Yritystoiminnassa on yllättävän tavallista käyttää erilaisia bulvaaneja yhtiöiden hallituksessa. Tällä pyritään erinäisistä syistä salaamaan tosiasiallisen päätösvallan käyttäjät tai kiertämään liiketoimintakieltoa. Toinen vastaava tilanne on luovuttaa yhtiön hallinto niin sanotulle saattohoitajalle eli ammatikseen yrityksiä konkurssiin vievälle taholle ennen konkurssia. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen, milloin näissä toimissa voi syyllistyä rekisterimerkintärikokseen.
Rekisterimerkintärikoksesta
Rikoslain 16:7 § sisältää säännöksen rekisterimerkintärikoksen tunnusmerkistöstä:
”Joka
1) aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisen pitämään yleiseen rekisteriin antaa rekisteriä pitävälle viranomaiselle väärän tiedon tai
2) hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka toista vahingoittaakseen käyttää hyväkseen 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla aiheutettua virhettä,
on tuomittava rekisterimerkintärikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.”
Käytännössä tämän kirjoituksen osalta rekisterimerkintärikoksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää kohdan 1 mukaisesti sitä, että joku taho ilmoittaa rekisteriin väärän tiedon jostain seikasta. Käytännössä osakeyhtiön johdon kohdalla keskeisessä roolissa on kaupparekisterilain 4 §:n mukaan kaupparekisteriin ilmoitettavat tiedot:
”Muusta ilmoitusvelvollisesta kuin yksityisestä elinkeinonharjoittajasta merkitään rekisteriin soveltuvin osin lisäksi:
1) yrityksen tai yhteisön perustamista koskevat tiedot;
2) yrityksen tai yhteisön pääoma ja tiedot osakkeista ja osuuksista;
3) tilikausi;
4) yrityksen tai yhteisön lakisääteiset toimielimet ja niiden jäsenten, tilintarkastajan, toimitusjohtajan, isännöitsijän, yhtiömiehen, prokuristin tai muussa vastaavassa asemassa toimivan henkilön sekä edustamiseen oikeutettujen henkilöiden asema ja henkilötiedot taikka, jos tällaisessa asemassa on oikeushenkilö, oikeushenkilön tunnistamiseksi tarpeelliset tiedot; sekä
5) ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliikkeen tietoina rekisteriin merkitään ulkomainen rekisteri, johon yhteisö on merkitty, yhteisön rekisterinumero ja rekisteröity nimi kyseisessä rekisterissä sekä sivuliikkeen edustajan ja nimenkirjoittajan henkilötiedot.”
Tässä merkityksellinen on kohta neljä eli osakeyhtiön lakisääteisen toimielimen eli yhtiön hallituksen henkilötiedot. Teko on rangaistava vain tahallisena eli huolimattomuutta tapahtumatta jäänyt rekisteri-ilmoituksen päivittämättä jättäminen ei ole rangaistavaa.
Bulvaanin käytöstä
Tyypillisesti bulvaani valitaan osakeyhtiön johtoon täysin asianmukaisesti: hän antaa suostumuksensa hallitusvalinnalle ja osakeyhtiön yhtiökokous valitsee hänet muodollisesti oikein hallitukseen. Tämä yhtiökokouspöytäkirja rekisteröidään usein myös kaupparekisteriin samalla, kun henkilön hallitusvalinta ilmoitetaan rekisteriin. Yhtiön toimintaa vain johtaa jokin toinen henkilö, jota ei ole valittu mihinkään muodolliseen asemaan yhtiössä.
Intuitiivinen lähestyminen asiassa olisi, että tällainen toiminta ei voi olla rangaistavaa, koska kaupparekisteriin on ilmoitettu se, mitä yhtiössä on päätetty. Asiaa on käsitelty korkeimman oikeuden tapauksessa KKO 2004:88. Tapauksessa korkein oikeus katsoi bulvaanin käytössä syyllistyttävän rekisterimerkintärikokseen. Keskeistä korkeimman oikeuden perusteluissa olivat seuraavat seikat:
”Rekisteristä ulkopuolinen henkilö saa tiedon esimerkiksi siitä, ketkä toimivat yhtiön toimielimissä ja kenellä on oikeus edustaa yhtiötä sekä tehdä sen puolesta oikeustoimia. Näillä tiedoilla on merkitystä esimerkiksi silloin, kun harkitaan yhtiön luotottamista tai sopimussuhteen solmimista yhtiön kanssa. Niin rekisterin luotettavuuden kuin sen käyttäjien suojan kannalta on tärkeää, etteivät rekisterin tiedot anna harhaanjohtavaa kuvaa yhtiöstä.”
Tämän lisäksi korkein oikeus korosti sitä, että vaikka tieto onkin muodollisesti oikea, se johtaa kaupparekisteriä käyttävän ulkopuolista tahoa harhaan, minkä vuoksi tieto on väärä. Korkeimman oikeuden mukaan bulvaanin käyttö antaa harhaanjohtavan kuvan siitä, miten yhtiön hallinto on tosiasiassa järjestetty. Tämän vuoksi muodollisesti oikea tieto on rikoslaissa tarkoitetulla tavalla väärä.
Korkein oikeus totesi tuolloin myös, että bulvaanin käyttö voi olla rangaistavaa vain, jos tällä pyritään johtamaan jotakuta harhaan. Tällainen taho voi olla esimerkiksi viranomainen, jos tosiasiallinen päättäjä on liiketoimintakiellossa tai ei voi päästä ennakkoperintärekisteriin. Sinänsä harhaan voidaan johtaa myös yksityistä tahoa. Käytännössä bulvaania käytetään usein sellaisissa tilanteissa, joissa pyritään harhauttamaan nimenomaan viranomaisia. Tällöin on myös riski syyllistyä rekisterimerkintärikokseen. Käytännössä ainoa tapa välttää tähän syyllistyminen on, että hallitus käyttää tosiasiallista päätösvaltaa yhtiössä, eikä jokin yhtiön ulkopuolinen henkilö, kuten osakkeenomistaja.
Saattohoitaja
Saattohoitaja valitaan usein ennen konkurssia. Useissa tapauksissa saattohoitaja on katsottu bulvaaniksi tapauksessa KKO 2004:88 tarkoitetulla tavalla. Tätä linjaa muokkaa kuitenkin tuoreempi oikeuskäytäntö eli tapaus KKO 2019:109. Tapauksessa yhtiön osakkeet oli luovutettu saattohoitajalle ennen konkurssia, ja saattohoitaja oli valittu yhtiön hallitukseen viemään yhtiö konkurssiin ja hoitamaan konkurssimenettely. Tuossakin tapauksessa kaupparekisteriin ilmoitettiin muodollisesti oikea tieto ja korkeimman oikeuden ratkaistavaksi jäi, oliko tieto omiaan johtamaan kaupparekisteritiedon käyttäjiä harhaan yhtiön johdosta.
Tapauksessa saattohoitaja oli hoitanut yhtiön hallituksessa liiketoiminnan lopettamisesta ja konkurssimenettelystä. Saattohoitaja otti vastaan haasteita, teki ilmoituksia rekistereihin ja oli yhteydessä pesänhoitajaan. Tapauksessa korkein oikeus katsoi, että saattohoitaja käytti asemaansa liittyvää toimivaltaa yhtiössä.
Korkein oikeus kuitenkin totesi perusteluissaan, että tässäkin tapauksessa on mahdollista syyllistyä rekisterimerkintärikokseen, jos aikaisemmat hallituksen jäsenet ja osakkeenomistajat tosiasiassa jatkavat toimintaa yhtiön edustajana. Tämän vastuun voi ainakin osittain rajata sillä, jos tällaiselle henkilölle annetaan prokura yhtiön puolesta toimimiseen. Käytännössä ainoa varma tapa välttää rekisterimerkintärikokseen syyllistyminen on, että aiemmat hallituksen jäsenet eivät jatka enää toimimista yhtiön puolesta tai nimissä. Tällöin rikokseen voivat syyllistyä sekä tosiasiallinen päätösvallan käyttäjä että saattohoitaja.
Yhteenveto
Rekisterimerkintärikoksella on pitkään kriminalisoitu bulvaanien käyttöä yhtiöissä. Tätä on usein sovellettu myös saattohoitajiin. Nykyään saattohoitajien käyttäminen on hyväksyttävää, kunhan huolehditaan siitä, että aiemmat osakkeenomistajat ja yhtiön johto eivät enää toimi yhtiön puolesta sen jälkeen, kun saattohoitaja valitaan yhtiön hallitukseen. Bulvaanien käyttö sen sijaan on lähtökohtaisesti aina laitonta, jos joku muu taho johtaa yhtiötä.
Lue lisää rikosoikeudellisia kirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
KHT-tilintarkastaja
Lakimies, tilintarkastaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
Comments