Voiko pelkällä rikoksentekijän kuljettamisella syyllistyä avunantoon ampuma-aserikoksessa? Onko arviointi samanlainen väärennysrikoksen tekijän kuljettamisen osalta? Nämä kysymykset ovat viikon oikeustapauskommentin aiheena. Kirjoituksessa esittelen korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2024:40.
Lisää avunantoa koskevista ratkaisuista, jotka liittyvät rikoksentekijän kyyditsemiseen, voit lukea täältä (avunanto petoksessa) ja täältä (avunanto huumausainerikoksessa).
Mitä avunanto rikokseen tarkoittaa?
Avunannosta rikokseen tuomitaan se, joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä (rikoslain 5:6.1).
Avunanto rikokseen voi sisältää monenlaista toimintaa, jolla myötävaikutetaan toisen henkilön rikoksen (pääteko) tekemistä edistämällä tätä päätekoa ja sen tekemisen mahdollisuutta, toiminnan olematta kuitenkaan rikoskumppanuutta tai yllyttämistä. Jotta avunanto täyttyy, sen tulee lähtökohtaisesti tapahtua ennen päätekoa tai sen aikana. Kuitenkin myös rikoksen täyttymisen jälkeinen myötävaikuttaminen voidaan pääteosta riippuen katsoa avunannoksi.
Jotta avunannosta voidaan rangaista, avunannon tulee olla tahallista. Tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä (rikoslain 3:6 §). Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä. Kun arvioidaan avunantajan tahallisuutta, huomioidaan hänen tietoisuutensa tekijän teosta, avunantajan omasta toiminnasta ja siitä, miten avunantajan toiminta edistää päätekoa eli varsinaista rikosta. Jotta avunannosta voidaan tuomita, avunantajan tulee pitää vähintään todennäköisenä sitä, että päärikos tehdään ja sen tunnusmerkistö täyttyy.
Avunannosta tuomitsemiseksi ei kuitenkaan vaadita, että avunantaja tietäisi kaikki päätekijän suunnitelman yksityiskohdat. Kokonaiskuva ja tietoisuus toiminnan rikollisesta luonteesta riittää.
Avunanto on eri asia kuin rikoskumppanuus. Rikoskumppanuus tarkoittaa tilannetta, jossa kaksi tai useampi henkilöä ovat yhdessä tuumin tehneet tahallisen rikoksen. Tällöin heitä rangaistaan päärikoksesta, kuten petoksesta tai pahoinpitelystä. Avunanto eroaa rikoskumppanuudesta siten, että rikoskumppanuudessa edellytetään yhteistä tahtotilaa ja sitä, että jokaisen panos on ollut välttämätön tai vähintään tärkeä rikoksen toteuttamiseksi. Jos henkilön syyllisyys katsotaan vain avunannoksi, hänet tuomitaan avunannosta päärikokseen ja rangaistus on tällöin matalampi.
Tapauksen KKO 2024:40 taustat
A oli kuljettanut ajo-oikeudetonta serkkuaan B:tä satoja kilometrejä toiselle paikkakunnalle, jossa B:n oli tarkoitus hankkia aseita väärentämiensä aselupahakemuksen ja lupapäätöksen avulla. Menomatkalla B oli soitellut puheluita, joista A:lle kävi ilmi, että B esiintyi väärällä nimellä. Kun myyjä oli havainnut asiakirjat väärennetyiksi, B oli varastanut kolme pistoolia ja juossut autolle, jolloin A oli kyydinnyt heidät pois paikalta. Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta ampuma-aserikoksesta sekä ensisijaisesti rangaistusta väärennyksestä ja toissijaisesti avunannosta väärennykseen.
A kiisti kaikki syytteet katsoessaan toimineensa vain autonkuljettajana.
Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus katsoi, että A:n tuli olla sukulaissuhteensa perusteella tietoinen, että B:llä ei ole aseen osto- tai hallussapitolupaa. Lisäksi B oli esiintynyt autossa soittamissaan puheluissa väärällä nimellä. Näin ollen A:n oli täytynyt olla tietoinen siitä, että B oli matkalla laittomille asekaupoille, ja että B tulisi tuomaan luvattomasti hankittuja aseita A:n kuljettamaan autoon. Lisäksi A oli kääntänyt auton määränpäässä pakenemista varten heti, kun B oli poistunut autosta asekaupoille mennessään. Ampuma-aserikoksen lisäksi käräjäoikeus katsoi A:n syyllistyneen avunantoon väärennykseen, koska tämän tuli olla ollut tietoinen B:n suunnitelmista ja A:n apu oli ollut keskeisessä osassa B:n rikosta tämän saadessa kyydin A:lta.
A valitti ratkaisusta Vaasan hovioikeuteen. Hovioikeus muutti tuomiota vain rangaistuksen määrän osalta, alentaen vankeusrangaistusta 11 kuukaudesta 7 kuukauteen. Rangaistukset sisälsivät myös A:n muita rikoksia. A sai korkeimmasta oikeudesta valitusluvan.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Korkeimman oikeuden ratkaistavana oli sekä se, oliko A syyllistynyt avunantoon väärennykseen, sekä oliko hän pitänyt aseita laittomasti hallussaan siten, että hänen voitiin katsoa syyllistyneen ampuma-aserikokseen.
Avunanto väärennykseen
Rikoslain 33:1 §:n mukaan väärennyksestä tuomitaan se, joka valmistaa väärän asiakirjan tai muun todistuskappaleen tai väärentää sellaisen käytettäväksi harhauttavana todisteena taikka käyttää väärää tai väärennettyä todistuskappaletta tällaisena todisteena.
B:n osalta väärennysrikoksen katsottiin täyttyneen jo silloin, kun hän oli valmistanut väärennetyt asiakirjat. A:n osalta korkein oikeus totesi, että ajo-oikeudettoman B:n kuljettaminen rikoksentekopaikalle edisti väärennettyjen asiakirjojen käyttämistä, mutta että syyksilukeminen vaatii myös sitä, että A on toiminut tahallisesti. Tässä tapauksessa tahallisuus edellytti, että A on tiennyt B:n olleen hankkimassa aseita nimenomaan väärennettyä asiakirjaa käyttämällä, tai pitänyt tätä vähintään todennäköisenä.
Hovioikeudessa A oli kertonut, että hän ei ollut tietoinen asiakirjoista, joita B oli asekaupoilla käyttänyt. Korkein oikeus katsoi, että vaikka B oli menomatkalla esiintynyt puhelimessa toisena henkilönä ja A oli pihaan saavuttuaan kääntänyt auton poislähtöä varten, nämä eivät riittäneet osoittamaan A:n olleen tietoinen väärennettyjen asiakirjojen olemassaolosta tai niiden käyttämisestä. Näin ollen korkein oikeus hylkäsi hovioikeuden tuomion avunannosta väärennykseen.
Ampuma-aserikos
Rikoslain 41 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ampuma-aserikoksesta tuomitaan muun ohella se, joka ampuma-aselain vastaisesti hankkii, pitää hallussaan tai luovuttaa ampuma-aseen.
Ampuma-aselaissa tarkoitetaan ampuma-aseiden hallussapidolla niiden kantamista, kuljettamista tai säilyttämistä (13 §).
A kiisti syyllisyytensä ampuma-aserikokseen toteamalla, että se, että B toi aseet A:n kuljettamaan autoon, ei ollut peruste katsoa että aseet olisivat olleet myös A:n hallussa. Korkein oikeus totesi, että ampuma-aselain määritelmän mukaan aseiden kuljettaminen sisältyy hallussapidon käsitteeseen, jolloin hallussapidolle ei voida asettaa esimerkiksi samanlaista määräysvaltaa koskevia lisäedellytyksiä, joita huumausaineiden kuljettamista koskevassa arvioinnissa annetaan.
Näillä perusteilla korkein oikeus katsoi, että A ja B olivat yhteisymmärryksessä siitä, että tarkoituksena oli hankkia B:lle luvattomasti aseita. A oli tästä tietoinen ja hän oli aktiivisella toiminnallaan auttanut B:tä merkittävästi rikoksen tekemisessä toimiessaan B:n kuljettajana satojen kilometrien matkan. Näin ollen myös A syyllistyi ampuma-aserikokseen.
Korkeimman oikeuden tuomio
Korkein oikeus tuomitsi A:n ampuma-aserikoksesta ja hylkäsi syytteen avunannosta väärennökseen. A tuomittiin ampuma-aserikoksesta ja A:n muista rikoksista yhteiseen 7 kuukauden vankeusrangaistukseen, eli tuomitun vankeusrangaistuksen pituutta ei kuitenkaan alennettu. Muilta osin hovioikeuden tuomiota ei muutettu.
Lopuksi
Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2024:40 perusteella voidaan todeta, että jos kulkuvälineen kuljettaja on tietoinen siitä, että kuljetettavat aseet on hankittu laittomasti, voidaan hänetkin tuomita ampuma-aserikoksesta. Tuomittavuus edellyttää tietoisuutta aseiden laittomuudesta. Ratkaisu korostaa kuljettajan roolin eroa esimerkiksi ampuma-aserikoksen ja huumausainerikoksen välillä, koska oikeuskäytännössä huumausainerikoksessa kuljettajan vastuun syntymiseltä on edellytetty jonkinlaista määräysvaltaa kuljetettavaan aineeseen. Ampuma-aserikoksen tunnusmerkistössä määräysvaltaa ei kuitenkaan edellytetä, joten tunnusmerkistö täyttyy jo laittomuudesta tietoisella kuljettamisella.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme:
OTM (väitöskirjatutkija), FM (tietojenkäsittely), HHJ
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakitoimisto KPF
050 5338 295
Kommentare