Jatkan tällä teemakirjoituksella ammatillista itsetutkiskeluani. Tämänkertaisessa kirjoituksessa pohdin, miten olen kehittänyt ja miten kehitän tulevaisuudessa osaamistani. Olen tehnyt koko työurani yrittäjänä, minkä vuoksi en ole koskaan työskennellyt lakiasiaintoimistossa, jossa en olisi selkeästi muita kokeneempi ja osaavampi juristi. Alallani tyypillinen oppimispolku on seurata kokeneempien juristien työtä ja kehittyä tätä myöten heidän ohjauksessaan alan osaajaksi. Itselläni tätä vaihtoehtoa ei ole ollut käytössä, joten olen joutunut kehittämään osaamistani muille menetelmillä, jotta olen päässyt nykyiselle tasolle, jolla kykenen hoitamaan laajalti lähes mitä tahansa liikejuridiikan toimeksiantoja Pk-yrityksissä. Käyn tässä kirjoituksessa läpi näitä tapoja, joilla olen kehittänyt ja joilla kehitän itseäni.
Teoria
Juristin ammattitaidossa isossa roolissa on lainsäädännön ymmärtäminen ja sen soveltaminen. Kuka tahansa lukutaitoinen pystyy kyllä lukemaan lakipykäliä Finlexistä, mutta juristin osaamisen yksi keskeinen komponentti on tiedostaa, miten pykäliä tulkitaan ja mikä näiden pykälien merkitys on osana isompaa kokonaisuutta. Oikeustieteellinen koulutus rakentuu monella tavalla näiden pohjalle. Omat oikeustieteelliset opintoni olivat jo alun alkaen melkein kaksi kertaa laajemmat kuin tyypillisellä juristilla, minkä jälkeen olen täydennyskouluttautunut tohtorin tutkinnolla.
Oikeustieteellinen tutkimus jakautuu moneen tutkimussuuntauksiin. Tunnetuin näistä on lainoppi eli lain tulkintaan ja ymmärtämiseen keskittyvä tutkimussuuntaus. Olen tehnyt akateemisesta urastani huomattavan osan lainopillisen tutkimuksen parissa.
Akateemiset julkaisuni löydät tarkemmin tästä. Oikeustieteen tutkijat ovat tietyssä vaiheessa uraansa hyvin kysyttyjä asiantuntijoita myös lakiasiaintoimistoissa, koska he kykenevät muodostamaan tietyistä kysymyksistä hyvin perusteltuja ja valistuneita näkemyksiä. Oma akateeminen julkaisutoimintani on jo tässä vaiheessa suhteellisen laajaa ja vertautuu jopa moniin uransa loppupuolella oleviin tutkijoihin ainakin määrällisesti.
Jatkan yhä oikeustieteellistä tutkimusta ja kirjoitan päivittäin akateemisia artikkeleita. Kirjoitan sekä sellaisista oikeudenaloista, joita teen työkseni, että sellaisista, joita haluan mahdollisesti tehdä joskus tulevaisuudessa. Kirjoittamalla kehitän itseäni kahdella tasolla, ensimmäinen näistä on lainsäädännön substanssiosaaminen. Kun tutkin eri lakeja, opin niistä ja niiden tulkinnasta erittäin syvällisesti, mihin menisi normaalissa työssä tapahtuvassa oppimisessa vuosia. Akateemisen tutkimuksen tekeminen kehittää myös laintulkintaa Laintulkinta helpottuu ja nopeutuu kun tutkija lukee runsaasti muiden tekemiä tulkintoja lainsäädännöstä ja tekee niitä itse. Tästä syystä minun onkin nykyään oikeudellisissa tulkintatilanteissa hyvin helppo löytää perustelut sille, kumpi ratkaisu ristiriitatilanteessa on todennäköisempi.
Argumentaatio
Juristin ammatissa yksi merkittävä osa on argumentaatio. Hyvin argumentoiva juristi saa kohdehenkilön ymmärtämään omat perustelunsa ja oman näkökantansa asiaan. Huonosti argumentoivan juristin kertoma ja sen merkitys jäävät epäselväksi. Oikeudellinen argumentaatio on taito, jota voi myös harjoitella ja jota voi kehittää. Tässä itseäni on auttanut eniten kirjoittaminen. Kirjoitan erilaista oikeudellista tekstiä keskimäärin useita sivuja päivässä. Nämä tekstit ovat erityisesti akateemisia artikkeleita ja blogikirjoituksia. Näissä kehitän jatkuvasti omaa kykyäni tuoda esiin juridisia perusteluita eri kohderyhmille.
Tämän lisäksi argumentaatiotaitoa kehittää lukea muiden argumentaatiota. Luen lähes kaikki ylimpien tuomioistuinten ratkaisut ja kirjoitan isosta osasta niitä oikeustapauskommentteja. Tällä tavalla perehdyn jatkuvasti siihen, miten ylimmät tuomioistuimet perustelevat ratkaisujaan ja millaisilla perusteluilla tehdään johtopäätöksiä. Näiden oikeustapausten lukeminen opettaa juristia hyvinkin nopeasti, koska oppiessa miten ylimmät laintulkitsijat Suomessa perustelevat ratkaisuaan, kykenee myös asiaan perehtynyt juristi muodostamaan huomattavasti vakuuttavampia perusteluja.
Liiketalous
Olen kirjoittanut useaankin otteeseen siitä, miksi juristin koulutus ei sellaisenaan anna vahvoja eväitä yritysten kanssa toimimiseen. Näitä kirjoituksia löydät näiden linkkien takaa. Juristin koulutuksen lisäksi suoritinkin KTM ja DI-tutkinnot laskentatoimesta ja tuotantotaloudesta. Nämä molemmat ovat aloja, joissa pyritään ymmärtämään yrityksiä ja niiden toimintaa eri näkökulmista. Ekonomi ja diplomi-insinööri saavat jo koulutuksestaan huomattavasti juristia vahvemmat eväät yritysten ja liike-elämän ymmärtämiseksi. Tämän lisäksi olen työskennellyt paljon liikkeenjohdon konsulttien ja muiden liike-elämään perehtyneiden tahojen kanssa, joilta olen oppinut huomattavasti lisää vielä koulutuksenkin jälkeen. Seuraan myös aktiivisesti yhä molempien alojen kehitystä ja pinnalla olevia asioita.
Olen myös toiminut pitkään tilintarkastajana ja suoritin vuonna 2022 KHT-tilintarkastajatutkinnon. Tilintarkastajana näen vuosittain miten kymmenet eri yritykset toimivat. Kun tarkastan yrityksiä, näen erilaisia ansaintalogiikoita ja liiketoimintamalleja. Näen myös mikä erottaa paremmin menestyvän yrityksen heikommin menestyvästä yrityksestä. Tilintarkastajan pääsen myös näkemään miten erilaiset tapahtumat vaikuttavat yritysten menestykseen.
Juristina liiketalouden ymmärrys tarkoittaa, että juridiikkaa voidaan sovella siten, että asiakas saa parhaan ratkaisun. Yksi lempilausahduksiani on ”kuka tahansa osaa sanoa, että ei tehdä”. Viittaan tällä siihen, että asiakkaan kysyessä neuvoa johonkin asiaan, häntä ei juuri koskaan hyödytä neuvo siitä, että ei kannata tehdä. Sen sijaan häntä hyödyttää hyvinkin paljon neuvo siitä, mitä kannattaa tehdä ja miten, jotta saadaan mahdollisimman samankaltainen lopputulos. Tällaisen neuvon antaminen vaatii kuitenkin sen, että ymmärretään asiakkaan liiketoiminta ja liiketoiminnalliset tavoitteet.
Uusien asioiden omaksuminen
Yliopistopedagogisia opintoja suorittaessani opin, että ammattitaidon kehitys loppuu, jos rutinoituu työhön liikaa. Pyrinkin välttämään tätä ja oppimaan jatkuvasti uutta työssäni. Toteutan tätä ottamalla vastaan sellaisia toimeksiantoja, joissa en vielä toimeksiantoa vastaanottaessani tiedä ratkaisua tai vastausta kysymykseen. Toki tällaisissa tapauksissa tiedän jo valmiiksi, että pystyn opettelemaan ja selvittämään tämän vastauksen.
Melkein missä tahansa ammattikunnassa on kahdenlaisia ihmisiä. Ensimmäinen ryhmä näistä on ihmisiä, jotka tekevät vain sellaisia asioita, joita he osaavat jo valmiiksi. Tällainen ryhmä ei juurikaan enää kehity, vaan he rutinoituvat ja jo valmiiksi osattujen asioiden tekeminen käy helpommaksi. Asiantuntijuutta koskevassa tutkimuksessa on kuitenkin todettu, että rutinoituvan tahon asiantuntijuus lähtee laskemaan ja se heikkenee.
Rutinoituvien henkilöiden vastakohtana ovatkin henkilöt, jotka pyrkivät opettelemaan jatkuvasti uutta ja kehittämään itseään. Juristina tämä vaatii kuitenkin sitä, että ottaa vastaan sellaisia toimeksiantoja, joissa ei etukäteen tiedä oikeita vastauksia, vaan ainoastaan sen, että pystyy löytämään ne. Tällä tavalla toimiva ihminen oppii uutta ja kehittyy ammattilaisena yleensä pidemmälle kuin ne, jotka tekevät vain sellaista, minkä osaavat jo.
Lopuksi
Itsensä kehittäminen on jatkuva prosessi. Käytän itse siihen huomattavasti aikaa. Varsinaisen työssä tapahtuvan oppimisen lisäksi kirjoitan erilaisia oikeudellisia tekstejä ja luen muiden kirjoittamia tekstejä. Tällä opin uutta juridiikasta ja juridisesta argumentaatiosta. Tämän lisäksi pääsen näkemään vuosittain kymmenien yrityksien toimintaa, mikä opettaa jatkuvasti lisää liiketaloudesta ja liiketaloudellisesta päätöksenteosta.
Lue lisää teemakirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
KHT-tilintarkastaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakimies, tilintarkastaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
Comments