Osakeyhtiöillä on joskus erinäisistä syistä hallussa omia osakkeitaan. Erityisen usein näitä jää yhtiön itsensä haltuun tilanteissa, joissa joku osakkaista lunastetaan ulos yhtiöstä. Joissain kohtaa yrityksen omistajat miettivät, kannattaako näitä osakkeita mitätöidä vai jättää yhtiön omistukseen. Käyn tässä blogikirjoituksessa läpi mitätöintimenettelyn sekä mitätöinnin hyötyjä ja haittoja.
Mitätöinnistä
Osakeyhtiölain 15 luku sisältää yhtiön omien osakkeiden hankkimisen ja lunastamisen säännökset. Luvun 7 §:n sisältää säännökset siitä, mitä yhtiön hankkimilla ja lunastamilla osakkeilla voidaan tehdä:
”Hankitut, lunastetut tai yhtiölle muulla tavalla tulleet omat osakkeet voidaan pitää yhtiöllä, mitätöidä tai luovuttaa edelleen.
Mitätöimisestä säädetään 12 §:ssä ja edelleen luovuttamisesta 9 luvussa. Velvollisuudesta luovuttaa tai mitätöidä tämän lain vastaisesti hankitut tai lunastetut omat osakkeet säädetään tämän luvun 12 §:n 2 ja 3 momentissa.”
Viitattu 15:12 § sisältää mitätöimisen menettelysäännökset:
”Hallitus voi päättää mitätöidä yhtiön hallussa olevat omat osakkeet. Mitätöiminen on ilmoitettava rekisteröitäväksi viipymättä. Osakkeet on mitätöity, kun ilmoitus on rekisteröity.
Vastoin tämän lain säännöksiä hankitut tai lunastetut omat osakkeet on luovutettava ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua saannosta. Jos julkisella osakeyhtiöllä ja sen tytäryhteisöillä olevien yhtiön osakkeiden yhteenlaskettu osuus on yli yksi kymmenesosa kaikista osakkeista sen vuoksi, että osakkeita on hankittu 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla, mainitun määräosan ylittävältä osin osakkeet on luovutettava kolmen vuoden kuluessa saannosta.
Jos osakkeita ei ole luovutettu 2 momentissa säädetyssä määräajassa, ne on mitätöitävä. Emoyhtiön hallussa olevat omat osakkeet on mitätöitävä ennen tytäryhteisön hallussa olevia emoyhtiön osakkeita.”
Mitätöinti on menettelynä erittäin kevyt. Yhtiön hallitus voi päättää siitä ja kunhan hallituksen kokouksen pöytäkirja on toimitettu PRH:lle, osakkeet lakkaavat olemassa. Osakeyhtiötä ei ole juurikaan rajoitettu hankkimasta omia osakkeitaan, osakeyhtiölain 15:11 §:n mukaisesti:
” Yksityinen osakeyhtiö ei saa hankkia tai lunastaa kaikkia omia osakkeitaan.”
Yhtiö voi siis hankkia kaikki omat osakkeensa yhtä lukuun ottamatta. Mitätöinnistä on lisättävät tiedot yhtiön toimintakertomukseen osakeyhtiölain 8:8 §:n mukaisesti:
”Toimintakertomuksessa on ilmoitettava osakelajeittain:
1) yhtiön ja sen tytäryhteisöjen hallussa ja panttina olevien yhtiön ja emoyhtiön osakkeiden kokonaismäärät sekä suhteelliset osuudet kaikista osakkeista ja osakkeiden tuottamista äänistä; sekä
2) tilikauden aikana yhtiölle tulleet ja pantiksi otetut omat ja emoyhtiön osakkeet sekä niiden luovuttaminen ja mitätöiminen.
Toimintakertomuksessa on annettava seuraavat tiedot tilikauden aikana yhtiölle tulleista, pantiksi otetuista, luovutetuista ja mitätöidyistä omista ja emoyhtiön osakkeista:
1) miten osakkeet ovat tulleet yhtiölle tai miten ne on luovutettu;
2) osakkeiden lukumäärä ja suhteellinen osuus kaikista osakkeista; sekä
3) maksettu vastike.
Hallussa ja panttina olevat osakkeet on ilmoitettava erikseen. Jos osakkeita on tullut yhtiön lähipiiriin kuuluvalta tai niitä on luovutettu lähipiiriin kuuluvalle, lähipiiriin kuuluva on mainittava nimeltä.”
Mitätöinnin edut
Mitätöinnin edut ovat suhteellisen vähäisiä. Kaikissa osakkeenomistajien kannalta
merkittävissä tilanteissa on erityissäännös, joka poistaa yhtiön hallussa olevien osakkeiden vaikutuksen. Yhtiökokousta käsittelevän 5:9 §:n mukaisesti:
”Yhtiölle tai sen tytäryhteisölle kuuluvalla osakkeella ei voi osallistua yhtiökokoukseen. Tällaista osaketta ei myöskään oteta lukuun, kun pätevän päätöksen syntymiseen tai tietyn oikeuden käyttämiseen vaaditaan kaikkien osakkeenomistajien suostumus tai suostumus osakkeenomistajilta, joilla on määräosa yhtiön osakkeista.”
Koska yhtiön hallussa olevilla osakkeilla ei voi osallistua yhtiökokoukseen, niillä ei ole minkäänlaista merkitystä päätöksenteossa. Kaikki määräenemmistö- ja enemmistörajat lasketaan vain ”ulkona olevien” osakkeiden lukumäärän mukaan.
Voitonjaon osalta yhtiön hallussa olevien osakkeiden merkitys on usein epäselvempi. Osakeyhtiölaissa ei ole nimenomaista pykälää siitä, miten yhtiön omat osakkeet huomioidaan voitonjaossa. Tämä käy kuitenkin ilmi osakeyhtiölain 13:1 §:stä:
”Yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille vain sen mukaan kuin tässä laissa säädetään:”
Sanamuodon mukaisesti voittoa jaetaan ainoastaan osakkeenomistajille. Tämän vuoksi jos yhtiö päättää jakaa osinkoa, maksetaan koko osingonjakopäätöksen mukainen määrä ulkona oleville osakkeille. Jos osingonjakopäätöksessä mainitaan siis, että yhtiö jakaa osinkoa 100t€, jaetaan koko tämä määrä ulkona oleville osakkeille. Jos päätös taas on kirjoitettu muotoon, että osinkoa jaetaan 1000e osaketta kohden, määräytyy enimmäismäärä ulkona olevien osakkeiden määrän mukaan.
Yhtiön hallussa olevat osakkeet eivät myöskään vaaranna kontrollia siihen, ketkä ovat yhtiön osakkaita. Toisin kuin usein luullaan, osakeyhtiö ei voi myydä omia osakkeitaan[EP1] . Osakeyhtiölain 9:1 §:n mukaisesti:
”Yhtiö voi antaa uusia osakkeita tai luovuttaa hallussaan olevia omia osakkeitaan (osakeanti).”
Omien osakkeiden luovuttamisessa on aina kysymys osakeannista. Osakeannin menettelysäännöt ovat osakeyhtiölain 9:2 §:ssä:
” Osakeannista päätetään yhtiökokouksessa.”
Jos yhtiön hallitus esimerkiksi myy yhtiön hallussa olevia osakkeita, on näiden osakkeiden saanto mitätön. Tämä tarkoittaa, että kuka tahansa osakkeenomistaja tai yhtiö voi nostaa vahvistamiskanteen siitä, että osakkeet saanut henkilö ei ole koskaan omistanut näitä osakkeita. Tällä ei myöskään ole mitään määräaikaa, joten asiaan voidaan puuttua huomattavasti myöhemminkin.
Mitätöinnin haitat
Omien osakkeiden mitätöinnin ensimmäinen, vaikkakin vähäisin, haitta on, että mitätöinti maksaa ja vie aikaa. Mitätöintiä varten tulee tehdä hallituksen kokouksen päätös, joka tulee rekisteröidä PRH:lle, mihin on omat rekisteröintimaksunsa. Mitätöinnin suurimmat haitat liittyvät kuitenkin mahdollisiin osakeanteihin. Jos osakeannissa annetaan uusia osakkeita, joudutaan ne rekisteröimään osakeyhtiölain 9:7 §:n mukaan:
”Maksullista osakeantia koskeva päätös on ilmoitettava rekisteröitäväksi, jos osakeannissa annetaan uusia osakkeita. Ilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua päätöksestä.”
Rekisteröinnin vuoksi osakeantiin liittyvät asiakirjat, kuten yhtiökokouspäätös tulevat julkisiksi. Yhtiökokouspöytäkirja, jossa päätetään osakeannista, sisältää osakeyhtiölain 9:5 §:n mukaisesti monia tärkeitä tietoja:
”Maksullista osakeantia koskevassa päätöksessä on mainittava:
1) annettavien osakkeiden lukumäärä tai enimmäismäärä osakelajeittain ja se, annetaanko uusia vai yhtiön hallussa olevia osakkeita;
2) kenellä on oikeus merkitä osakkeita ja suunnatussa osakeannissa lisäksi perustelut sille, että osakkeenomistajien etuoikeudesta poikkeamiseen on 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu painava taloudellinen syy;
3) osakkeesta maksettava määrä (merkintähinta) ja perustelut sen määrittämiselle; sekä
4) osakkeen maksuaika.
Jos kaikki merkintään oikeutetut eivät merkitse osakkeitaan osakeannista päättävässä kokouksessa, päätöksessä on lisäksi mainittava:
1) osakkeiden merkintäaika; sekä
2) muussa kuin suunnatussa osakeannissa aika, jona merkintäetuoikeutta tulee käyttää.
Edellä 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu aika ei pääty ennen kuin kaksi viikkoa on kulunut merkintäajan alkamisesta. Julkisessa osakeyhtiössä aika ei myöskään pääty ennen kuin kaksi viikkoa on kulunut osakeantipäätöksen rekisteröimisestä.”
Erityisesti tilanteessa, jossa yhtiöön otetaan uusia osakkeita tai pääomasijoituksia, näihin liittyviä tietoja ei välttämättä haluta julkiseksi. Jos osakeannissa kuitenkin annetaan uusia osakkeita, näkyvät näihin liittyvät tiedot rekisteröinnin yhteydessä. Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden antaminen ei sen sijaan näy missään, koska tätä päätöstä ei ole tarpeen rekisteröidä.
Yhteenveto
Yhtiön hallussa olevia osakkeita ei yleensä kannata mitätöidä. Tämä aiheuttaa lähinnä kustannuksia ja ylimääräistä vaivaa. Jos osakkeita tahdotaan myöhemmin antaa uusille tai vanhoille osakkaille, on tämä kätevämpää tehdä yhtiön hallussa olevilla osakkeilla, jolloin vältytään julkisuudelta ja rekisteröinnin viemältä ajalta. Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet eivät myöskään vaikuta yhtiön päätöksentekomenettelyyn tai voitonjakoon, joten niistä ei ole mitään ”harmia”.
Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
KHT-tilintarkastaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakimies, tilintarkastaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
Comentários