Koiran haukkuminen ja kotirauhan rikkominen
- Silja Viiansalo
- 7 tuntia sitten
- 4 min käytetty lukemiseen
Koiran haukkuminen on yleinen keskustelunaihe esimerkiksi taloyhtiöissä. Aihe koskettaa monia, sillä Suomessa on Kennelliiton vuonna 2023 teettämän tutkimuksen mukaan n. 800 000 koiraa. Tässä kirjoituksessa käyn läpi aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä sekä oikeuskäytäntöä, pyrkien vastaamaan siihen, milloin koiran haukkumisesta voi tulla oikeudellinen ongelma ja mitä seurauksia koiran haukkumisella voi sen omistajalle olla.
Kotirauhan rikkominen
Rikoslain 24 luvun 1 §:ssä säädetään kotirauhan rikkomisesta seuraavasti:
Joka oikeudettomasti
tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen kotirauhan suojaamaan paikkaan taikka kätkeytyy tai jää sellaiseen paikkaan tai
rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä tai muulla vastaavalla tavalla,
on tuomittava kotirauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistön täyttymisen edellytyksenä on, että toiminta on tahallista. Rikoslain 24:1 §:n mukaan kotirauhaa voidaan rikkoa metelöimällä, mutta laissa ei säädetä erityisesti koiran haukkumisesta. Koiran haukkumista itsessään ei myöskään yleensä voida pitää sellaisena tahallisena tekona, joka täyttäisi edellä mainitun rikoksen tunnusmerkistön.
Taloyhtiön osakkaan oikeudet ja velvollisuudet
Osakkaalla on oikeus pitää lemmikkejä huoneistossaan, eikä taloyhtiö voi kieltää esimerkiksi koiran pitoa. Koiran haukkumista voidaan pitää lajityypillisenä käyttäytymisenä ja sen katsotaan tietyissä rajoissa kuuluvan normaaleihin elämisen ääniin. Osakkaalla on kuitenkin vastuu huolehtia, että lemmikeistä ei aiheudu kohtuutonta häiriötä muille taloyhtiön asukkaille.
Asunto–osakeyhtiölain 8 luvun 2 §:ssä säädetään osakehuoneiston haltuunotosta:
Yhtiökokous voi päättää, että osakkeenomistajan hallinnassa oleva osakehuoneisto on enintään kolmen vuoden ajaksi otettava yhtiön hallintaan, jos:
– –
4) osakehuoneistossa vietetään häiritsevää elämää; tai
5) osakkeenomistaja tai muu osakehuoneistossa asuva ei noudata, mitä järjestyksen säilymiseksi yhtiön tiloissa on tarpeen.
Osakehuoneistoa ei saa ottaa yhtiön hallintaan, jos rikkomuksella on vain vähäinen merkitys.
Päätöksessä on mainittava hallintaan ottamisen peruste, kestoaika ja kohteena olevat tilat.
Taloyhtiön järjestyssäännöissä voidaan määritellä taloyhtiön hiljaisuuden aika, joka on yleensä n. klo 22–07. Vaikka naapurit tulisi huomioida erityisesti yöaikaan, ei normaalin elämisen kuitenkaan tarvitse loppua. Mikäli naapuri esimerkiksi käyttää koiraa ulkona vielä hiljaisuuden aikaan tai joku muu liikkuu yöaikaan esimerkiksi kerrostalon rappukäytävässä, minkä vuoksi koira haukahtaa tämän kuullessaan, ei tätä voida vielä katsoa häiriöksi.
Käsitys metelöinnistä ja sen aiheuttaman häiriön laajuudesta on usein subjektiivinen, minkä vuoksi yksittäisen naapurin valitus ei yleensä johda toimenpiteisiin. Mikäli kuitenkin useammat asukkaat taloyhtiössä ovat tehneet valituksia kokemastaan häiriöstä, voidaan sitä pitää merkittävänä tekijänä.
Mikäli taloyhtiö tekee haltuunottopäätöksen koiran omistajan (tai tämän vuokranantajan) osakehuoneistosta, tulee taloyhtiöllä olla vahvaa näyttöä muille asukkaille aiheutuneesta haitasta. Mikäli osakas, jonka huoneisto on otettu taloyhtiön haltuun, nostaa kanteen, on taloyhtiön pystyttävä todistamaan koiran haukkumisesta aiheutunut häiriö ja sen olennaisuus.
Oikeuskäytäntöä - milloin haukkuminen katsotaan kotirauhan rikkomiseksi?
Korkeimpaan oikeuteen ei tiettävästi ole edennyt yhtään aiheeseen liittyvää tapausta. Oikeuskäytäntö on myös jossain määrin ollut ristiriitaista viime vuosina. Koiranomistaja sai Helsingin hovioikeudessa tuomion 13.5.2022 kotirauhan rikkomisesta, mutta pari vuotta ennen tätä Lapin käräjäoikeus oli hylännyt syytteen, jossa oli ollut kyse koirien häiritsevästä haukkumisesta. Tapauksissa on ollut kyse koiranomistajan omalla kiinteistöllä tapahtuneesta haukkumisesta.
Usein syytteet kaatuvat näytön puutteeseen, mutta joskus koiran haukunta on katsottu niin kohtuuttomaksi, että se rikkoo naapureiden kotirauhaa. Vuoden 2022 hovioikeuden ratkaisussa naapureiden kertomukset tilanteesta poikkesivat toisistaan. Osa koki haukunnan häiritsevänä, osa ei ollut kuullut sitä lainkaan. Hovioikeus totesi, että tällaiset ristiriidat voivat
johtua ihmisten erilaisesta melunsietokyvystä ja subjektiivisesta kokemuksesta häiriöstä.
Kyseisessä tapauksessa hovioikeus piti voimassa käräjäoikeuden tuomion, jonka mukaan omistajan koirien toistuva ja pitkäkestoinen haukkuminen rikkoi naapureiden kotirauhaa. Hovioikeus katsoi, että koirien haukunta on ollut syytteessä tarkoitettuna ajankohtana niin voimakasta, pitkäkestoista ja toistuvaa, että se täyttää kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistön oikeudettomana metelöintinä. Arvioinnissa huomioitiin myös se, että häiritsevää haukuntaa on esiintynyt merkittävässä määrin myös ilta- ja yöaikaan. Koiranomistaja tuomittiin 50 päiväsakkoon sekä korvaamaan omat oikeudenkäyntikulunsa, jotka olivat yli 20 000 euroa.
Lapin käräjäoikeudessa vuonna 2019 taas oli hylätty syyte koskien koirien jatkuvaa haukkumista vuosina 2017–2018. Syyttäjä oli vaatinut koirien omistajan tuomitsemista kotirauhan rikkomisesta sekä asianomistajien oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Asianomistajina olleen pariskunnan mukaan erityisesti yöaikana aiheutunut meluhaitta häiritsi heidän kotirauhaansa merkittävästi, estäen esimerkiksi normaalin nukkumisen ilman korvatulppia ja unilääkkeitä. Väitetyn meluhaitan vuoksi he olivat joutuneet viettämään aikaa vapaa-ajan asunnollaan levätäkseen. Pariskunta oli myös useasti ollut yhteydessä poliisiin koirien haukkumisen vuoksi.
Koirien omistaja kiisti syytteen, katsoen, ettei hän ollut aiheuttanut kohtuutonta meluhaittaa. Hänen mukaansa koirat eivät haukkuneet jatkuvasti, eikä yöaikaan tapahtuvasta haukunnasta ollut havaintoja. Myös sovittelumenettelyssä sovitut toimet haukunnan vähentämiseksi oli hänen mukaansa toteutettu.
Käräjäoikeus totesi, että koirien pitäminen omalla kiinteistöllä ja niille lajityypillinen käyttäytyminen, kuten haukkuminen, ei sellaisenaan ole rikos. Oikeuden mukaan rikosoikeudellinen vastuu kotirauhan rikkomisesta edellyttää tahallisuutta ja näyttöä siitä, että melu jatkuu pyynnöistä huolimatta. Asiassa ei esitetty riittävää näyttöä jatkuvasta tai tahallisesta häiriöstä, minkä vuoksi syyte hylättiin. Asianomistajina ollut pariskunta oli valittanut asiasta Rovaniemen hovioikeuteen, mutta olivat myöhemmin vetäneet valituksensa pois, jolloin käräjäoikeuden päätös jäi voimaan.
Miten tulisi toimia, jos kokee naapurin koiran haukkumisen häiriöksi?
Ensisijaisesti koiran haukkumisesta tulisi olla yhteydessä koiran omistajaan. Erityisesti jos kyse on toistuvasta ja pitkäkestoisesta haukkumisesta päiväsaikaan, voi kyse olla koiran eroahdistuksesta, josta omistaja ei välttämättä ole edes tietoinen. Molempien osapuolien kannalta on helpompaa, jos asia saadaan ratkaistua jo tässä vaiheessa molempia miellyttävällä tavalla.
Mikäli ongelma kuitenkin jatkuu eikä naapuri ole yrittänyt tehdä koiran haukkumisen vähentämiseksi mitään, kannattaa olla yhteydessä isännöitsijään. Isännöitsijälle ilmoittaessa olisi hyvä olla valmiina “kättä pidempää”, eli jonkinnäköistä todistusaineistoa koiran häiritsevästä haukkumisesta. Olisi hyvä seurata esimerkiksi, että mihin vuorokauden aikaan ja kuinka pitkäkestoisesti koira on haukkunut. Todistusaineistoa olisi hyvä olla myös pidemmältä aikaväliltä.
Mikäli häiriö on niin suurta, että koira haukkuu taukoamatta ja jatkuvasti yöaikaan, kannattaa harkita myös asian ilmoittamisesta poliisille.
Yhteenveto
Tapauksissa, joissa koiran haukkuminen on katsottu häiriöksi, on koiran haukkuminen ollut jatkuvaa ja pitkäkestoista. Etenkin yöaikaan tapahtuva pitkäkestoinen haukkuminen voidaan katsoa kotirauhan rikkomiseksi. Myös päiväsaikaan tapahtuva tuntikausia jatkuva haukkuminen voidaan katsoa häiriöksi. Sen sijaan satunnainen haukkuminen esimerkiksi ovikellon soidessa tai ulkoa kuuluvien äänien vuoksi, ei täytä kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistöä. Vaikka haukkuminen on koiralle luonnollista käyttäytymistä, sen aiheuttama häiriö voi johtaa seuraamuksiin esimerkiksi taloyhtiössä, jossa osakkaalla on velvollisuus huolehtia, ettei lemmikistä aiheudu kohtuutonta haittaa muille asukkaille.
Lue lisää teemakirjoituksiamme:
HTK (finanssioikeus), IAT
Trainee
Lakitoimisto KPF
050 5562 234
Comments