Meillä on laki- ja tilintarkastuspalveluiden asiakkaina useita erilaisia lääkäripalveluita tarjoavia yhtiöitä. Asiakkaamme tarjoavat sekä luvanvaraisia terveydenhuollon palveluita että myyvät lääkäreiden työpanosta julkiselle ja yksityiselle sektorille. Tähän toimintaan liittyen saamme usein kysymyksiä siitä, milloin tällaisen osakeyhtiön laskutus voidaan katsoa ammattiaan harjoittavan lääkärin henkilökohtaiseksi tuloksi. Käyn tässä blogikirjoituksessa läpi keskeiset tulkintasäännöt, joiden avulla on helppo arvioida, kuinka suuri riski omassa toiminnassa on.
Osakeyhtiön sivuuttaminen verotuksessa
Osakeyhtiön tulon katsominen yrittäjän henkilökohtaiseksi tuloksi perustuu niin sanottuun veronkiertopykälään eli verotusmenettelylain 28 §:ään, joka kuuluu:
”Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, on verotusta toimitettaessa meneteltävä niin kuin asiassa olisi käytetty oikeaa muotoa. Jos kauppahinta, muu vastike tai suoritusaika on kauppa- tai muussa sopimuksessa määrätty taikka muuhun toimenpiteeseen on ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, voidaan verotettava tulo ja omaisuus arvioida.
Jos on ilmeistä, että verotusta toimitettaessa olisi meneteltävä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, on verotusta toimitettaessa huolellisesti tutkittava kaikki ne seikat, jotka voivat vaikuttaa asian arvostelemiseen, sekä annettava verovelvolliselle tilaisuus esittää selvitys havaituista seikoista. Mikäli verovelvollinen ei tällöin esitä selvitystä siitä, että olosuhteelle tai toimenpiteelle annettu oikeudellinen muoto vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta taikka ettei toimenpiteeseen ole ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, verotusta toimitettaessa on meneteltävä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.”
Käytännössä lääkäriyhtiöissä (ja muissa asiantuntijayhtiöissä) keskeinen on ensimmäinen virke: ”Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, on verotusta toimitettaessa meneteltävä niin kuin asiassa olisi käytetty oikeaa muotoa.” Tässä tapauksessa puhutaan ilmiöstä nimeltä tulonmuunto. Tulonmuunnossa ammattitaitoinen henkilö myy työpanostaan osakeyhtiön kautta ja jakaa voitot osinkona, jotta voi muuntaa ansiotulot pääomatuloksi. Verotuksessa käytetään termiä ”osakeyhtiön sivuuttaminen” jolla tarkoitetaan, että osakeyhtiömuotoa ei huomioida verotuksessa, vaan tulot katsotaan yrittäjän tulona.
Olen kirjoittanut ilmiöstä aikaisemmassa blogikirjoituksessani sekä akateemisessa tuotannossani. Aihetta käsiteltäessä on hyvä muistaa, että merkittävä osa ennakkotapauksista on lääkäriyhtiöistä. Yhtenä syynä tähän on, että suhteellisen suuri osa asiantuntijayhtiöistä on tällaisia, ja oman kokemukseni mukaan näissä ollaan myös riskinottovalmiimpia verotuksen suhteen, ainakin muihin yleisiin asiantuntijayhtiöihin kuten asianajotoimistoihin ja tilintarkastusyhteisöihin verrattuna. Alla olevia kriteereitä lukiessa onkin hyvä muistaa, että rajatapaukseksi pyrkivä riskeeraa myös ennakkotapaukseksi päätymisen.
Henkilöstön määrä
Osakeyhtiö voidaan sivuuttaa vain kaikkein pienimmissä yhtiöissä. Lähes kaikki sivuuttamiset koskevat vain yhden henkilön muodostamia yhtiöitä. Tätä suurempiin yhtiöihin sivuuttamista ei käytännössä voida soveltaa. Henkilömäärä perustuu nimenomaan siihen, monenko henkilön työpanosta luovutetaan, ei osakkeenomistajien määrään. Kahden henkilön yhtiöön sivuuttamista voidaan nykykäytännöllä soveltaa vain ääritapauksissa.
Yrittäjäriski
Toinen merkittävä kriteeri on yrittäjäriski. Osakeyhtiötä ei voida sivuuttaa, jos toiminnassa on selkeä yrittäjäriski. Tässä arvioidaan, miten toiminnan riski jakautuu asiakkaiden ja yhtiön välillä. Tämän vuoksi tarjotessa palvelua kuluttaja-asiakkaille toimintaa ei voida koskaan samastaa, koska yrittäjäriskiä ei voida siirtää kuluttajille.
Riskialttiimpaa sen sijaan on yksittäisten lääkäreiden tai vain yhden lääkärin työpanoksen myyminen tunti- tai päivähinnalla muille yrityksille tai julkiselle sektorille.
Tällöin tilaaja ottaa käytännössä riskin siitä, pystyykö tarjoamaan tarpeeksi työtä lääkäreille. Tällaisessa toiminnassa yrittäjäriski ei ole kovinkaan kaukana palkkatyöstä, varsinkaan tehtäessä pitkiä kiinteähintaisia sopimuksia, joissa potilasmäärä tai muu suoritteilla mitattu määrä ei ole vaikuta merkittävästi palkkioon. Sivuuttamista onkin sovellettu nimenomaan sellaisiin tilanteisiin, joissa työpanosta myydään yhdelle ostajalle pienellä tai olemattomalla yrittäjäriskillä, joka on käytännössä se, että tilaaja päättää sopimuksen. Nämä ovat monilla lääkäriyhtiöillä yleisiä sopimuksia, jolloin joudutaan tarkastelemaan muita kriteereitä.
Asiakasmäärä
Asiakasmäärä on keskeinen kriteeri arvioitaessa sivuuttamista. Palkkatyössä ei tyypillisesti ole kovinkaan montaa työnantajaa, mikä taas on tyypillistä liiketoiminnassa. Jos lääkäriyhtiöllä on useita asiakkaita, on sivuuttaminen käytännössä mahdotonta. Tässä toki arvioidaan myös asiakkaiden liikevaihto-osuutta, eli muutama ”kosmeettinen” asiakastoimeksianto ei riitä. Alla olevassa esimerkissä ollaan vielä riskialueella sivuuttamisessa. Esimerkissä kuvaan eri asiakkaiden osuutta liikevaihdosta.
Hyvinvointialue 1: 90 % liikevaihdosta
Terveydenhuoltoalan yritys 1: 5,5 % liikevaihdosta
Terveydenhuoltoalan yritys 2: 4,5 % liikevaihdosta
Toki yksittäisinä vuosina on mahdollista tehdä 100 % myynnistä yhdelle asiakkaalle. Tämän tulee kuitenkin olla enemmän poikkeus kuin pääsääntö, eikä myöskään tapahtua ensimmäisinä toimintavuosina.
Myynti aiemmalle työnantajalle
Sivuuttaminen on ollut yleisempää tilanteissa, joissa ainoa tai suurin asiakas on ollut entinen työnantaja. Tämä on ollut keskeinen kriteeri, jonka merkitys on myös vahvistettu oikeuskäytännössä. Näin ollen sellaisissa tilanteissa, joissa siirrytään palkansaajasta yrittäjäksi, on syytä käyttää varovaisuutta myydessä palveluita entiselle työnantajalle. Erityisen pahalta tilanne näyttää verotuksessa, jos ainoa asiakas on entinen työnantaja.
Muu toiminta
Usein kuulee väitteitä siitä, että sivuuttamisen voi välttää harjoittamalla myös sijoitustoimintaa. Tämä pitää paikkansa siinä kohtaa, kun muu toiminta on niin suurta, että se käy jo itsenäisestä liiketoiminnasta. Sijoitustoiminnan tapauksessa puhutaan usein satojen tuhansien eurojen varallisuudesta tai useiden kymmenien tuhansien eurojen tuloksesta. Mitä aktiivisempaa sijoitustoiminta ja kaupankäynti on, sitä pienempiä summia vaaditaan. Osta ja pidä-sijoittajalla, joka sijoittaa rahoitusmarkkinoille, vaadittavat määrät ovat lähempänä miljoonaa kuin nollaa.
Muita kriteereitä
Sivuuttamistapauksissa on annettu painoarvoa myös muille tekijöille:
- Omat toimitilat tai niiden puute
- Toiminnan vaativa erityisammattitaito. Mitä vaativampi ammatti sen vaikeampaa sivuuttaa, tämä suosii erikoistuneita lääkäreitä.
- Päätoimisuus. Päätoimista toimintaa sivuutetaan sivutoimista korkeammalla kynnyksellä.
- Toiminnan volyymi. Periaatteessa suuremman liikevaihdon toimintaa on vaikeampi sivuuttaa. Toisaalta tämä on kaksiteräinen asia, koska pieni toiminta ei päädy verotarkastuksen kohteeksi kovinkaan herkästi.
Yhteenveto
Työpanoksen myyminen osakeyhtiön kautta on aina verotuksellisesti kannattavampaa kuin palkkatyö. Tähän sisältyy kuitenkin riskejä, joko yrittäjäriski tai veroriski. Asiaan kannattaakin perehtyä jo etukäteen, mutta viimeistään liiketoimintaa harjoitettaessa. Arvioimme tätä omilta tilintarkastusasiakkailtamme vuosittain, jotta epämiellyttäviltä seurauksilta vältytään.
Lue lisää vero- ja kirjanpito-oikeudellisia kirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
KHT-tilintarkastaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
Comments