Lähtökohtaisesti vaatimuksen esittäjällä on aina tuomioistuinmenettelyssä näyttötaakka vaatimuksensa perusteista. Oikeusjärjestyksessämme on kuitenkin tiettyjä käännetyn todistustaakan säännöksiä. Yksi tällainen on osakeyhtiön johdon vahingonkorvausvastuun sääntelyssä. Käsittelen tässä blogikirjoituksessa niitä tilanteita, milloin osakeyhtiön johdolla on todistustaakka siitä, että on toiminut huolellisesti. Käsittelen myös kirjoituksessa, miten johdon tulee toimia, jotta se voi osoittaa toimineensa huolellisesti.
Osakeyhtiön johdon vahingonkorvausvastuusta
Osakeyhtiölain 22:1 § sisältää osakeyhtiön johdon vahingonkorvausvastuun sääntelyn:
”Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään 1 luvun 8 §:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle.
Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava myös vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten tätä lakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.
Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla tätä lakia muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla 1 luvussa tarkoitettuja periaatteita tai jos vahinko on aiheutettu rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräystä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti. Sama koskee vahinkoa, joka on aiheutettu yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella.”
Vahingon määrä määräytyy vahingonkorvausoikeuden yleisten oppien mukaisesti. Vahingon käsitettä ei määritellä lainsäädännössä erikseen, mutta vakiintuneen differenssiteorian mukaisesti vahinkona pidetään sitä eroa varallisuusasemassa, mikä teolla on syntynyt. Tässä verrataan hypoteettista varallisuusasemaa ilman vahingon aiheuttanutta tekoa siihen asemaan, missä vahingon uhri on teon jälkeen.
Osakeyhtiön johto voi joutua todistamaan toimineensa huolellisesti kolmessa tilanteessa:
1) Osakeyhtiölakia on rikottu toiminnassa
2) Yhtiöjärjestystä on rikottu toiminnassa
3) Vahinko on aiheutunut yhtiön lähipiirin hyväksi.
Yhtiöjärjestyksen rikkominen on suhteellisen harvinainen tilanne, koska yhtiöjärjestyksessä ei usein ole sellaisia ehtoja, joita rikkomalla voitaisiin aiheuttaa vahinkoa. Osakeyhtiölain rikkominen sen sijaan on suhteellisesti yleisempää, ja laissa onkin useita säännöksiä, joita rikkomalla hallitus voi aiheuttaa vahinkoa. Tällainen voi tulla erityisesti kyseeseen varoja jakaessa, jos varojenjaolla aiheutetaan maksukyvyttömyys tai muutoin loukataan osakkeenomistajien tai velkojien oikeuksia.
Lähipiiristä
Erityisen yleinen väite vahingon aiheuttamisesta yhtiölle on tilanteessa, jossa vahinko on aiheutettu lähipiirin hyväksi. Aiemman kirjoitukseni tällaisesta toiminnasta löydät tämän linkin takaa. Osakeyhtiölain 1:11:ssä määritellään lähipiiri:
”Yhtiön lähipiiriin kuuluvat:
1) yhtiön emoyhtiö tai muu henkilö, jolla on yli 50 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä tai muuten kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta yhtiössä;
2) yhtiön hallituksen ja hallintoneuvoston jäsen ja varajäsen ja toimitusjohtaja ja tämän sijainen;
3) edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun aviopuoliso tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuva avopuoliso, oma ja puolison lapsi, lapsenlapsi, vanhempi ja isovanhempi;
4) oikeushenkilö, jossa 1–3 kohdassa tarkoitettu henkilö on hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen tai varajäsen, toimitusjohtaja tai tämän sijainen tai vastaavassa asemassa;
5) oikeushenkilö, jossa yhtiön hallituksen jäsenellä tai muulla 1–3 kohdassa tarkoitetulla henkilöllä on yksin tai yhdessä toisten mainittujen kanssa yli 50 prosenttia yhteisön kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamista äänistä tai muuten kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta;
6) oikeushenkilö, jossa 1 kohdassa tarkoitetulla emoyhteisöllä tai muulla yhtiössä määräysvaltaa käyttävällä henkilöllä on 20–50 prosenttia oikeushenkilön kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamista äänistä tai emoyhteisö tai muu yhtiössä määräysvaltaa käyttävä henkilö voi muuten käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa oikeushenkilön taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa.
Jollei yhtiössä ole 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua osakkeenomistajaa, lähipiiriin kuuluu osakkeenomistaja, jolla on vähintään 20 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä tai joka voi muuten käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa yhtiön taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan tällaiseen osakkeenomistajaan.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua ääniosuutta laskettaessa osakkeenomistajan äänimäärään lasketaan hänen määräysvallassaan olevan oikeushenkilön omistamien yhtiön osakkeiden tuottamat äänet. Ääniosuutta laskettaessa ei oteta huomioon lakiin tai yhteisön yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin sisältyvää äänestysrajoitusta, ja yhtiön kokonaisäänimäärää laskettaessa ei oteta huomioon yhtiölle tai sen tytäryritykselle kuuluvia yhtiön osakkeita.
Edellä 1–3 momentin lähipiirimääritelmää sovelletaan 8 luvun 6 §:ssä tarkoitettujen lähipiirilainojen esittämiseen toimintakertomuksessa, 13 luvun 10 §:ssä tarkoitettuun omien osakkeiden hankkimiseen työntekijöille ja 22 luvun 1 ja 2 §:ssä tarkoitettuun olettamaan vahingon aiheuttamisesta huolimattomuudella.”
Yhtiön lähipiirin määritelmässä ensimmäinen kohta on kaikkein selkein. Lähipiirinä pidetään tahoa, joka omistaa yli puolet osakkeista.. Erityisesti tilanteissa, joissa tietty osakkeenomistaja omistaa puolet, mutta ei kaikkia osakkeita, voidaan joutua tarkastelemaan johdon vastuuta lähipiiritoimista. Jos enemmistöosakkeenomistaja tekee yhtiön hallituksen jäsenenä itsensä kanssa oikeustoimia, tulee hänen voida todistaa toimineensa yhtiön edun mukaisesti, tai hänen oletetaan toimineen huolimattomasti.
Tämän lisäksi yhtiön hallituksen jäsentä ja toimitusjohtajaa pidetään lähipiirinä. Usein tällainen vahinkoa aiheuttava hallituksen jäsen on myös osakkeenomistaja. Joissain tapauksissa hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja toimii osakkeenomistajien tietämättä oman intressinsä mukaisesti ja tekee erilaisia sopimuksia tai järjestelyjä itsensä kanssa. Näissäkin tapauksissa olettamana on, että hallituksen jäsen on toiminut huolimattomasti, jos hän ei voi todistaa toimineensa yhtiön edun mukaisesti.
Tämän lisäksi lähipiirinä pidetään edellä mainittujen tahojen perhettä ja yhtiöitä.
Todistustaakasta ja todistamisesta
Osakeyhtiölain 22:1 §:n mukaisesti johdon oletetaan tietyissä tilanteissa toimineen huolimattomasti, jos johto ei voi todistaa toimineensa huolellisesti. Jos johto ei tätä voi todistaa, johto on korvausvastuussa siitä vahingosta mikä on aiheutunut. Käytännössä todistamisessa keskeisessä roolissa ovat pöytäkirjat ja kirjanpidon transaktiot. Osakeyhtiölain 6:6 § sisältää pöytäkirjaamisvelvoitteen:
”Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja, jos hallitukseen kuuluu useita jäseniä, vähintään yksi hallituksen siihen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.”
Tämän lisäksi pöytäkirja on tehtävä myös sellaisista päätöksistä, jotka tehdään pitämättä kokousta:
”Jos päätös tehdään pitämättä kokousta, päätös on kirjattava, allekirjoitettava, numeroitava ja säilytettävä kuten hallituksen kokouksen pöytäkirjasta 6 §:ssä säädetään.”
Tämä pykälä on erityisen merkityksellinen yhtiöissä, joissa hallitukseen kuuluu vain yksi henkilö, esimerkiksi ainoa osakkeenomistaja. Usein pöytäkirjoja ei kuitenkaan tehdä, jolloin jälkikäteinen huolellisuusarvio tehdään usein kirjanpitoaineiston perusteella. Jos lähipiiritransaktioista ei ole olemassa kunnollista kirjanpitoaineistoa tai sopimuksia, johdon on vaikea todistaa toimineensa huolellisesti.
Yhteenveto
Osakeyhtiön johdon tehdessä liiketoimia lähipiirin kanssa dokumentointi on erityisen tärkeää. Jos nämä liiketoimet osoittautuvat epäedullisiksi yhtiön kannalta, johdon tulee voida todistaa, että se ei ole aiheuttanut vahinkoa yhtiölle. Käytännössä tällaisen osoittaminen jälkikäteen on hyvin vaikeaa, jos asianmukaisia pöytäkirjoja tai kirjanpidon dokumentteja ei ole tehty.
Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
KHT-tilintarkastaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakimies, tilintarkastaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
Comments