top of page
Writer's pictureJulia Sieppi

Lapsen kuuleminen ja edunvalvojan määrääminen - oikeustapauskommentti KKO 2021:41

Päivitetty: 21. syysk.

Viikon oikeustapauskommentissa avaan sitä, miten ja milloin lasta tulee kuulla tilanteessa, jossa muu mies kuin lapsen biologinen isä on aiemmin tunnustanut isyyden, ja isyys halutaan myöhemmin kumota lapsen ollessa alle 15-vuotias. Yleensä tämä tarve johtuu siitä, että lapsen biologinen isä haluaa tunnustaa isyyden. Kirjoituksen aiheen rajaus johtuu siitä, että 15 vuotta täyttäneellä on itsenäinen kanneoikeus asiassa, mutta tätä nuoremman lapsen isyyttä kumottaessa vaaditaan edunvalvojan määrääminen lapselle kanteen nostamiseksi. Käsittelen teemaa korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2021:41 kautta.


Lapsen kuuleminen huoltoon ja isyyteen liittyvissä asioissa


Tärkeimpänä periaatteena lapsiasioissa on aina lapsen etu. Lapsen etua ei ole varsinaisesti sisällöllisesti määritelty. Sitä voidaan kuitenkin luonnehtia siten, että lapsen asioista päätettäessä viranomaisen tulee lapsen turvallisuuden lisäksi ottaa huomioon muun muassa lapsen omat näkemykset, identiteetti ja tausta sekä perhesuhteet ja niiden vaaliminen. Varsinkin kansainvälisessä lapsen oikeuksien sopimuksessa käsitellään näitä asioita. Tämä sopimus velvoittaa myös Suomea.


Lapsen edun huomioimista turvataan Suomessa useilla eri säännöksillä, muun muassa seuraavilla:


- Perustuslain 6 §:n 3 momentin mukaan lasten tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.


- YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa taataan lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeus vapaasti ilmaista näkemyksensä kaikissa häntä koskevissa asioissa.


- Isyyslain 37 §:ssä velvoitetaan tuomioistuinta siten, että sen on omasta aloitteestaan määrättävä hankittavaksi kaikki se selvitys, minkä se katsoo asian ratkaisemisen kannalta tarpeelliseksi.


- Laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta määrätään seuraavaa: ”Lapsen toivomusten ja mielipiteen selvittämiseksi häntä voidaan kuulla henkilökohtaisesti tuomioistuimessa, jos se on asian ratkaisemisen kannalta tarpeen ja lapsi sitä pyytää tai siihen suostuu. Alle 12-vuotiasta lasta voidaan kuulla henkilökohtaisesti vain, jos kuuleminen on välttämätöntä asian ratkaisemiseksi ja siitä ei arvioida aiheutuvan lapselle merkittävää haittaa.” Tämä ja tarkempaa sääntelyä löytyy lain 15 a §:stä.


Yhteenvetona yllä olevasta voidaan todeta, että lainsäädännössä on laajalti korostettu sitä, että lasta tulee kuulla häntä koskevissa asioissa.


Isyyden kumoaminen ja lapsen kanneoikeus


Isyys on kumottava, jos oikeusgeneettisen isyystutkimuksen avulla tai muutoin on selvitetty, ettei mies ole lapsen biologinen isä (isyyslain 39 §) ja kumoamista on vaadittu kanteella käräjäoikeudessa. Kanneoikeus on lapsella, äidillä sekä miehellä, jolle isyys on vahvistettu. Lisäksi se, joka katsoo olevansa lapsen biologinen isä, saa nostaa kanteen. (Isyyslain 41 §)


Lapsi on edellä mainituista ainoa taho, jonka kanneaika on rajoittamaton. Muiden tahojen kanneaika on rajattu isyyslain 44 §:ssä kahteen vuoteen: Äidin, biologiseksi isäksi itsensä otaksuvan miehen ja miehen, jonka isyys on todettu avioliiton perusteella, on pantava kanne vireille kahden vuoden kuluessa lapsen syntymästä. Jos miehen isyys on vahvistettu tunnustamisen perusteella, isyytensä tunnustaneen miehen ja äidin on pantava kanne vireille kahden vuoden kuluessa siitä, kun isyys on vahvistettu. Kuitenkin, laillisen esteen tai muun erittäin painavan syyn vuoksi myös kahden vuoden määräaajan jälkeen kumoamiskanne voidaan nostaa. Laillisia esteitä ovat esimerkiksi vakava luonnonmullistus, sota ja postiliikenteen katkeaminen.


Näin ollen, jos isyys on vahvistettu avioliiton perusteella, kanneajan rajoituksen vuoksi lapsen ollessa 2-14-vuotias yleensä ainoa vaihtoehto isyyden kumoamiseksi ja uuden isyyden vahvistamiseksi on edunvalvojan määrääminen lapselle ja lapsen ajama isyyden kumoamiskanne. Alle 15-vuotiaan lapsen kanneoikeutta on nimittäin rajoitettu: isyyslain 42 §:n 1 momentin mukaan lapsen kanneoikeutta voi käyttää vain 15 vuotta täyttänyt lapsi. Jos lapsi on tätä nuorempi, hänelle voidaan määrätä edunvalvoja kanneoikeuden käyttämistä varten. Tämä edellyttää lapsen edun kannalta erittäin painavaa syytä.


Esimerkiksi erittäin painavasta syystä voidaan ottaa tilanne, jossa lapsen isyyden tunnustaneella isällä ja lapsella ei ole läheistä sidettä toisiinsa, mutta lapselle ja biologiselle isälle sellainen on muodostunut. Tällöin isyyden kumoaminen ja biologisen isän isyyden vahvistaminen voisi olla lapsen ja isän suhteen kannalta tärkeää jo ennen kuin lapsi voi ajaa asiaa itse oikeudessa täytettyään 15 vuotta.


Edunvalvoja voidaan määrätä myös 15 vuotta täyttäneelle, jos tähän on lapsen kehityksellisen tai muun vastaavan tilanteen vuoksi syytä eikä lapsi kykene ymmärtämään itse asian merkitystä.


Tapauksen KKO 2021:41 taustat


Lapsen äiti haki käräjäoikeudessa edunvalvojan määräämistä tuolloin 7-vuotiaalle lapselleen isyyden kumoamista koskevan kanteen nostamiseksi. Lapsen oikeudellinen isä A oli aiemmin tunnustanut lapsen ja vahvistettu tämän isäksi, mutta hän ei ollut lapsen biologinen isä. A oli vastustanut edunvalvojan määräämistä käräjäoikeudessa vuonna 2018 ja hovioikeudessa vuonna 2019, eli hän olisi halunnut säilyttää lapsen isyyden.


Käräjäoikeusvaihetta edelsivät seuraavat tapahtumat: lapsen äiti ja A olivat seurustelleet, ja lapsi oli syntynyt tänä aikana. Isyys vahvistettiin tunnustuksen perusteella lapsen ollessa kaksi kuukautta vanha. Äiti ja lapsi muuttivat A:n luokse lapsen ollessa noin vuoden ikäinen. Tästä puolentoista vuoden kuluttua äiti ja A erosivat.


Tämän jälkeen A oli tavannut lasta ensin puoli vuotta säännöllisesti, ja sen jälkeen yhteensä kuudesti vuosina 2016 ja 2018. Vuoden 2018 toukokuussa oli viimeiseksi jäänyt tapaaminen. Tämän jälkeen äiti haki A:n isyyden kumoamista, mutta käräjäoikeus hylkäsi kanteen. Muutama kuukausi käräjäoikeuden päätöksestä lapsi alkoi tavata miestä, joka oli todennäköisesti hänen biologinen isänsä. Lapsi oli tällöin 7-vuotias. Lapsi koki, että tämä mies oli hänen isänsä ja halusi, että tämä vahvistettaisiin hänen isäkseen. Käräjäoikeus tai hovioikeus eivät kuitenkaan olleet selvittäneet hänen mielipidettään päätöstään tehdessään.


Käräjäoikeus ja hovioikeus olivat hylänneet äidin hakemuksen katsottuaan, että siihen ei ollut isyyslaissa edellytettyä lapsen edun kannalta erittäin painavaa syytä. Käräjäoikeus oli myös katsonut, että lapsen ja A:n välillä oli edelleen sellainen sosiaalinen yhteys, joka puolsi sitä, että isyyden kumoaminen voitaisiin ratkaista vasta kun lapsi on riittävän vanha käyttääkseen itsenäistä kanneoikeutta.


Äiti sai valitusluvan hovioikeuden ratkaisuun, joten korkeimman oikeuden arvioitavaksi tuli, oliko isyyden kumoamiskanteelle lapsen edun kannalta erittäin painava syy. Tässä vaiheessa lapsi oli 10-vuotias.


Korkeimman oikeuden ratkaisu asiassa KKO 2021:41


Keskeiseksi seikaksi korkeimman oikeuden punninnassa nousi se, että käräjä- tai hovioikeudessa ei ollut kuultu lasta eivätkä viranomaiset muutenkaan olleet selvittäneet hänen mielipiteitään asiaan. Korkein oikeus totesi, että jos lapsi pystyy muodostamaan asiasta oman mielipiteen, lapsen edun arviointi ja hänen osallistumisoikeutensa toteuttaminen edellyttävät hänen mielipiteensä selvittämistä käsiteltäessä asiaa, joka vaikuttaa hänen asemaansa ja oikeuksiinsa. Korkein oikeus katsoi, että kuulemisvelvoite ulottuu myös edunvalvojan määräämistä koskevaan asiaan. Toisaalta asiaa tulee harkita tapauskohtaisesti ja säilyttää kynnys edunvalvojan määräämiseen suhteellisen korkeana, jotta lapsella säilyisi pääsääntöisesti päätösvalta asiassa hänen täytettyään 15 vuotta.


Korkein oikeus suoritti lapsen suullisen kuulemisen hänen mielipiteensä selvittämiseksi. Tämä tehtiin välitoimena, eli ennen kuin asiassa järjestettiin pääkäsittely korkeimmassa oikeudessa. Korkein oikeus totesi, että biologisen isän löytyminen ei ole ainoa seikka, jota tulee ottaa huomioon arvioitaessa tarvetta edunvalvojan määräämiseksi ja isyydenkumoamiskanteen nostamiseksi. Myös lapsen sidettä oikeudelliseen eli isyyden tunnustaneeseen isään sekä todennäköiseen biologiseen isään tulee arvioida, ja harkita asiaa kokonaisuutena.


Arvioinnissaan korkein oikeus totesi, että lapsen ja A:n välit olivat katkenneet kolme vuotta ennen korkeimman oikeuden käsittelyä, eikä annetun selvityksen perusteella ollut aihetta olettaa, että yhteydenpito jatkuisi. A ei ollut myöskään osallistunut enää mitenkään asian käsittelyyn korkeimmassa oikeudessa hänelle varatusta mahdollisuudesta huolimatta. Lisäksi lapsi oli ilmoittanut, että pitää biologiseksi isäksi otaksuttua miestä isänään ja pitää ikävänä, että toinen mies on hänen oikeudellinen isänsä. Lapsi halusi isyyden kumoamista. Korkein oikeus katsoi, että koska itsenäisen kanneoikeuden käyttämiseen oli vielä noin viisi vuotta, olosuhteiden muutosten ja huolenpidon tarpeen vuoksi tuli katsoa, että asiassa oli erittäin painava syy edunvalvojan määräämiseksi, jotta lapsen kanneoikeus mahdollistui aiemmin kuin vasta 15-vuotiaana.


Korkein oikeus kumosi alempien oikeusasteiden päätökset ja määräsi asianajaja X:n lapsen edunvalvojaksi isyyden kumoamista koskevaan asiaan.


Yhteenveto


Jos muu mies kuin lapsen biologinen isä on vahvistettu lapsen isäksi, isyys voidaan kumota, jos tämä mies, lapsi, lapsen äiti tai biologiseksi isäksi itseään otaksuva mies sitä vaativat. Tämä edellyttää kannetta käräjäoikeudessa ja kanne on nostettava pääsääntöisesti kahden vuoden kuluessa lapsen syntymästä tai siitä, että lapsen tunnustaneen miehen isyys on vahvistettu. Lapsen kanneoikeutta on rajoitettu siten, että vasta 15 vuotta täyttäneellä lapsella on itsenäinen kanneoikeus tässä asiassa. Jos tätä nuorempi lapsi haluaa, että ei-biologisen isän isyys kumotaan, edellytetään että käräjäoikeus määrää lapselle edunvalvojan lapsen kanneoikeuden käyttämiseksi.


Määräys voidaan antaa, jos siihen on erittäin painavia syitä. Tapauskohtaisesti esimerkiksi oikeudellisen isän ja lapsen etääntyminen ja lapsen läheneminen biologiseen isään voivat olla tällaisia erittäin painavia syitä. Myös pitkä aika siihen, että lapsi täyttää 15 vuotta ja saa itsenäisen kanneoikeuden, vaikuttaa harkintaan. Edunvalvojan määräämistä harkittaessa tuomioistuimen tulee selvittää lapsen mielipide sopivalla tavalla.


Lue lisää oikeustapauskommenttejamme:




41 katselukertaa0 kommenttia

Comments


bottom of page