Eurooppalaistuminen tarkoittaa - ainakin yhden määritelmän mukaan - sitä, miten EU:n jäsenvaltiot muuttuvat yhä enemmän samanlaisiksi toistensa kanssa EU:n vaikutuksesta. Tuoreessa artikkelissani tutkin, miten eurooppalaistuminen näkyy ympäristörikostuomiossa Suomessa. Artikkelin nimi on ”Ympäristörikoksen eurooppalaistuminen - tapaustutkimus ympäristörikollisuudesta 2010-luvulla”. Artikkeli on vertaisarvioitu ja julkaistu Edilex-sarjassa numerolla 2022/29. Artikkeli on saatavilla seuraavan linkin takaa:
Muuhun tieteelliseen tuotantooni voit tutustua seuraavan linkin takaa:
Tässä kirjoituksessa käyn läpi artikkelin keskeiset tulokset ja löydökset.
Eurooppalaistuminen
Eurooppalaistuminen on ilmiö, josta on puhuttu jo ennen EU-aikaa. Useat eurooppalaiset instituutiot, kuten Euroopan ihmisoikeussopimus, ovat muuttaneet lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä Suomessa. Tämä kehitys kuitenkin vahvistui huomattavasti Suomen liityttyä EU:n jäseneksi vuonna 1995. Tämän jälkeen Suomessa pantiin täytäntöön useita EU:n direktiivejä, ja useat EU-asetukset olivat sellaisenaan Suomea sitovia.
Tämä ei kuitenkaan johtanut vielä kovin vahvaan rikosoikeudelliseen kehitykseen. Ensimmäinen Euroopan unioniin liittyvä kriminalisointi tehtiin vuonna 1994, jolloin aiemmin Baselin yleissopimukseen liittynyt jätteiden luvattoman maastaviennin kriminalisointi muutettiin viittaamaan velvoitteiltaan samanlaiseen EU:n jätteidensiirtoasetukseen.
Vuonna 2001 EU:n otsoniasetuksen rikkominen kriminalisoitiin ympäristön turmelemisena. Perusteluna tälle käytettiin sitä, että useat asetuksen vastaiset teot olivat hyvin haitallisia ympäristölle. Vuonna 2006 kriminalisoitiin POP-asetuksen eli pysyviä orgaanisia yhdisteitä käsittelevän asetuksen rikkominen. Pysyvät orgaaniset yhdisteet ovat hyvin haitallisia, ja siksi niihin liittyvät asetuksen vastaiset menettelyt päätettiin säätää rikoslailla rangaistavaksi. Samalla perusteella kriminalisoitiin myös tiettyjä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevan asetuksen rikkominen.
Vuonna 2007 kriminalisoitiin REACH-asetuksen eli kemikaaliasetuksen rikkominen, koska merkittävä osa kemikaalilainsäädännöstä siirtyi EU-asetuksen alle. Aiemmin kemikaalilain rikkomisesta seuranneet sanktiouhat siirrettiin sellaisenaan kattamaan myös nämä säännöt korvanneet EU-normit. Tämä toteutettiin muuttamalla ympäristön turmelemisen tunnusmerkistöä. Ylipäätään ennen vuotta 2007 EU-lähtöisiä ympäristökriminalisointeja annettiin vähän.
Vuonna 2005 EU-tuomioistuin totesi, että EU:lla oli toimivaltaa velvoittaa jäsenvaltio säätämään tietty teko rangaistavaksi rikosoikeudellisella seuraamuksella, jos se on välttämätöntä EU:n oikeuden täytäntöönpanemiseksi ympäristöoikeudessa. Tilannetta selvennettiin vielä vuonna 2007 Lissabonin sopimuksella, jolloin jäsenvaltiot antoivat EU:lle toimivallan velvoittaa jäsenvaltioita kriminalisoimaan tiettyjä asioita.
Näiden jälkeen annettiinkin EU:n ympäristörikosdirektiivi, jolla velvoitettiin jäsenvaltiot säätämään tietyt ympäristörikokset rangaistavaksi rikoslailla. Tämän jälkeen rikoslain ympäristörikoksia on muutettu kymmenen kertaa EU-velvoitteen täytäntöönpanemiseksi. Ympäristön turmelemisen tunnusmerkistössä rikoslain (RL) 48:1 §:ssä mainitaan jopa 13 eri EU-asetusta.
Näiden lisäksi muissa rikoslain ympäristö- ja luonnonvararikosten tunnusmerkistöissä mainitaan EU-asetuksia, kuten RL 48:5 §:n mukaisessa luonnonsuojelurikoksessa tai RL 48a:3b §:n mukaisessa puutavararikoksessa. Luonnonsuojelurikoksen osalta pykälä tosin viittaa EU:n CITES-asetukseen eli asetukseen luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä, joka perustuu samannimiseen kansainväliseen sopimukseen, joka vahvistettiin jo vuonna 1976.
Näistä kansallisen oikeuden muutoksista voidaan käyttää termiä ympäristörikosoikeuden suppea eurooppalaistuminen. Tällä tarkoitetaan sitä, miten rikoslaissa viitataan välittömästi EU-lainsäädäntöön. Tämä ei kuitenkaan kata kaikkea eurooppalaistumista. Ympäristökriminalisoinneissa viitataan myös moniin muihin kansallisiin lakeihin, kuten kemikaalilakiin, ympäristönsuojelulakiin ja jätelakiin, joita on muutettu laajasti EU:n vaikutuksesta. Näissä laeissa löytyvän, EU:sta lähtöisin olevan velvoitteen rikkominen voi myös tarkoittaa rikostuomiota. Käytän tästä termiä ympäristörikosoikeuden laaja eurooppalaistuminen.
Ympäristörikokset
Tutkimusaineisto kattoi seuraavilla nimikkeillä vuosina 2013-2020 annetut ympäristörikostuomiot:
- ympäristön turmeleminen (RL 48:1),
- törkeä ympäristön turmeleminen (RL 48:2),
- luonnonsuojelurikos (RL 48:5),
- törkeä luonnonsuojelurikos (RL 48:5a) ja
- törkeä metsästysrikos (RL 48a:1a).
Näitä tapauksia oli yhteensä 406 kappaletta. Kävin läpi rikokset lukemalla tuomiot ja kuvaamalla sanallisesti, miten teko oli tehty ja mitä normia se rikkoi. Yleisin tekotapa oli jätteiden kerääminen kiinteistölle, näitä oli yhteensä 101 kappaletta. Tämän jälkeen yleisimpiä tekotapoja hieman alle 50 kappaleella olivat luvaton jätteidenkäsittelytoiminta ja öljypäästö. Yhteensä tästä 406 rikoksesta vain 25 oli EU-velvoitteisiin liittyviä. Näistä 15 liittyi luvattomaan jätteiden vientiin. Kansainvälisiin velvoitteisiin eli CITES-sopimukseen liittyviä tekoja oli 26 kappaletta. Kaikkiaan 87 % rikoksista olisi ollut rangaistavia myös ilman EU-jäsenyyttä tai kansainvälisiä sopimuksia.
Yhteenveto
Tutkimuksen yhteenvetona totean, että EU ei ole merkittävästi vaikuttanut siihen, millaisista teoista ympäristörikostuomiota annetaan. Merkittävä osa lainsäädännöstä on yhä kansallista. EU:n merkittävin vaikutus näkyy jätteiden siirrossa, jossa sisämarkkinoiden vapautta on rajoitettu jäteongelmien hillitsemiseksi. Jätteiden siirtämisestä oli tutkimusaikavälillä annettu tuomioita kaikissa tuomiopiireissä, joissa oli merkittävä satama tai maaraja EU-maan kanssa. Ainakaan vielä ei ole nähtävissä, että EU vaikuttaisi merkittävästi ympäristörikostuomioihin Suomessa.
Lue lisää ympäristöoikeudellisia kirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)
HT-tilintarkastaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
Comments