Eläkkeisiin liittyy suuria taloudellisia intressejä nyt ja varsinkin tulevaisuudessa. Eläkkeet ovat myös perustuslaillinen kysymys, koska niihin liittyy omaisuudensuojakysymyksiä. Korkein hallinto-oikeus antoi 25.9.2024 ennakkopäätöksen siitä, millä edellytyksillä eläkesäätiön sääntöjä saattoi muuttaa indeksikorotusten rajoittamiseksi. Käyn tässä blogikirjoituksessa läpi korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun, tapauksen taustat sekä sovellettavan lainsäädännön.
Eläkesäätiöstä
Tapauksessa sovellettiin vuoden 1995 eläkesäätiölakia. Laki säädettiin aikanaan poikkeuslakina, koska eläke-etuuksiin liittyi perustuslaillisia kysymyksiä omaisuudensuojasta. Vuoden 2021 eläkesäätiölaki säädettiin tavanomaisessa säätämisjärjestyksessä, koska etuuksiin puuttuminen rajattiin tuleviin etuuksiin, missä ei nähty samanlaisia perustuslaillisia ongelmia. Keskeinen pykälä tapauksessa oli lain 11 § eläkesäätiön sääntöjen muuttamisesta:
”Eläkesäätiön sääntöjen muuttamisesta päättää eläkesäätiön hallitus tai hallintoneuvosto, jos eläkesäätiöllä on hallintoneuvosto. Päätös sääntöjen muuttamisesta tehdään 23 §:n 2 momentin mukaisella tavalla. Jos sääntöjen muutos välittömästi koskee työnantajan oikeuksia ja velvollisuuksia, on sen lisäksi, mitä muutoin säädetään, muutoksen vahvistamisen edellytyksenä, että työnantaja on hyväksynyt muutoksen.
Jos eläkesäätiön sääntöjen muutos tarkoittaa toimintapiiriin kuuluvien henkilöiden eläkkeiden vähentämistä tai poistamista siltä osin kuin eläkkeiden on katsottava perustuvan ennen muutosajankohtaa suoritettuun palvelukseen, sääntömuutoksen vahvistamisen edellytyksenä on, että muutosta on kannattanut vähintään neljä viidesosaa eläkesäätiön hallituksen tai hallintoneuvoston kokouksen läsnä olevista jäsenistä.
Jos eläkesäätiön sääntöjen muutos tarkoittaa toimintapiiriin kuuluneiden henkilöiden eläkkeiden tai eläkkeellä olevien henkilöiden alkaneiden eläkkeiden tai heidän ja heidän edunsaajiensa vastaisten eläkkeiden vähentämistä tai poistamista, muutoksen vahvistamisen edellytyksenä on, että päätös sääntöjen muuttamisesta on tehty 2 momentin mukaisella määräenemmistöllä ja että lisäksi muutos on eläkesäätiön toiminnan jatkamisen kannalta välttämätön tai että ne, joiden eläkkeitä vähentäminen tai poistaminen koskee, ovat antaneet toimenpiteelle suostumuksensa.
Mitä 2 ja 3 momentissa säädetään, ei sovelleta sääntömuutokseen, joka rajoittaa eläkkeen tulevaa kasvua.
Eläkesäätiön eläkkeitä ja muita etuuksia 1–3 momentin mukaisesti vähennettäessä tai poistettaessa on kohtuullisella tavalla otettava huomioon se etuoikeusjärjestys, joka eläkesäätiön säännöissä on määrätty eläkesäätiön varojen jakamisesta edunsaajien kesken eläkesäätiötä purettaessa, sekä se, että edunsaajaryhmien asema suhteessa toisiinsa säilyy kohtuullisessa määrin samana eläkkeiden ja muiden etuuksien heikennysten jälkeen.
Eläkkeitä ja muita etuuksia ei saa vähentää tai poistaa siltä osin kuin eläkesäätiön eläkevastuu on katettu.
Mikäli lakisääteisen eläketurvan mukaisia eläkkeitä ja muita etuuksia vähennetään tai rajoitetaan, eläkesäätiön vapaaehtoisen lisäeläketurvan mukaisia eläkkeitä ja muita etuuksia voidaan sen estämättä, mitä 2, 3 ja 5 momentissa säädetään, vastaavasti vähentää tai rajoittaa muuttamalla eläkesäätiön sääntöjä. Mitä edellisessä virkkeessä säädetään, koskee myös eläkesäätiön sääntöjen muuttamista siten, ettei vapaaehtoisen lisäeläketurvan mukaisilla eläkkeillä ja muilla etuuksilla korvata lakisääteisen eläketurvan mukaisiin eläkkeisiin ja muihin etuuksiin tehtyjä vähennyksiä ja rajoituksia. Tässä momentissa tarkoitettu päätös sääntöjen muuttamisesta tehdään 1 momentin mukaisella tavalla, ellei eläkesäätiön säännöissä toisin määrätä.
Mitä 2–5 momentissa säädetään, ei koske B-eläkesäätiön ja AB-eläkesäätiön B-osaston sääntöjen muuttamista.”
Pykälän mukaisesti eläkkeiden vähentäminen tai poistaminen edellyttää 4/5-osan kannatusta, jos henkilöiden eläke ei vielä ole alkanut. Jo alkaneiden eläkkeiden tulevien eläke-etuuksien poistaminen taas edellyttää 4/5-enemmistöä ja sitä, että muutos on välttämätön tai eläkkeensaajien suostumusta. Neljännen momentin mukaisesti sääntömuutos, joka rajoitti tulevien eläkkeiden kasvua, voitiin tehdä ilman tätä enemmistövaatimusta.
Eläkeasioiden kannalta haastava pykälä on perustuslain 15 § omaisuudensuojasta, jonka ydinsisältö kuuluu:
”Jokaisen omaisuus on turvattu.”
Tapauksen taustat
Finnair Oyj:llä on oma eläkesäätiönsä. Säätiön hallitus teki 3.9.2020 yksinkertaisella äänten enemmistöllä päätöksen hyväksyä sääntöjen muutoksen, joka koski indeksitarkastuksen poistamista niiltä lentäjiltä, jotka ovat eläkkeellä tai siirtyvät eläkkeelle tulevaisuudessa. Sääntömuutos astui voimaan 31.12.2020 siten, että indeksitarkastukset lopetettiin vuoden 2020 indeksitasoon. Työsuhteiden voimassa ollessa eläkkeitä korotettiin indeksillä tavalliseen tapaan. Päätös tehtiin 5-4 äänillä siten, että kaikki työntekijöitä edustavat jäsenet vastustivat esitystä. Eläkesäätiö haki
Finanssivalvonnalta sääntömuutoksen vahvistamista. Finanssivalvonta hyväksyi muutoksen 9.10.2020 tekemällään päätöksellä.
Lentäjä A oli jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle ennen sääntömuutosta. Hän valitti Finanssivalvonnan päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, joka antoi asiassa ratkaisun 28.11.2022. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen ja katsoi, että eläkesäätiölain 11 §:n neljättä momenttia voitiin soveltaa myös tilanteisiin, joissa indeksitarkistukset lopetettaisiin tietyn ajankohdan jälkeen. A haki ja sai valitusluvan korkeimmasta hallinto-oikeudesta, joka ratkaisi asian 25.9.2024.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus totesi 25.9.2024 antamassaan tuomiossa, että kyseinen sääntömuutos oli perustuslain näkökulmasta ongelmallinen, koska se puuttui jo alkaneisiin eläkkeisiin, joiden on katsottu olevan perustuslain mukaisen omaisuuden suojan piirissä. Tulevat ja alkamattomat eläkkeet ovat vain odotusoikeuksia, joiden suoja on lievempi. Sinänsä eläkesäätiölain esitöistä käy ilmi, että määräenemmistöllä voidaan puuttua indeksitarkastusten osalta jo alkaneisiin eläkkeisiin.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että perustuslain niin sanottua etusijasäännöstä ei voida soveltaa. Etusijasäännös on perustuslain 106 §:ssä ja sen mukaan jos tietyn lain säännös on ristiriidassa perustuslain kanssa, jätetään lakia soveltamatta. Koska eläkesäätiölaki oli säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä, voitiin käsillä olevassa tapauksessa etusijasäännös sivuuttaa. Lakeja on kuitenkin myös tulkittava perusoikeusmyönteisesti. Tämä tarkoittaa, että epäselvässä tilanteessa lakia on tulkittava tavalla, joka takaa paremmin perusoikeuksien toteutumisen.
Tapauksessa jo alkaneiden eläkkeiden taso oli sidottu indeksiin, joka kompensoi palkka- ja hintatason muutosten vaikutuksia eläkkeiden määrässä, ja siten tarjosi suojaa inflaatiota vastaan. Säätiön tavoitteena on ollut hankkia sijoitetuille eläkevaroille sellainen tuotto, että indeksitarkastukset voitiin tehdä. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että eläkesäätiölain 11 §:n neljättä momenttia voitiin tulkita ainoastaan niin, että indeksiä oli sallittua muuttaa, mutta ei poistaa kokonaan. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että eläkesäätiölain tarkoituksena ei voitu pitää sitä, että indeksiehto voitiin poistaa kokonaan.
Korkein hallinto-oikeus katsoi päätöksen indeksitarkastuksen poistamisesta sellaiseksi, joka edellytti määräenemmistöä. Tämän vuoksi Finanssivalvonnan ei olisi tullut vahvistaa sääntömuutosta. Korkein hallinto-oikeus kumosi Finanssivalvonnan päätöksen.
Yhteenveto
Vaikka päätös käsittelikin jo kumottua lakia, on sillä merkittävä tulkintavaikutus myös voimassa olevaan lainsäädäntöön. Eläkkeiden suojattu asema säilynee jatkossakin vahvana.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
KHT-tilintarkastaja
Lakimies, tilintarkastaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
Commentaires