Viikon blogikirjoituksessa käsittelen teemaa, joka herättää usein kyselyitä erityisesti kiinteistönomistajissa. Toisen maalle hylätään erilaisia esineitä, kuten renkaita, kodinkoneita tai jopa ajoneuvoja. Näiden osalta siivoamisvastuu vaihtelee tapauskohtaisesti. Käyn tässä blogikirjoituksessa läpi roskaamiskiellon ja siihen liittyvät siivoamisvastuut.
Roskaamiskiellosta
Jätelain 72 § sisältää roskaamiskiellon:
”Ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto).”
Käytännössä kriteereitä ”maiseman rumentuminen” ja ”viihtyisyyden väheneminen” arvioidaan hyvin subjektiivisesti. Pykälää onkin sovellettu vähäiseen roskaamiseen , kuten kertakäyttöastioihin, ilotulitteiden jämiin tai ilmapalloihin. Käytännössä esineiden hylkääminen kaupunki- tai luontoympäristöön täyttää tämän pykälän määritelmän. Poikkeuksia tästä on lähinnä sellainen esineiden hylkääminen, jota ei ole havaittavissa ympäristöstä, kuten muutaman oksan hylkääminen metsään.
roskaamiskieltoa on tehostettu useilla vaihtoehtoisilla rangaistussäännöksillä. Lievin näistä on rikessakkorikkomuksista annetun lain 16 §:n mukainen rikesakko roskaamiskiellon vähäisestä rikkomisesta:
”Jätelain 72 §:ssä säädetyn roskaamiskiellon tahallisesta tai törkeästä huolimattomuudesta tapahtuneesta vähäisestä rikkomisesta määrätään roskaajalle 100 euron rikesakko.”
Käytännössä rikesakkoa sovelletaan yksittäisen esineen, kuten roskan, heittämiseen kadulle. Jos roskaamisessa on kyse autonromuista tai kodinkoneista, ei kyse ole enää vähäisestä rikkomisesta vaan siirrytään jätelain rikkomiseen, jota koskeva pykälä on jätelain 147 §:
”Rangaistus ympäristön turmelemisesta säädetään rikoslain (39/1889) 48 luvun 1–4 §:ssä.
Joka muulla kuin 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tahallaan tai huolimattomuudesta:
…
17) rikkoo 72 §:n mukaista roskaamiskieltoa,
…
on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, jätelain rikkomisesta sakkoon.”
Tätä ankarammat teot, kuten laajamittainen autonromujen tai rakennusjätteiden hylkääminen, käsitellään rikoslain 48:1 §:n eli ympäristön turmelemisen mukaisesti:
”Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta
…
2) valmistaa, luovuttaa, kuljettaa, käyttää, käsittelee tai säilyttää ainetta, valmistetta, seosta, tuotetta tai esinettä taikka käyttää laitetta vastoin
…
l) jätelain (646/2011) 147 §:n 2 momentissa mainittua säännöstä,
siten, että teko on omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista, muuta vastaavaa ympäristön haitallista muuttumista tai roskaantumista taikka vaaraa terveydelle, on tuomittava ympäristön turmelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”
Jos jätemäärät ovat todella suuria, voi kyseessä olla rikoslain 48:2 §:n mukainen törkeä ympäristön turmeleminen, josta rangaistaan vähintään neljällä kuukaudella vankeutta. Tällöin puhutaan yleensä kymmenistä tai sadoista tonneista jätettä.
Siivoamisvelvollisuus
Jätelain pääsääntö on yksinkertainen: roskaaja siivoaa. Tätä koskeva säännös on jätelain 73 §:ssä:
”Roskaajan on poistettava roskaava esine tai aine ympäristöstä ja muutoinkin siivottava roskaantunut alue.”
Käytännössä ongelmia syntyy silloin, kun roskaajaa ei tavoiteta. Koska ympäristön- ja luonnonsuojelun näkökulmasta ei ole hyväksyttävää, että kukaan ei siivoa aluetta, on jätelain 74 §:ään otettu toissijainen siivoamisvelvollisuus:
”Jos roskaajaa ei saada selville tai tavoiteta taikka jos roskaaja ei huolehdi siivoamisvelvollisuudestaan, siivoamisvelvollinen on:
1) maantien, yksityisen tien, radan tai sataman pitäjä alueella, joka on roskaantunut tien, radan tai sataman käytöstä;
2) virkistykseen yleisesti käytettäväksi tarkoitetun alueen haltija tai ulkoilu- tai moottorikelkkareitin pitäjä alueella, joka on roskaantunut alueen tai reitin käytöstä;
3) yleisötilaisuuden järjestäjä tilaisuuteen varatulla ja sen välittömässä läheisyydessä olevalla alueella, joka on roskaantunut tilaisuuden johdosta, tai alueen haltija, jos tilaisuus järjestetään hänen suostumuksellaan eikä tilaisuuden järjestäjä huolehdi siivoamisvelvollisuudestaan;
4) jätteen vastaanottopaikan pitäjä sille varatulla ja sen välittömässä läheisyydessä olevalla alueella, joka on roskaantunut paikan käytöstä;
5) muun kuin 1–4 kohdassa tarkoitetun alueen haltija voimassa olevan asemakaavan alueella;
6) muun kuin 1–5 kohdassa tarkoitetun alueen haltija, jos siivoaminen ei ole kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta ottaen huomioon haltijan mahdollisuudet ehkäistä roskaantumista tai huolehtia siivoamisesta, roskaantumisen määrä ja roskaantuneen alueen sijainti sekä muut näihin rinnastettavat seikat.
Jos 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun alueen haltija laiminlyö siivoamisvelvollisuutensa tai haltijalla ei ole siivoamisvelvollisuutta mainitun kohdan nojalla, siivoamisvelvollinen on kunta.”
Kohdat 1-4 ovat suhteellisen selkeitä; käytettäessä aluetta tiettyihin toimintoihin, toiminnosta vastaava on velvollinen siivoamaan alueen. Tämä johtuu siitä, että on todennäköistä tai lähes varmaa, että suurin osa roskaantumisesta johtuu alueen käyttämisestä kyseiseen toimintoon. Kohdat 1-4 eivät kuitenkaan sovellu esimerkiksi autonromuihin ja kodinkoneisiin, vaan ne joudutaan ratkomaan kohtien 5-6 mukaan.
Kohdan 5 mukaan asemakaava-alueella alueen haltija on velvollinen siivoamaan alueen.
Tämä kattaa esimerkiksi kerrostalojen ja omakotitalojen tontit sekä liiketilojen pihat. Jos joku siis hylkää autonrenkaansa tontillesi, olet velvollinen siivoamaan ne omalla kustannuksellasi. Tontti voi olla hallinnassa omistuksen, maanvuokrasopimuksen tai muun vuokrasopimuksen nojalla.
Kohtaa 6 puolestaan sovelletaan asemakaava-alueen ulkopuolella, kuten metsäpalstoilla, kesämökkien pihoilla ja muilla vastaavilla. Tämän kohdan mukaan alueen haltija on velvollinen siivoamaan alueen, jos se ei ole kohtuutonta. Yleensä kohtuuttomuutta arvioidaan kuljetuksen helppouden mukaan. Jos jätteen pystyy viemään henkilöautolla pois, alueen haltija on yleensä velvollinen siivoamaan alueen. Sen sijaan suurten jätemäärien tai suurikokoisten esineiden, kuten toimintakelvottomien hylättyjen autojen, tapauksessa siivoaminen voitaisiin katsoa kohtuuttomaksi.
Jos siivoaminen olisi 6 kohdan nojalla kohtuutonta, vastaa viime kädessä kunta siivoamisesta. Kunta vastaa aina omien alueidensa siivoamisesta.
Siivoamisvelvollisuuden täytäntöönpanosta
Jätelain 75 § sisältää pakkokeinot velvoitteen täyttämiseksi:
”Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä siivoamisvelvollisen täyttämään velvollisuutensa.
Jos kunta laiminlyö 74 §:n 2 momentissa tarkoitetun siivoamisvelvollisuutensa, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi antaa kunnalle siivoamisesta määräyksen.
Määräyksen antamisesta ja siihen liitettävästä velvoitteen laiminlyönnin varalle asetettavasta tehosteesta säädetään 13 luvussa.”
Keskeiset tehosteet ovat jätelain 129 §:ssä:
”Valvontaviranomaisen on tehostettava, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään tai kielletään.”
Käytännössä nämä tarkoittavat kahta keinoa: roskaaja voidaan joko määrätä siivoamaan alue uhkasakon uhalla, tai alue voidaan siivota hänen kustannuksellaan. Näissä kustannukset nousevat helposti useisiin tuhansiin euroihin, mikä peritään lopulta viime kädessä ulosoton kautta roskaajalta.
Lopuksi
Maanomistajan asema roskaantumisessa on ikävä. Jos maanomistajan alueelta löytyy jätettä, tulee hänen lähtökohtaisesti siivota se. Tältä velvoitteelta voi välttyä asemakaava-alueen ulkopuolella, jos jätettä on paljon tai jos se on muutoin hankala siivota. Kunta tai muu viranomainen voi asettaa uhkasakon tai teettämisuhan, minkä vuoksi muun tahon aiheuttama roskaantuminen voi maksaa alueen haltijalle tuhansia euroja.
Lue lisää ympäristöoikeudellisia kirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
KHT-tilintarkastaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
コメント