Suomessa kuka tahansa voi lähtökohtaisesti kouluttautua mihin tahansa ammattiin. Tähän on kuitenkin tiettyjä rajoituksia ja poikkeuksia. Mitä henkilöstä riippumattomia, ulkopuolisia rajoitteita voi tulla esimerkiksi poliisiksi haluavan henkilön tielle? Tässä kirjoituksessa käsittelen sitä, miten poliisikouluun pyrkivältä edellytetään nuhteettomuutta, luotettavuutta ja haitallisten sidonnaisuuksien puuttumista.
Tässä kirjoituksessa tarkoitan hakijalla henkilöä, joka hakee Poliisiammattikorkeakouluun (POLAMK) sellaisiin opintoihin, joista seuraa kelpoisuus toimia poliisilaissa tarkoitettuna poliisimiehenä. Tähän koulutukseen päässeille annetaan jo koulutuksen aikana pääsy poliisin tietojärjestelmiin kuten ns. turvaverkkoon, jotka sisältävät paljon salassa pidettäviä tietoja. Lisäksi jo opintojen aikana poliisiksi opiskeleva nimitetään määräaikaiseen virkasuhteeseen työharjoittelujen ajaksi.
Nuhteettomuusvaatimus poliisikouluun hakijoille
Jotta voi päästä opiskelemaan poliisimieheksi, tulee hakijan täyttää poliisiammattikorkeakoululaissa säädetyt vaatimukset (24 §). Vaatimukset ovat seuraavat:
1. Suomen kansalaisuus,
2. sopiva terveydentila,
3. nuhteettomuus, luotettavuus ja se, että hakijalla ei ole sellaisia sidonnaisuuksia, jotka vaarantavat tehtävien asianmukaista ja riippumatonta hoitamista, ja
4. B-luokan ajo-oikeus.
3-kohdassa mainittu nuhteettomuus ja luotettavuus tarkoittavat mm. sitä, että hakija ei ole syyllistynyt rikoksiin. Hallituksen esityksen mukaan aivan vähäiset rikkomukset eivät estäisi koulutukseen valitsemista, näitä voisivat olla esimerkiksi yksittäinen ylinopeussakko. Jos tällaisia sakkoja on kuitenkin useampi lyhyen ajan sisään, jo se voi estää poliisikoulukelpoisuuden. Jos hakijalla on rikostaustaa, hallituksen esityksen mukaan arvioinnissa voitaisiin ottaa huomioon rikoksesta kulunut aika, hakijan ikä rikoksentekohetkellä ja rikoksen jälkeinen nuhteeton elämä. Valtioneuvoston asetuksessa, jossa asetetaan tarkempia vaatimuksia poliisimieheksi hakevalle, todetaan esimerkiksi, että hakija ei saa olla käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin (VNA 282/2014 16 §). Esimerkiksi huumausaineen käyttörikostuomiosta seuraisi siten este poliisiksi kouluttautumiselle.
Tässä 3-kohdassa mainituilla sidonnaisuuksilla tarkoitetaan esimerkiksi epäsuotavia taloudellisia sidonnaisuuksia, kuten merkittävää ulosottovelkaa, ja rikollisorganisaation jäsenyyttä ja ulkomaansidonnaisuuksia. Ulkomaansidonnaisuus määritellään turvallisuusselvityslaissa mm. toisen valtion kansalaisuudeksi, toimiseksi toisen valtion palveluksessa ja muuksi sidonnaisuudeksi toiseen valtioon (3 § 1 mom. 9k).
Turvallisuusselvityslaki
Turvallisuusselvityslain tarkoituksena on ”parantaa mahdollisuuksia ennakolta ehkäistä toimintaa, joka voi vahingoittaa valtion turvallisuutta, maanpuolustusta, Suomen kansainvälisiä suhteita, yleistä turvallisuutta tai muuta niihin verrattavaa yleistä etua taikka erittäin merkittävää yksityistä taloudellista etua taikka edellä tarkoitettujen etujen suojaamiseksi toteutettavia turvallisuusjärjestelyjä” (1 §).
Ulkomaansidonnaisuuksia alettiin selvittää vuodesta 2018 alkaen lakimuutoksen myötä. Ulkomaansidonnaisuuksien merkitystä arvioitaessa huomioidaan erityisesti ulkomaansidonnaisuuksien merkitys selvityksen perusteena olevan tehtävän kannalta, ulkomaansidonnaisuuksien luonne, kesto ja jatkuvuus, sen todennäköisyys, että ulkomaansidonnaisuus altistaa selvityksen kohteen hyväksikäytölle, painostukselle, lahjomiselle tai muulle epäasialliselle vaikuttamiselle sekä sen todennäköisyys, että ulkomaansidonnaisuus on muulla tavalla omiaan vaarantamaan henkilön mahdollisuuksia ja kykyä huolehtia poliisin tehtäviin kuuluvista velvollisuuksista riippumattomasti ja muutoinkin luotettavasti. (Turvallisuusselvityslain 11 §:n 3 mom.)
Oikeuskäytäntöä nuhteettomuusvaatimuksesta
Poliisiksi hakevan soveltuvuudesta löytyy kaksi ratkaisua, otsikossa mainittu tapaus tältä vuodelta sekä KHO 2020:86, jossa oli kyse hakijan kaksoiskansalaisuudesta.
Hakijan Venäjän kaksoiskansalaisuus
Tapauksessa KHO 2020:86 hakija oli läpäissyt Poliisiammattikorkeakoulun valintakokeen hyväksytysti, mutta POLAMK eväsi opiskeluoikeuden siksi, että hakijan kaksoiskansalaisuuden vuoksi hänen ei katsottu täyttävän opiskelijaksi otettavalta edellytettävää luotettavuusvaatimusta. Hakija oli Venäjän kaksoiskansalainen ja hänen äitinsä oli Venäjän kansalainen. Hakija oli kuitenkin asunut koko ikänsä Suomessa ja hän koki itsensä ainoastaan suomalaiseksi. Venäjän kansalaisuuden hän oli hankkinut vuonna 2014. POLAMK oli katsonut, että hakijan ja tämän äidin kansalaisuusseikat muodostivat poliisiammattikorkeakoululain mukaisen sidonnaisuuden, joka esti hakijan valitsemisen poliisikoulutukseen, koska kansalaisuuskysymykseen voi liittyä sellaisia velvollisuuksia, jotka saattavat olla ristiriidassa poliisivirkaan kuuluvien velvollisuuksien kanssa.
Hakija valitti POLAMK:n päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka kumosi päätöksen, ja päätti sen palauttamisesta Poliisiammattikorkeakoululle. Hallinto-oikeus hyväksyi hakijan valituksen ja katsoi, että POLAMK:lla ei ollut riittävää syytä evätä opiskeluoikeutta kansalaisuusasiasta ja hakijan äidin vähäisestä Pietarissa sijaitsevasta asunto-omistuksesta huolimatta. Hallinto-oikeus katsoi muun muassa, että myös muun valtion kuin Venäjän kaksoiskansalaiset tai myös suomalaiset voisivat joutua epäasiallisen vaikuttamisen kohteeksi. POLAMK pyysi tästä palautuspäätöksestä valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, vaatien hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja asian jättämistä POLAMK:n aikaisemman ratkaisun varaan.
POLAMK sai valitusluvan korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Se esitti valituksessaan, että Venäjän kansalaisuudesta johtuvat velvollisuudet voivat olla ristiriidassa Suomen lainsäädännön mukaan poliisimiehelle kuuluvien velvollisuuksien kanssa myös muulloin kuin poikkeusoloissa, kuten puolustus- tai valmiustilan aikana. Venäjän perustuslain mukaan muun muassa kaksoiskansalaisuus ei vähennä Venäjän federaation kansalaisen velvollisuuksia, ellei Venäjän lainsäädännöstä muuta johdu. Toisessa perustuslain kohdassa todetaan, että jokaisella Venäjän kansalaisella on vastuu ja velvollisuus puolustaa maata. Venäjän rikoslaissa kriminalisoidaan maanpetos, eli mm. kriittisten tietojen antaminen vieraalle valtiolle, mutta vapautetaan tekijä rangaistusvastuusta, mikäli hän vapaaehtoisesti ja ajoissa antaa Venäjän viranomaisille tietoja tapahtuneesta tai muuten auttaa torjumaan Venäjään kohdistuvat lisävahingot.
Lisäksi suojelupoliisi oli riskiarviossaan todennut, että hakija saattaa joutua epäasiallisen vaikuttamisen kohteeksi. POLAMK ei katsonut voivansa kyseenalaistaa tätä arviota.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi tuli siten se, että riittikö pelkkä perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys ja siinä ilmenneet ulkomaansidonnaisuudet estämään hakijan poliisiopinnot.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, toisin kuin hallinto-oikeus, että hakijalta saatiin evätä opiskelupaikka. Tämän se perusti mm. POLAMK:n valituksen perusteluihin. Korkeimman hallinto-oikeuden arvion mukaan esimerkiksi jatkuva kiinteä ja läheinen suhde toisen valtion kansalaiseen sekä se, miten kyseinen valtio suhtautuu kaksoiskansalaisuuteen ja mitä velvoitteita se kansalaiselleen asettaa, vaikuttaa sidonnaisuusarviointiin. Korkein hallinto-oikeus totesi myös, että on näyttöä siitä, että Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaista pidetään Venäjällä ainoastaan Venäjän kansalaisena, ja että Suomen turvallisuusviranomaisen palveluksessa olevaa kaksoiskansalaista on pyritty painostamaan. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan hakijan nuhteettomalla henkilökohtaisella taustalla ja ominaisuuksilla ei ollut merkitystä, vaan riski epäasiallisen painostamisen kohteeksi joutumisesta oli liian suuri.
Näin ollen POLAMK oli saanut evätä hakijalta opiskelupaikan.
Isä Helvetin enkeleissä
Poliisikouluun hakijan isän jäsenyys Helvetin enkelit -moottoripyöräkerhossa oli este päästä poliisikouluun. KRP on todennut Helvetin enkeleiden olevan Europolin määritelmän mukainen rikollisjärjestö ja hakija oli kertonut POLAMK:lle osallistuneensa mm. kerhon kesäjuhliin kahteen otteeseen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi hakijan asiaa koskevan valituksen marraskuussa 2021 sen jälkeen, kun POLAMK oli evännyt opiskeluoikeuden.
POLAMK perusteli päätöstä sillä, että vaikka hakija itse oli nuhteeton, aiheutti isän jäsenyys rikollisjärjestössä riskin joutua epäasiallisen vaikuttamisen kohteeksi poliisin tehtävien asianmukaisen ja riippumattoman hoitamisen vaarantavalla tavalla. Tässäkin ratkaisussa korostettiin sitä, että jo opiskelijoilla on pääsy poliisin rikostutkintarekistereihin, joihin rikollisilla voi olla kiinnostusta. Tämä hylkäävä päätös tehtiin siitä huolimatta, että isän liittyminen kerhoon tapahtui vasta hakijan muutettua omilleen asumaan. Hallinto-oikeuden päätös sai lainvoiman, kun hakija ei siitä valittanut.
Yhteenveto
Poliisiksi hakevan tulee olla sekä luotettava, henkilökohtaiselta historialtaan nuhteeton, että tietynlaisilta sidonnaisuuksilta vapaa. Nuhteettomuus tarkoittaa esimerkiksi puhdasta rikosrekisteriä. Sidonnaisuusseikka tarkoittaa hakijan suhteita muihin henkilöihin ja tahoihin. Esimerkiksi merkittävät ulosottovelat voivat asettaa henkilöön sellaiseen taloudelliseen asemaan, että hänen voidaan katsoa olevan uhassa joutua painostuksen tai hyväksikäytön alaiseksi, mitä ei voida poliisilta tai poliisikokelaalta hyväksyä. Samoin ulkomaansidonnaiset, kuten kaksoiskansalaisuus tai sukulaissuhteet voivat asettaa henkilön epäasialliselle vaikuttamiselle alttiiksi. Myös perheenjäsenen jäsenyys rikollisjärjestössä voi estää mahdollisuuden opiskella poliisiksi, vaikka hakija olisi itse nuhteeton.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme:
Comments