Viikon oikeustapauskommentissa käsittelen sitä, milloin ammattikoulussa opiskelevan henkilön saa erottaa määräaikaisesti, sekä muitakin ammattikoululain mukaisia kurinpitotoimia. Kirjoituksessa käsitellään korkeimman hallinto-oikeuden tapausta KHO 2021:139, jossa ammattioppilaitos erotti opiskelijan lähes lukuvuoden mittaiseksi ajaksi poissaolojen, opiskelun laiminlyönnin ja järjestyshäiriöiden vuoksi.
Ammattikoululaisen velvollisuudet
Ammattikouluista säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa eli ammattikoululaissa. Sen 10 luvussa säädetään tietyistä opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Lain 94 §:n otsikko on ”opiskelijan velvollisuudet”. Pykälässä asetetaan opiskelijalle velvollisuudeksi osallistua opetukseen, näyttöihin ja muuhun osaamisen osoittamiseen henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti, jollei poissaololle ole perusteltua syytä, esimerkiksi sairaus. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Asiallinen käytös tarkoittaa hallituksen esityksen mukaan esimerkiksi hyviä käytöstapoja ja koulutuksen järjestäjän omaisuuden huolellista käsittelyä. Jos oppilas aiheuttaa vahinkoa, vahingon korvaamiseen sovelletaan vahingonkorvauslakia.
Ammattikoululaisen kurinpito
Ammattikoululain 85 §:ssä säädetään kurinpidosta. Ammattikoululaissa on myös muita kurinpitoon liittyviä säännöksiä, mutta tässä kirjoituksessa en käsittele niitä. Kurinpitopykälän mahdollistamia kurinpitoseuraamuksia ovat kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen, tilasta eli käytännössä luokasta poistaminen, opetukseen osallistumisen oikeuden epääminen sekä opiskeluoikeuden epääminen terveystarkastuksesta tai rikosrekisteriotteen antamisesta kieltäytymisen vuoksi.
Ensimmäinen kurinpitotoimi eli kirjallinen varoitus voidaan antaa, jos opiskelija
”1) häiritsee opetusta;
2) käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti opiskeluympäristössä;
3) menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo oppilaitoksen tai muun opiskeluympäristön järjestystä;
4) kieltäytyy 84 §:ssä tarkoitetun huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä; taikka
5) on 84 §:ssä tarkoitetun selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt.”
Toinen kurinpitotoimi eli määräaikainen erottaminen voidaan tehdä, jos opiskelijan teko tai laiminlyönti on vakava tai jos edellä kuvattu käyttäytyminen jatkuu varoituksesta huolimatta. Erottaminen voi olla kestoltaan korkeintaan yhden vuoden mittainen. Kuitenkin, jos oppilas on vielä oppivelvollisuuslaissa tarkoitetulla tavalla oppivelvollinen, erottamisen maksimikesto on kolme kuukautta. Oppivelvollisuus päättyy täysi-ikäisyyden saavuttamiseen tai ylioppilastutkinnon tai ammattitutkinnon suorittamiseen.
Kolmas kurinpitotoimi on opetustilasta poistaminen. Opetustilasta oppilas voidaan poistaa, jos tämä häiritsee opetusta tai käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti, tai vaarantaa toisen henkeä tai terveyttä.
Neljäs kurinpitotoimi, enintään kolmen päivän mittainen opiskeluun osallistumisen epääminen voidaan tehdä, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan taikka oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi, tai opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
Viimeinen kurinpitotoimi, opiskeluoikeuden pidättäminen on mahdollista silloin, jos opiskelija ei suostu terveydentilan toteamiseksi tarpeellisiin tarkastuksiin tai tutkimuksiin, jos on aihetta epäillä, että opiskelija ei täytä ammattikoululain 40 §:n mukaisia opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä ja tutkimukset ovat välttämättömiä. Eri aloja koskee erilaiset edellytykset, jotka opiskelijan on täytettävä pystyäkseen osallistumaan opetukseen. Esimerkiksi kuljetusalan opiskelijalta voidaan vaatia tietyntasoista näkökykyä. Opiskeluoikeus voidaan pidättää myös, jos opiskelija ei suostu antamaan rikosrekisteriotettaan nähtäväksi. Rikosrekisteriotetta voidaan vaatia näytettäväksi esimerkiksi niiltä, jotka toimivat koulutuksessa lasten kanssa. Jos opiskeluoikeus evätään tässä kappaleessa mainituilla perusteilla, epääminen kestää, kunnes opiskelija suostuu terveystarkastukseen tai antaa rekisteriotteen.
Jos opiskelija sen sijaan jättää osallistumatta opetukseen ja näyttöihin tavalla, joka osoittaa ilmeiseksi sen, että hän ei aio opintoja jatkaa, eikä hän ole esittänyt perustetta poissaololleen, koulutuksen järjestäjän tulee tehdä päätös, jolla opiskelija katsotaan eronneeksi. Ennen päätöksen tekemistä opiskelijaan tulee yrittää ottaa yhteyttä, mutta jos yhteyttä tai selitystä ei edelleenkään saada, päätös tulee tehdä. Opiskelija voi myös ilmoittaa erostaan. Ammattikoululaisen voi näin ollen erottaa pysyvästi vain edellä kuvatussa ammattikoululain 97 §:n mukaisessa tilanteessa. Jos erottaminen tehdään sen sijaan kurinpitosyistä, se voi olla vain määräaikainen.
Menettely kurinpitoasiassa
Ammattikoululain 93 §:n mukaan ennen opiskelijan erottamista ja kirjallisen varoituksen antamista opiskelijalle on yksilöitävä kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla kuulluksi. Myös opiskelijan huoltajaa on kuultava. Jos kyse on muusta kurinpitotoimesta kuin oppilaitoksesta tai asuntolasta erottamisesta, siitä riittää ilmoitus opiskelijan huoltajalle. Kurinpitorangaistuksista ja opiskeluoikeuden peruuttamisesta tai pidättämisestä tulee antaa kirjallinen päätös.
Tapauksen KHO 2021:139:n tausta
Perustutkinto-opiskelija A oli erotettu sisäoppilaitoksena toimivasta ammattioppilaitoksesta määräajaksi, joka ulottui syyskuusta 2019 toukokuun loppuun 2020. Päätös tehtiin 10.9.2019. Syynä tähän olivat toistuvat luvattomat poissaolot opetuksesta, myöhästely, opiskelutehtävien laiminlyönti ja oppilaitoksen järjestyssääntöjen rikkominen. Ensimmäisenä lukuvuonna poissaoloja oli 153 tuntia ja toisen vuoden syyslukukauden ensimmäisenä kuukautena 32 tuntia, joista luvattomia oli 22 tuntia. Järjestyshäiriöt koskivat autolla ajamista oppilaitoksen hiekkatekonurmella, mistä tehtiin rikosilmoitus, sekä luvatonta toimintaa uima-altaalla, josta annettiin kirjallinen varoitus tammikuussa 2020.
Opiskelijan käytös ei ollut parantunut kasvatuskeskusteluista, suullisesta huomautuksesta, lokakuussa 2018 annetusta kirjallisesta varoituksesta myöhästelyn ja opiskelutehtävien laiminlyönnin vuoksi sekä muista opettajien ja rehtorin sekä apulaisrehtorin kanssa käydyistä ohjauskeskusteluista huolimatta. Erottamispäätöksessä päätöstä perusteltiin oppilaitoksen järjestyssäännöillä sekä ammattikoululain 85 §:llä kurinpidosta ja 94 §:llä opiskelijan velvollisuuksista.
Opiskelija valitti erottamisesta hallinto-oikeuteen, perustellen poissaolojaan mm. väitteillä asuntolan sisäilmaongelmista ja tästä hänelle aiheutuneilla terveydellisillä syillä. Lisäksi A kertoi peliongelmastaan ja elämänhallinnallisista haasteistaan. Hallinto-oikeus kumosi erottamispäätöksen. Tämä perustui siihen, että vaikka oli riidatonta, että A oli ilman perusteltua syytä laiminlyönyt velvollisuutensa osallistua opetukseen ja laiminlyönyt ammattikoululain 94 §:ssä säädettyjä opiskelijan velvollisuuksia, eivät teot olleet niin vakavia, että hänen olisi voitu katsoa rikkoneen oppilaitoksen järjestystä ammattikoululain 85 §:ssä säädetyllä tavalla. Näin ollen A:ta ei olisi saanut erottaa ja oppilaitoksen päätös kumottiin.
Tapaus korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Oppilaitos sai valitusluvan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksen mukaan hallinto-oikeus ei ollut arvioinut opiskelijan menettelyn vakavuutta oikein. Oppilaitoksen mukaan toistuvat opiskeluvelvoitteiden laiminlyönnit, luvattomat poissaolot ja järjestyssääntöjen rikkominen tulee katsoa vilpilliseksi toiminnaksi tai opiskeluympäristön häirinnäksi, joiden vuoksi kirjallinen varoitus voidaan antaa. Jos näitä tekoja ei arvioida tällä tavalla, ei oppilaitoksen mukaan ymmärretä sitä, kuinka suuri vaikutus opiskelijan toiminnalla on myös muihin opiskelijoiden toimintaan, erityisesti sisäoppilaitoksessa, kuten tässä tapauksessa. Oppilaitoksen tulkinnan mukaan poissaolot eivät liittyneet terveydellisiin syihin.
Opiskelija A vastasi tähän, että hänen toimintaansa ei voi katsoa niin vakavaksi, että lukuvuoden mittainen erottaminen olisi lainmukainen seuraus. Hänen mukaansa suurin osa poissaoloista johtui asuntolan sisäilmasta johtuvista terveydellisistä syistä, ja erottaminen tehtiin vasta syksyllä 2020, kun hän oli unohduksen vuoksi jättänyt ilmoittamatta sairastumisesta johtuneesta poissaolostaan. A:n mukaan hän oli myös lopettanut varoitukseen johtaneen käytöksen varoituksen saamisen jälkeen.
Korkein hallinto-oikeus arvioi asiassa sitä, oliko A menetellyt tavalla, jonka vuoksi hänelle voitiin antaa kirjallinen varoitus ja oliko hän tämän jälkeen jatkanut samaa toimintaa, tai oliko hän vaihtoehtoisesti menetellyt tavalla, että hänen tekoaan tai laiminlyöntiään voitiin pitää vakavana. Määräaikainen erottaminen voidaan ammattikoululain mukaan tehdä vain jommallakummalla perusteella.
Luvattomia poissaoloja tai opiskelutehtävien laiminlyöntejä ei KHO:n mukaan voida pitää sellaisena ammattikoululain 85 §:ssä tarkoitettuna vilpillisenä toimintana tai järjestyksen rikkomisena, joka oikeuttaa erottamiseen. Näin siitä huolimatta, että samalla opiskelija rikkoo 94 §:n mukaisia opiskeluvelvollisuuksiaan. Oppilaitos ei myöskään ollut esittänyt selvitystä siitä, että A olisi jatkanut järjestyshäiriötoimintaansa, josta sai varoituksen tammikuussa 2020. Selvitystä ei ollut myöskään muista erottamiseen oikeuttavista vakavista teoista tai laiminlyönneistä. Tuomioistuin korosti myös sitä, että kurinpitoseuraamuksia ei voi antaa vasta pitkähkön ajan kuluttua siitä, kun oppilaitos on saanut niistä tiedon. Näin ollen KHO hylkäsi oppilaitoksen valituksen ja katsoi, että erottaminen oli ammattikoululain vastainen.
Yhteenveto
Ammattikoulussa opiskelevalla on velvollisuus osallistua opetukseen ja käyttäytyä siellä asiallisesti sekä tarvittaessa suostua terveystarkastukseen tai rikosrekisteriotteen esittämiseen. Tarvittaessa ammattikoululla on käytettävissään ohjauksen ja keskustelun lisäksi tiettyjä kurinpitotoimia, joilla puuttua poissaoloihin, häiritsevään käytökseen tai laiminlyönteihin. Näitä ovat kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen, tilasta poistaminen, opiskeluun osallistumisen oikeuden epääminen ja opiskeluoikeuden pidättäminen. Lopullinen erottaminen voidaan tehdä, jos opiskelija sitä pyytää tai hänen toimintansa vuoksi on selvää, että hän ei aio osallistua enää opetukseen.
Jotta opiskelija voidaan erottaa määräajaksi, tulee hänen toimintansa olla ensin sellaista, että siitä on voitu antaa kirjallinen varoitus. Lisäksi hänen on tullut jatkaa samaa toimintaa varoituksen antamisen jälkeen. Määräaikainen erottaminen voidaan tehdä myös ilman ennakkovaroitusta, jos opiskelijan teko tai laiminlyönti on ollut riittävän vakava. KHO:n oikeuskäytännön perusteella pelkät poissaolot ja opiskelutehtävien laiminlyönnit eivät ole perusteita sille, että opiskelija voidaan erottaa määräajaksi. Laiminlyönnit voivat olla erottamisen syy lähinnä silloin, jos niiden perusteella on ilmeistä, että opiskelija ei aio enää jatkaa opiskelua. Erottamista ei voida myöskään perustella toiminnalla, joka on tapahtunut verrattain kauan ennen varoituksen antamista.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme:
コメント