Asianomistaja todistajana

Asianomistaja todistajana

Todistelulla oikeudenkäynnissä tarkoitetaan yleisesti pääkäsittelyssä tapahtuvaa todisteiden esittämistä tuomioistuimelle. Tässä blogikirjoituksessa kerron lyhyesti yleisesti todistelusta ja siitä, keitä pidetään oikeudenkäynnissä asianosaisina ja todistajina. Lisäksi tarkastelen erityisesti tilannetta, jossa asianomistajaa, jolla ei ole asiassa vaatimuksia, kuulustellaan rikosasiassa todistajana.

Yleisesti todistelusta

Oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa säädetään todistelusta laajasti niin rikos- kuin riita-asioissa. Todistelu voidaan toteuttaa oikeudenkäynnissä monin eri konkreettisin keinoin ja välinein. Näitä nimitetään todistuskeinoiksi, jotka voidaan jakaa yhden jaottelumallin mukaan reaalisiin ja henkilöllisiin todistuskeinoihin. Reaalisiin todistuskeinoihin kuuluvat asiakirjatodistelu ja katselmus. Henkilöllisiä todistuskeinoja ovat todistajien kuuleminen, asianosaisten kuuleminen todistelutarkoituksessa ja asiantuntijatodistelu. 

Todistamisvelvollisuutta luonnehditaan yleiseksi kansalaisvelvollisuudeksi. Velvollisuus tulee oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 9.1 §:stä:

”Jokaisella on velvollisuus saapua tuomioistuimeen kuultavaksi todistelutarkoituksessa sekä luovuttaa esine tai asiakirja tuomioistuimelle todisteeksi taikka sallia katselmuksen toimittaminen, jollei laissa toisin säädetä. Velvollisuudesta toimia asiantuntijana säädetään erikseen.”

Todistajana toimimisesta ei voi kieltäytyä vapaavalintaisesti. Todistamisesta kieltäytyminen on sallittua ja tietyissä tilanteissa jopa velvollisuus ainoastaan laissa erikseen säädetyin perustein. Läheisen oikeudesta kieltäytyä todistamasta voit lukea blogistamme täältä.

Asianosaisen ja todistajan käsitteistä

Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 29 §:n 1 momentin mukaisesti ”Jokaista muuta kuin asianosaista voidaan kuulustella todistajana”.

Laissa ei ole asianosaiskäsitteelle tarkkaa määritelmää. Riita- ja rikosasioissa oikeudenkäynnin asianosaisina pidetään niitä, joiden nimissä oikeutta käydään. Toisin sanoen asianosaisia ovat ne, jotka esittävät vaatimuksia sekä ne, joihin vaatimukset kohdistuvat. Rikosasiassa tyypillisesti asianosaisina ovat syyttäjä ja vastaaja eli syytetty sekä asianomistaja eli se, johon rikos on kohdistunut, mikäli hänellä on asiassa vaatimuksia.

Myöskään todistajan käsitettä ei ole laissa nimenomaisesti määritelty. Oikeuskirjallisuudessa sekä todistelua koskevassa oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa on lähdetty liikkeelle siitä, että todistaja on asianosaispiirin ulkopuolinen henkilö. Todistaja on henkilö, jota kuullaan oikeudenkäynnissä asian kannalta merkityksellisten faktojen selvittämiseksi. Todistajaa voisi kuvailla ikään kuin tietopankkina, jolla on tärkeä tehtävä antaa tietoja tapahtumista, jotka liittyvät käsiteltävään asiaan. 

Pääsääntöisesti asianosaista ei voida siis kuulustella todistajana. Todistajaksi

kelpoisia ovat kaikki muut henkilöt, paitsi asianosaiset ja oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 28 §:n nojalla asianosaisten lailliset edustajat, jotka rinnastetaan pykälän mukaan asianosaiseen. Kuultavan roolin ratkaisee kuulemisajankohdan olosuhteet.

Asianomistajatodistaja

Vuoden 2016 alusta tuli voimaan uudet todistelua yleisissä tuomioistuimissa koskevat säännökset. Aiemmin rikosprosessioikeudessa asianomistajalla on ollut prosessuaalisesti asianosaisen asema ja häntä on voitu kuulla tarpeen mukaan todistelutarkoituksessa oikeudessa. Uudistunut oikeudenkäymiskaaren 17 luku teki muutoksen tähän vakiintuneeseen oikeustilaan erityisesti asianomistajan asemaan liittyen.

Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 29 §:n 2 momentin mukaan:

”Asianomistajaa, jolla ei ole vaatimuksia, kuulustellaan rikosasiassa todistajana. Häneen ei kuitenkaan sovelleta, mitä 44 §:ssä säädetään todistajan vakuutuksesta ja 63 §:ssä pakkokeinoista todistajan kieltäytyessä todistamasta”.

Mikäli asianomistajalla on asiassa vaatimuksia, häntä kuullaan oikeudessa asianosaisena. Sen sijaan, jos asianomistajalla ei ole vaatimuksia, häntä kuullaan oikeudessa todistajana. Tällaisesta asianomistajasta käytetään kirjallisuudessa nimitystä asianomistajatodistaja. Lain sanamuodon mukaisesti asianomistaja säilyttää asianomistajan roolin sinänsä tällaisessakin tapauksessa ja hänelle kuuluu edelleen samat oikeudet, mitkä kuuluvat asianomistajille.

Säännöksessä vaatimuksilla tarkoitetaan rangaistusvaatimusta, vahingonkorvausvaatimusta ja muuta yksityisoikeudellista vaatimusta. Vaatimuksilla ei tässä yhteydessä viitata todistamisesta aiheutuneiden korvausten vaatimiseen. 

Asianomistatodistajaan ei kuitenkaan sovelleta kaikkia samoja säännöksiä kuin todistajaan. Asianomistajatodistajan ei ensinnäkään tarvitse antaa todistajan vakuutusta eikä häntä voida tuomita uhkasakkoon tai painostusvankeuteen, mikäli hän kieltäytyy todistamasta. Myöskään perätöntä lausumaa tuomioistuimessa koskevia säännöksiä ei sovelleta asianomistajatodistajaan.

Asianomistajan rooli todistajana tai asianosaisena ei ole lukittu, vaan se voi muuttua kumpaankin suuntaan prosessin aikana ja sen eri vaiheissa. Esitutkintavaiheessa asianomistaja kuulustellaan aina asianosaisena, vaikka asianomistaja ilmoittaisikin, ettei hänellä ole asiassa vaatimuksia. Asianomistaja voi myös luopua esitutkinnassa esittämistään vaatimuksista vielä esitutkinnan jälkeen.

On myös mahdollista, että kuultavan rooli muuttuu muutoksenhaun yhteydessä. Jos henkilöä on kuultu käräjäoikeudessa todistajana, voi hänen roolinsa muuttua hovioikeudessa

asianosaisena kuultavaksi asianomistajaksi. Tällainen tilanne on käsillä silloin, jos asianomistaja käyttää oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 14 §:n 1 momentissa säädettyä muutoksenhakuoikeutta. Tällöin tilanteessa tulee arvioida, minkälainen arvo asianomistajan todistajana antamalle kertomukselle annetaan, kun se on annettu asianomistajatodistajana. Oikeuskäytännöstä (KKO 1987:62) on omaksuttu oikeusohje, jonka mukaan tilanteessa, jossa asianomistaja on aluksi kuultu todistajana ja myöhemmin hänen roolinsa muuttuu asianosaiseksi, annetaan kertomukselle se arvo, mikä annetaan asianosaisen lausumalle. Tilanne on mahdollinen myös toisinpäin, eli asianosaisena kuultu asianomistaja voi muuttua asianomistajana kuultavaksi todistajaksi hovioikeudessa.

Yhteenveto

Todistelu on olennainen osa oikeudenkäyntiä. Usein kuultavan asema ja rooli oikeudessa on selkeä, mutta rikosprosessin eri vaiheissa tilanne voi monimutkaistua. Asia voi kuitenkin olla myös hyvin monimutkainen erityisesti sen vuoksi, että kuultavan rooli voi muuttua moneen kertaan rikosprosessin aikana esitutkintavaiheesta mahdollisiin muutoksenhakuasteisiin saakka. Mahdolliset muutokset edellyttävät myös arviointia siitä, miten kertomus otetaan huomioon tuomioistuimen ratkaisussa.

Fanni Korhonen

ON

Trainee

Lakitoimisto KPF

050 5338 295

fanni.korhonen@kpflaki.com