Purkuluvat herättävät usein ongelmia silloin, kun museoviranomaiset päättävät valittaa niistä. Tällöin rakennuksia ei voida purkaa, mikä aiheuttaa niiden omistajalle usein merkittäviä haasteita. Käsittelen tässä oikeustapauskommentissa tuoretta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua, jossa tarkasteltiin alueellisen vastuumuseon valitusoikeutta. Käsittelen tässä oikeustapauskommentissa tapauksen taustat, keskeiset oikeusohjeet ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun.
Kulttuuriympäristön ja kulttuuriperinnön valvontatehtävät
Voimassa olevan maankäyttö- ja rakentamislain 192 § sisältää sääntelyn valitusoikeudesta:
”Valitusoikeus rakennus- ja toimenpidelupapäätöksestä sekä maisematyölupa- ja purkamislupapäätöksestä
Valitusoikeus rakennus- ja toimenpidelupapäätöksestä on:
1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;
4) kunnalla; sekä
5) toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhteisöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun edistäminen, jos rakennuslupa koskee rakennusta hankkeessa, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia.
Valitusoikeus maisematyölupaa ja rakennuksen purkamislupaa koskevasta päätöksestä on:
1) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;
2) kunnan jäsenellä; sekä
3) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa.
Valitusoikeus rakennuksen purkamista koskevasta päätöksestä on myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella silloin, kun rakennus on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä. Jos rakennusluvan mukainen rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävän rakennuksen purkamista, valitusoikeus rakennusluvasta on myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella.”
Pykälä ei kuitenkaan ole tyhjentävä rajaus valitusoikeudesta. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 7 § sisältää yleisen valitusoikeuden:
”Hallintopäätökseen saa hakea muutosta valittamalla se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.
Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos hallintopäätöstä on oikaisuvaatimusmenettelyssä muutettu tai se on kumottu, oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa kuitenkin hakea muutosta valittamalla myös se, jolla on 1 momentin mukaan valitusoikeus asiassa.”
Pykälän ensimmäinen momentti sisältää viranomaisten yleisen valitusoikeuden. Pykälän mukaan viranomaisella on valitusoikeus, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen tehtäväksi määritellyn yleisen edun valvomisen vuoksi. Tämän on oikeuskäytännössä tulkittu tarkoittavan sellaisia tehtäviä, joissa viranomaisen tehtäväksi on nimenomaisesti määritelty yleisen edun valvominen. Tässä oikeustapauksessa kyse oli alueellisesta vastuumuseosta, jonka tehtävä määritellään museolain 7 §:ssä seuraavasti:
”Alueellisen vastuumuseon tehtävänä on toimialueellaan:
1) toimia kulttuuriperinnön asiantuntijana sekä kehittää ja edistää museotoimintaa, toimialansa yhteistyötä sekä kulttuuriperinnön tallentamista ja digitaalista saatavuutta;
2) toimia kulttuuriympäristön, erityisesti rakennetun ympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön asiantuntijana, joka antaa lausuntoja, osallistuu asiantuntijana viranomaisneuvotteluihin ja antaa neuvontaa, sekä kehittää ja edistää kulttuuriympäristön vaalimista, toimialansa yhteistyötä sekä kulttuuriympäristötiedon digitaalista tallentamista ja saatavuutta;
3) toimia taiteen ja visuaalisen kulttuuriperinnön asiantuntijana sekä kehittää ja edistää toimialansa yhteistyötä sekä taiteen ja visuaalisen kulttuuriperinnön tallentamista ja digitaalista saatavuutta.
Alueellisen vastuumuseon palveluksessa olevaan henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa.”
Kulttuuriperinnön suojeluun on Suomessa erillinen viranomainen, Museovirasto. Museovirastosta annetun lain 1 §:n mukaisesti:
”Kulttuuriperinnön suojelua ja maan yleistä museotointa varten on opetusministeriön alainen Museovirasto.”
Tapauksen taustat
Raaseporin kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta antoi 9.2.2022 luvan purkaa erään koulun rakennus. Länsi-Uudenmaan museo valitti päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Helsingin hallinto-oikeus antoi asiassa ratkaisun 21.4.2023. Hallinto-oikeus perusteli päätöstään sillä, että museoviranomaisella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain nojalla oikeutta valittaa rakennuksen purkamislupaa koskevasta päätöksestä. Tämä valitusoikeus on laissa annettu nimenomaan ELY-keskuksille, joten museolla ei hallinto-oikeuden näkemyksen mukaan ollut valvottavana sellaista alueellista etua, jonka johdosta valitusoikeus olisi tarpeen asiassa.
Länsi-Uudenmaan museo valitti ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Museo perusteli valitustaan sillä, että vanha koulurakennus on paikallishistoriallisesti arvokas, mikä tulee ottaa huomioon museon valitusoikeudessa. Museo myös katsoi, että paikallishistoriallisen kohteen vaaliminen ja säilyttäminen kuuluu museon tehtäviin, minkä vuoksi sillä tulee olla valitusoikeus asiassa. Museo kiinnitti huomion myös siihen, että ELY-keskuksen valitusoikeus on rajattu vain valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävien kohteiden suojeluun, minkä vuoksi paikallishistoriallisilla kohteilla ei ole erillistä viranomaista, joka valittaisi niiden purkuluvista.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että tapauksessa ratkaistava kysymys perustuu erityisesti siihen, onko alueellisella vastuumuseolla oikeus valittaa purkamisluvasta oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain yleissäännöksen nojalla. Korkein hallinto-oikeus kiinnitti huomion siihen, että ELY-keskuksella on yleinen valitusoikeus purkamisluvista, jos rakennus on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä.
Korkein hallinto-oikeus perusteli ratkaisuaan sillä, että alueellisen vastuumuseon tehtävät määritellään museolain 7 §:ssä, ja näihin tehtäviin ei kuulu paikallisen kulttuuriperinnön vaaliminen tai suojeleminen. Näitä tehtäviä varten on erillinen viranomainen, Museovirasto. Tällä perusteella korkein hallinto-oikeus katsoi, että Länsi-Uudenmaan museolla ei ole oikeutta valittaa purkamispäätöksestä. Päätöstä perusteltiin erityisesti sillä, että tätä tehtävää hoidettiin jo ELY-keskuksissa ja Museovirastossa. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.
Yhteenveto
Vuosikirjapäätöksellä vedettiin selkeä raja sille, millainen valitusoikeus paikallishistoriallisten kohteiden purkuluvista on. Vuosikirjapäätös tulee todennäköisesti vähentämään valituksia paikallisten kohteiden purkuluvista, koska alueelliset museot eivät saa valittaa niistä. Tältä osin valitusoikeuden käyttäminen jää lähinnä ELY-keskusten ja Museoviraston tehtäväksi.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
KHT-tilintarkastaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
Comments