Voiko huumeita hallussa pitävän henkilön kuljettaminen johtaa rikostuomioon? Entäpä lähteminen matkaseuraksi huumeidenhakureissulle? Oikeuskäytännöstä löytyy muutama konkreettinen tilanne, joista saa hyvää osviittaa siitä, missä vaiheessa omien kellojen kannattaa soida ja milloin huumeisiin liittyvistä tilanteista kannattaa poistua avunantotuomion välttääkseen.
Avunanto huumausainerikokseen
Avunannosta rikokseen tuomitaan se, “joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä” (rikoslain 5:6.1). Lähtökohtaisesti avunantaja tuomitaan kuten päärikoksen tekijä, mutta jos avunanto on ollut vähäistä, rangaistusta voidaan lieventää. Tämä tarkoittaa usein samaa rangaistusta, jos henkilöiden rikostaustassa tai muissa vastaavissa tekijöissä ei ole eroja.
Kaikenlainen myötävaikuttaminen tahalliseen rikokseen on rangaistavaa, eikä avunannon tarvitse olla välttämätön edellytys päärikoksen tekemiselle. Teko voisi siis tapahtua ilman avunantoakin. Avunannon tulee kuitenkin edistää, helpottaa tai lisätä rikoksen tekemisen mahdollisuutta sekä lisätä rikoksen tekemisen todennäköisyyttä. Rikoksen tai sen tekemisen jälkeinen neuvominen tai muu auttaminen tai jonkin teon tekemättä jättäminen synnyttää avunantajan vastuun. Jotta avunanto olisi rangaistavaa, avunantajalta edellytetään tietoisuutta päärikoksen uhasta sekä siitä, miten avunantajan oma toiminta tähän vaikuttaa. Eli käytännössä avunantajan tulee tietää, että esimerkiksi hänen suorittamansa henkilön tai tarvikkeiden kuljettaminen paikasta edistää toisen henkilön rikoksen tekemistä.
Avunannon ja päärikokseen syyllistymisen erottaa huumausainerikoksessa määräysvalta. Jos henkilölle syntyy määräysvalta huumausaineeseen esimerkiksi sen kuljettamisen myötä tai siksi, että hän hankkii tietoonsa huumeiden säilytyspaikan, voidaan katsoa, että hän on syyllistynyt huumausainerikokseen. Määräysvalta ei oikeuskäytännön perusteella edellytä, että henkilöllä olisi aine hallussaan, vaan mahdollisuus määräysvallan käyttämiseen riittää (KKO 2001:91). Tietoisuus olinpaikasta ei kuitenkaan synnytä rikosvastuuta tilanteessa, jossa kyse on yhdessä asuvista puolisoista ja passiivinen osapuoli vain sallii huumeiden säilyttämisen heidän asunnossaan (VaaHo 2016:2 ja KKO 2017:88).
Oikeuskäytäntöä vapauttavista avunantotuomioista
Ensimmäinen esimerkki koskee huumausaineen kasvattamisen sallimista yhteisessä asunnossa. Vuonna 2016 Vaasan hovioikeus ratkaisi kannabiksen kasvattamista ja yhteistä asuntoa koskevan tapauksen syytetyn eduksi. Passiivista ja kannabiksen kasvattamiseen osallistumatonta tai siihen muuten myötävaikuttamatonta puolisoa ei voida ratkaisun mukaan velvoittaa ilmiantamaan kumppaniaan, vaikka hän olisi ollut tietoinen puolison rikollisesta toiminnasta. Passiivista puolisoa ei voida myöskään tuomita huumausaineen hallussapidosta. Tätä ratkaisua tulee tulkita suppeasti, ja lähtökohtaisesti se koskee vain samassa asunnossa asuvia puolisoita tai sukulaisia. Kyseinen ratkaisu syntyi tosin vasta sen jälkeen, kun samainen hovioikeus oli ensin tuominnut avopuolison avunannosta huumausainerikokseen, josta tuomiosta tuomittu valitti korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus oli palauttanut asian hovioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (VaaHO 2016:2 ja KKO 2015:27)
Seuraavana vuonna korkein oikeus antoi vastaavan sisältöisen ennakkopäätöksen, jossa se totesi, että pelkästään tietoisuus yhteisessä kodissa säilytettävästä ja käytettävästä huumausaineesta ei tarkoita avunantoa rikokseen. (KKO 2017:88)
Toinen esimerkki koskee tilannetta, jossa kyytiläiseksi Viron-reissulle lähteneelle henkilölle luvattiin maksaa matkaliput ja 1 000 Viron kruunua palkkioksi siitä, että hän lähtee tätinsä miehen kanssa käymään Virossa. Korkein oikeus kumosi hovioikeuden syyksilukevan tuomion siksi, että vaikka asiassa oli näytetty kyytiläisen epäilleen, että matkaan liittyi jotain lainvastaista, ei ollut näytetty toteen, että hän olisi tiennyt kuljettajan kuljettaneen huumeita Suomeen. Ei myöskään voitu katsoa kyytiläisen voineen pitää varsin todennäköisenä, että kyse olisi huumeiden salakuljetuksesta. Näin ollen avunannon edellytykset eivät täyttyneet. Kyytiläinen oli otettu mukaan siksi, että kuljettajan järkeilyn mukaan tämän mukanaolo olisi saanut tilanteen näyttämään siltä, että pariskunta palaa lomamatkalta Suomeen ja näin vähentäneen riskiä joutua tullitarkastukseen. (KKO 2001:117)
Tapauksen KKO 2021:80 käsittely alemmissa oikeuksissa
A oli kuljettanut autolla seurustelukumppaninsa B:n postiin ja sieltä B:n työpaikalle. B oli hakenut postista huumausainepaketin, joka sisälsi noin 300 käyttöannosta MDMA:ta eli ekstaasia. B avasi paketin paluumatkalla ja A näki paketin sisällön, mutta jatkoi B:n kuljettamista tämän työpaikalle. B oli myöhemmin myynyt aineet. A sai käräjäoikeudessa syyksilukevan tuomion avunannosta törkeään huumausainerikokseen. Myös hovikoikeus tuomitsi A:n avunannosta törkeään huumausainerikokseen. Hovioikeus oli katsonut, että A oli tiennyt tai ainakin voinut pitää varsin todennäköisenä, että lähetys sisälsi huumausaineita nähtyään lähetyksen sisällön B:n avatessa kyseisen paketin autossa. Huumausaineen laiton maahantuonti tai sen yritys on säädetty rangaistavaksi rikoslaissa, joten myös avunanto niihin on rikollista.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Korkeimman oikeuden ratkaistavana oli, oliko A toiminut tavalla, että siitä voitiin tuomita avunannosta törkeään huumausainerikokseen. Vaikka A ei ollut menettelyllään edistänyt huumausaineen maahantuontia tai aineen myyntiä, korkein oikeus katsoi, että B:tä kuljettaessaan A on edistänyt B:n huumausaineiden hallussapitoa. A:n toiminnan seurauksena B oli päässyt postiin hakemaan lähetyksen. Arvioinnissa ei annettu merkitystä sille, olisiko B voinut muulla tavalla päästä noutamaan lähetyksen. Korkein oikeus katsoi, että A oli syyllistynyt avunantoon törkeään huumausainerikokseen.
Yhteenveto
Jotta henkilö voidaan tuomita avunannosta huumausainerikokseen, edellytetään, että ei jää syytä epäillä, etteikö syytetty olisi ollut tietoinen siitä, että hänen tekonsa koskevat huumausaineita. Jos syytetty siis tietämättään avustaa huumausainerikoksessa, ei häntä voida tuomita.
Keskeistä sen arvioimisessa, onko huumausainekontekstissa kyse avunannosta vai päärikoksen tekemisestä, on määräysvallan syntyminen huumausaineeseen. Avunantajalla ei synny määräysvaltaa rikoksen kohteeseen eli huumausaine-erään. Jos henkilölle syntyy määräysvalta huumausaineeseen esimerkiksi siksi, että hän saa sen haltuunsa tai hän saa tietää aineen olinpaikan ja hän yhä avustaa rikoksessa, muuttuu hänen asemansa avunantajasta päärikoksen tekijäksi.
Oikeuskäytännössä vapauttavia tuomioita on annettu muun muassa puolisoille, jotka eivät ole estäneet tai auttaneet kumppaniaan huumausaineiden kasvattamisessa yhteisessä kodissa. Syyksilukeva tuomio tuli esimerkiksi tapauksessa, jossa henkilö oli kuljettanut seurustelukumppaninsa postiin hakemaan lähetyksen, jossa hän viimeistään paluumatkalla havaitsi olevan huumeita ja jatkoi silti seurustelukumppaninsa ja lähetyksen kuljettamista.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme:
Comments