Työntekijöiden työtaisteluoikeuteen kuuluu lakko-oikeus. Kansainvälisessä kontekstissa lakko-oikeus on lähtökohtaisesti työtaisteluoikeuden synonyymi, eli se sisältää erilaiset työtaistelutoimenpiteet, kuten työnsulun, työn hidastamisen ja joukkoirtisanoutuminen. Suomessa lakko ymmärretään pääsääntöisesti työntekijöiden työnseisauksena. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen, mitä lakko itsessään tarkoittaa sekä mitä tarkoittaa lakko, jolla on poliittiset tarkoitukset.
Mitä lakko tarkoittaa?
Lakkoa on pidetty työsuhteissa tehokkaimpana työtaistelun muotona. Yleisesti tarkasteltuna lakko tarkoittaa työntekijöiden joukolla ja painostustarkoituksessa, yleensä samanaikaisesti, toimeenpanemaa työn keskeyttämistä. Työnteko lopetetaan siinä tarkoituksessa, että tuotanto ja työnantajan saama voitto estyvät. Lakko voi tarkoittaa ensinnäkin täydellistä työnseisausta, eli työntekijöiden yhteistä ja jatkuvaa kieltäytymistä tehdä työtänsä.
Lakon ei tarvitse olla absoluuttinen ja johtaa täyteen työnseisaukseen, vaan se voi myös olla esimerkiksi osittainen, vuorotteleva tai valikoiva ja merkitä hidastuksia tai ylityökieltoja. Lakkoon kuuluvaksi toiminnaksi katsotaan myös lakkovahtina toimiminen.
Lakon eri muotojen ääripäitä ovat yhden työpaikan vajaan päivän osalakko ja yleislakko. Yleislakko tarkoittaa laajaa, esimerkiksi valtion alueen kattavaa, lähes täydellistä ja kaikkia työaloja koskevaa työnseisausta, jonka tarkoitus on mahdollisimman suurella joukolla saada aikaan tehokas painostus.
Poliittinen lakko
Poliittinen lakko on toimenpide, jossa painostus kohdistetaan työmarkkinaosapuolen sijaan johonkin poliittiseen elimeen, kuten eduskuntaan tai valtioneuvostoon. Yleensä poliittiset lakot liittyvät työntekijöiden taloudellisiin tai sosiaalisiin etuihin tai ammatillisiin asioihin.
Poliittinen lakko voi olla myös tuomioistuimiin tai hallintoviranomaisiin hallintokoneiston ulkopuolelta kohdistuva lakko. Viime kädessä lakon tekee poliittiseksi sille asetetut tavoitteet sekä painostuskohde. Jos lakolla vaaditaan valtiolta tai muulta julkisyhteisöltä tietynlaisia toimia, kuten tietynlaista lainsäädäntöä tai hallituksen päätöksiä, kysymyksessä on poliittinen lakko. Toimella ei siis tavoitella muutosta työehtosopimuksen ehtoihin, vaan johonkin sellaiseen asiaan, johon työehtosopimusosapuolet eivät voi suoranaisesti vaikuttaa. Varsinaisissa poliittisissa lakoissa toiminta ei liity ollenkaan työehtosopimus- tai työmarkkinatoimintaan.
Käytännössä poliittiset lakot ilmenevät usein jonkinlaisina julkiseen valtaan kohdistettuina mielenosoitustoimenpiteinä. Poliittiset lakot ovat usein yleislakkoja. Poliittinen yleislakko onkin yksi työntekijöiden voimakkaimmista laillisista vaikutusmuodoista ja se on ennen kaikkea mielenosoitus ja kansanliike. Esimerkkinä tästä Suomen historiassa on vuoden 1905 suurlakko, joka liittyi vallankumoukselliseen liikehdintään Venäjällä. Poliittisen lakko- ja mielenosoitusliikkeen ansiosta Suomeen saatiin vuonna 1906 eduskunta ja yleiset vaalit.
Poliittiset lakot työoikeudessa
Poliittisista lakoista ei ole erikseen säädetty Suomen lainsäädännössä, joten niihin sovelletaan virkaehtosopimuslakeja ja työsopimuslain 8 §:n yleisiä säännöksiä. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että poliittiset lakot ovat virkaehtosopimuslaeissa säädetyn pysyvän työrauhavelvollisuuden vastaisia ja näin ollen kiellettyjä. Tätä osoittavat valtion virkaehtosopimuslain 8 §, evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 8 § ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain 8 §.
Esimerkiksi valtion virkaehtosopimuslain 8 §:n mukaan:
“Muuhun voimassa olevaa palvelussuhdetta koskevaan työtaistelutoimenpiteeseen kuin työnsulkuun tai lakkoon ei saa ryhtyä.
Myös 1 momentissa mainitut työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä, jos niillä pyritään vaikuttamaan muihin kuin 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin tai jos laissa on niin erikseen säädetty. Kielto koskee muita kuin 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisia asioita silloinkin, kun niistä voidaan tehdä 3 §:n 1 momentin mukaan pääsopimus tai yleissopimus.
Työnsululla tarkoitetaan valtion toimeenpanemaa ja lakolla virkamiesyhdistyksen valtioon kohdistamaa työnseisausta, jonka tarkoituksena on vastapuolen painostaminen työriidassa keskeyttämällä työnseisauksen piiriin kuuluvien virkamiesten kaikkien virkatehtävien suorittaminen.
Virkamies ei saa osallistua lakkoon muutoin kuin siihen ryhtyneen virkamiesyhdistyksen päätöksen perusteella. Edellä 2 §:n 4 momentissa tarkoitetut virkamiehet eivät saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin. Työnsulun toimeenpanemisesta päättää valtion neuvotteluviranomainen.”
Työehtosopimuslain 8 § puolestaan kuuluu seuraavasti:
“Työehtosopimus velvoittaa siihen osallisia tai muuten sidottuja yhdistyksiä ja työnantajia, niin myös yhdistyksiä, joiden jäsenet tai 4 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainitut yhdistykset ovat yhdistyksen suostumuksella tehneet työehtosopimuksen, välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia taistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
Työehtosopimukseen osallisen yhdistyksen katsotaan laiminlyöneen 1 momentissa tarkoitetun valvontavelvollisuutensa, mikäli selvää ja riidatonta työehtosopimuksen määräystä ei ole sovellettu työehtosopimukseen osallisten yhdistysten yksimielisen kannan mukaisesti eikä väärää soveltamista olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut yhdistyksen tietoon.”
Koska työehtosopimuslain 8 §:ssä nimenomaisesti kielletään työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai sen yksittäiseen määräykseen, ei poliittisilla lakoilla saa edes välillisesti pyrkiä vaikuttamaan oman työehtosopimuksen sisältöön.
Yhteenveto
Yleisesti lakko tarkoittaa työntekijöiden joukolla ja painostustarkoituksessa, yleensä samanaikaisesti, toimeenpanemaa työn keskeyttämistä. Poliittinen lakko on toimenpide, jossa painostus kohdistetaan työmarkkinaosapuolen sijaan johonkin poliittiseen elimeen, kuten eduskuntaan tai valtioneuvostoon. Mikäli henkilö ei ole virkaehtosopimuslakien soveltamisalaan kuuluvassa virkasuhteessa, ovat poliittiset lakot hänelle vielä tällä hetkellä lähtökohtaisesti sallittuja työtaistelutoimenpiteitä.
Lue lisää työoikeuskirjoituksiamme:
ON, LKV
Julkinen kaupanvahvistaja
Oikeusnotaari
Lakitoimisto KPF
050 5513 013
Kommentare