Viikon blogikirjoituksessa käsittelen tuoretta Helsingin kaavoitukseen liittyvää ratkaisua. Tapauksessa korkein hallinto-oikeus arvioi Kalasatama-Pasila raitiotien rakentamiseen liittyvää Vallilanlaakson asemakaavaa. Kaavasta oli valitettu, koska raitiotien epäiltiin aiheuttavan meluhaittaa alueella. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että meluhaittoja oli selvitetty riittävästi ennen kaavan vahvistamista. Tässä blogikirjoituksessa avaan asian lainsäädäntötaustaa ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua.
Kaavoitus
Olen kirjoittanut kaavoituksesta vastikään KHO:n ratkaisua käsitelleessä KHO 2022:56-ratkaisun oikeustapauskommentissa. Linkin kyseiseen kirjoitukseen löydät tämän kirjoituksen alaosasta. Peruspykälänä kummassakin ratkaisussa oli maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:
”Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.”
Toinen keskeinen pykälä on maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:
”Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.”
Keskeistä on myös maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:
”Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:
1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;
2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;
3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;
4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;
5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön;
6) elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen.”
Käytännössä nämä kolme pykälää edellyttävät sitä, että kaavaa ei saa vahvistaa, jos kaavan vaikutuksia ei ole selvitetty perusteellisesti. Liian pintapuolisesti tehdyt selvitykset johtavat kaavan hylkäämiseen viimeistään tuomioistuimissa. Kaavalla ei myöskään saa aiheuttaa liian haitallisia vaikutuksia muille asukkaille tai alueen käyttäjille. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaavoitettavasta toiminnasta ei saa aiheutua melua jo olemassa oleville asuinalueille. Sen sijaan kaupungin laitamille lähelle metsää saa kaavoittaa kovaäänistäkin toimintaa, kuten tehtaita ja muita teollisuuslaitoksia.
Tapauksen taustat
Helsingin kaupunki hyväksyi 10.4.2019 Vallilanlaakson asemakaavamuutoksen, jolla mahdollistettiin raitiotien rakentaminen alueen läpi. Useat yksityishenkilöt ja kaupunginosayhdistys valittivat kaavasta Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus totesi, että kaava sijoittuu pääasiassa siirtolapuutarhan ja kasvitieteellisen puutarhan väliin. Erityisesti siirtolapuutarha on merkittävä virkistysalue ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue. Kaavassa alueiden väliin olisi rakennettu raitiotie, pyöräbaana ja jalankulkuväyliä.
Asemakaavamuutosta varten oli laadittu melumallinnus 28.11.2018 . Hallinto-oikeus katsoi, että tämä oli sinänsä riittävä vaikutusarviointi melun osalta. Hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että mallinnuksen esittämä melu olisi toteutuessaan lähtökohtaisesti liiallista. Melu olisi ylittänyt yöaikana ohjearvoissa mainitun enimmäistason 45dB lähimmissä siirtolapuutarhoissa. Hallinto-oikeus katsoi kuitenkin, että koska melualue rajoittui vain radan välittömään läheisyyteen, ei melu ollut liiallista ja se ei siten estänyt raitiotien rakentamista. Hallinto-oikeus hylkäsi kaikki valitukset.
Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Valittajat hakivat valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Valitus perustui siihen, että melutaso ylittyi yöaikaan. Helsingin kaupunginvaltuusto tulkitsi vastauksessaan kuitenkin selvitystä toisin, ja totesi, että ohjeelliset meluarvot ylittyivät vain radan välittömässä läheisyydessä, joissa ei ollut siirtolapuutarhoja. Lisäksi kaupunginvaltuusto vetosi siihen, että siirtolapuutarhoja ei oltu tarkoitettu yöasumiseen.
Korkein hallinto-oikeus totesi keskeiseksi seikaksi sen, että kaava sijoittui merkittävän virkistysalueen viereen. Melutasomittaus osoitti, että päiväsaikaan melutaso ei muuttanut olennaisesti jo olemassa olevasta liikenteestä aiheutuvaa melua. Melumallinnus oli kuitenkin puutteellinen yöaikaisen meluarvioinnin osalta. Koska siirtolapuutarhan rakennuksia ei oltu tarkoitettu pysyvään asumiseen, ei tämä kuitenkaan estänyt kaavan hyväksymistä. Näillä perusteilla korkein hallinto-oikeus hylkäsi yksityishenkilöiden ja kaupunginosayhdistyksen valituksen.
Kyseessä oli 3-2 äänestysratkaisu. Vähemmistö katsoi, että siirtolapuutarhoja tulisi arvioida kaavoituksessa samalla tavalla kuin loma-asuntoja. Tällöin niitä olisi pidetty kesäaikaan ympärivuorokautiseen asumiseen tarkoitettuina rakennuksina. Tämä olisi tarkoittanut, että melumäärät eivät saisi yöaikaan ylittää 45 dB:n ohjearvoa. Tämän ylittävät melumäärät aiheuttaisivat häiriöitä ja vaatisivat meluntorjuntatoimia siirtolapuutarha-alueella. Näillä perusteilla vähemmistö olisi hyväksynyt valituksen ja hylännyt kaavan.
Yhteenveto
Kaavojen laatiminen on vaikeaa. Kaavoista valitetaan usein, ja niissä tulee ottaa huomioon valtava määrä asioita. Melu on yksi keskeinen asia muutettaessa asuin- ja vapaa-ajanalueiden lähialueiden kaavoja. Jos meluvaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi tai meluvaikutukset ovat liian suuria, kaavaa ei voi hyväksyä. Jos tämä paljastuu vasta valitusvaiheessa, aiheutuu kaavan laatijalle ja hankkeiden suunnittelijoille suuria kustannuksia. Näistä syistä kaavojen laatiminen on syytä tehdä huolella alusta alkaen.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)
HT-tilintarkastaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
コメント