Tämän viikon oikeustapauskommentissa käsittelen häiritsevää nettikirjoittelua ja lähestymiskieltoa. Ovatko toistuvat ja häiritsevät nettikirjoitukset peruste lähestymiskiellon saamiseksi kirjoittelijaa kohtaan? Entä voidaanko lähestymiskielto määräämällä kieltää häiritsevää nettikirjoittelua? Näihin teemoihin syvennytään tässä kirjoituksessa.
Lähestymiskiellon muodot
Lähestymiskiellosta säädetään lähestymiskieltolaissa. Sen 1 §:n mukaan lähestymiskielto voidaan määrätä henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan tai muun vakavan häirinnän torjumiseksi. Kielto on siten kaksiosainen: siinä suojataan sekä henkilön terveyttä, vapautta ja rauhaa, ja toisaalta myös oikeutta olla kokematta vakavaa häirintää. Vakavaa häirintää voi olla esimerkiksi toistuvat yhteydenottoyritykset, asunnon tai työpaikan lähellä vaaniminen tai muu normaalia elämää häiritsevä toiminta.
Lähestymiskieltoja on kolmea eri tyyppiä: perusmuotoinen, laajennettu ja perheen sisäinen lähestymiskielto. Perusmuotoisessa lähestymiskiellossa kieltoon määrätty henkilö ei saa ottaa tai yrittää ottaa yhteyttä suojan kohteeseen, tai seurata tai tarkkailla häntä.
Laajennetussa lähestymiskiellossa voidaan lisäksi kieltää henkilöä oleskelemasta tietyllä alueella, kuten suojan kohteen asunnon, loma-asunnon, työpaikan tai muun tuomioistuimen erikseen määräämän paikan läheisyydessä.
Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä, jos osapuolet asuvat vakituisesti samassa osoitteessa. Lähestymiskielto edellyttää tässä tapauksessa sitä, että se ei saa olla kohtuuton. Arvioinnissa otetaan huomioon uhkaavan rikoksen vakavuus, asunnossa asuvien henkilöiden olosuhteet ja muut seikat. Perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätty joutuu poistumaan yhteisestä asunnosta eikä hän saa ottaa yhteyttä henkilöön, jota kiellolla suojataan. Kohdetta ei saa myöskään tarkkailla tai seurata. Tarvittaessa perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä laajennettuna.
Lähestymiskieltoa haetaan hakemuksella käräjäoikeudesta. Hakemuksessa tulee kertoa uhka tai häirintä, jota on kokenut tai joutumassa kokemaan, kuka tekijä on, oma käsitys häirinnän tai rikosten jatkumisesta ja se, onko asiassa todistajia tai todisteita.
Asian käsittely alemmissa oikeusasteissa
Tapauksessa A:n entinen ystävä B kirjoitteli toistuvasti A:ta loukkaavia häiritseviä juttuja nettiin, mm. omalle Instagram-tililleen. A väitti myös, että B oli luonut A:ta esittävän valeprofiilin Facebookiin saadakseen yhteyden A:han sekä tehnyt perättömiä lastensuojeluilmoituksia. B kiisti sen, että hän olisi ollut valeprofiilin takana. A oli estänyt B:n profiilit. A oli pyytänyt käräjäoikeutta määräämään B:n lähestymiskieltoon. Käräjäoikeus katsoi, että koska kirjoitukset oli jaettu pääosin B:n omilla tileillä ja A oli saanut kirjoituksista muiden henkilöiden kautta, kyse ei ollut lähestymiskieltolaissa tarkoitetusta vakavasta häirinnästä, jota edellytetään lähestymiskiellon määräämiseksi. Käräjäoikeus katsoi myös, että B ei ollut varsinaisesti yrittänyt ottaa yhteyttä A:han. Tuomio annettiin vuonna 2020.
Hovioikeus arvioi tilannetta toisin kuin käräjäoikeus. Hovioikeuden mukaan B:n toiminta antoi olettaa, että ellei lähestymiskieltoa määrätä, on perusteltua aihetta olettaa häiriköinnin jatkuvan. Hovioikeus ei antanut merkitystä sille, että valtaosa kirjoittelusta oli julkaistu B:n omilla profiileilla. Hovioikeus määräsi B:lle perusmuotoisen lähestymiskiellon, jossa kiellettiin B:tä tavata tai ottaa tai yrittää ottaa yhteyttä A:han, myös puhelimitse tai sosiaalisen median kautta, sekä A:n seuraaminen ja tarkkaileminen.
Asian käsittely korkeimmassa oikeudessa
Korkein oikeus myönsi B:lle valitusluvan ja käsitteli sitä, oliko asiassa perustetta määrätä B:lle lähestymiskielto. Keskeiseksi seikaksi nousi se, että B ei pyrkinyt ottamaan yhteyttä A:han (ainakaan suoraan), sekä se, että kirjoitukset olivat häiritseviä, eivät uhkaavia.
Arvioinnissaan korkein oikeus totesi, että lähestymiskieltolain säätämisen jälkeen yhteydenottomahdollisuudet ja -teknologiat ovat monipuolistuneet. Sosiaalisen median kautta tapahtuva häirintä voi tuntua ahdistavammalta kuin perinteisemmin keinoin tapahtuva suora häirintä, erityisesti siksi, että somehäirintä voi tulla hyvinkin laajasti myös ulkopuolisten ihmisten tietoon. Korkein oikeus totesi kuitenkin myös, että asiassa on huomioitava lähestymiskiellon merkitys ja sisältö, joka sille on mahdollista antaa. Lähestymiskielto tarkoittaa kieltoa ottaa tai yrittää ottaa suojattavaan henkilöön yhteyttä. Näin ollen korkein oikeus totesi, että lähestymiskielto voidaan määrätä nettikirjoittelun osalta vain yhteydenottojen tai yhteydenottoyritysten kieltämiseksi. Kaikenlaiseen nettihäiriköintiin lähestymiskielto ei korkeimman oikeuden mukaan sovellu.
Asiassa ei ollut esitetty selvitystä siitä, että B olisi vastoin kiistämistään luonut Facebook-valeprofiilin A:sta. Lisäksi korkein oikeus totesi, että (perättömät) lastensuojeluilmoitukset eivät olleet sellaisia yhteydenottoja, jotka voisivat olla perusteena lähestymiskiellon määräämiselle ja jotka voitaisiin lähestymiskiellolla kieltää.
Näin ollen korkeimmalle oikeudelle jäi lopuksi sen pohtiminen, että voiko lähestymiskiellon määrätä pelkän häiritsevän nettikirjoittelun perusteella. Ratkaisevaksi tässä arvioinnissa osoittautui se, että lähettääkö häiriköijä viestejä suoraan kohteelleen tai pyrkiikö hän muuten kontaktiin kirjoitusten kohteen kanssa. Tässä tapauksessa oli todistettu vain, että B oli kirjoitellut omille tileilleen sen sijaan, että hän olisi esimerkiksi lähettänyt viestejä A:lle, merkinnyt tämän julkaisuihinsa tai lähettänyt viestejä tämän tuttaville tarkoituksenaan päästä kontaktiin A:n kanssa. Korkein oikeus päätyi siis tulokseen, että nettikirjoittelu tässä muodossa ei ole lähestymiskieltolain tarkoittamaa yhteyden ottamista, eikä kirjoittelun vuoksi voinut siksi määrätä lähestymiskieltoa. Korkein oikeus ei myöskään katsonut, että B:n suorittama häirintä antaisi aihetta olettaa, että häirintä muuttuisi sellaiseksi, joka voitaisiin lähestymiskieltolain nojalla kieltää.
Korkein oikeus kumosi hovioikeuden tuomion, eikä B:tä määrätty lähestymiskieltoon.
Miten loukkaavan nettikirjoittelun sitten voi puuttua?
Nopein keino itseään koskevien häiritsevien sepustusten netistä poistamiseen on pyytää sitä itse kirjoittajalta, mutta tämä ei usein tuota tulosta. Toinen oikeusprosessia nopeampi keino on yhteyden ottaminen sivuston ylläpitäjään. Usein tämäkin väylä on kuitenkin kohtuullisen hidas, tai ylläpitäjä kieltäytyy suoraan materiaalin poistamisesta.
Valheellisissa, rienaavissa nettikirjoituksissa voi olla kyse kunnianloukkauksesta (RL 24:9 §). Tämä lienee yleisin tilanne silloin, kun henkilöllä herää tarve puuttua itseään koskeviin nettikirjoituksiin. Itseään koskevaa valheellista törkyä kohdatessaan asiasta voi tehdä rikosilmoituksen, ja asia puidaan myöhemmin oikeudessa. Kunnianloukkauksesta voi saada vahingonkorvausta tekijältä, ja tekijä voidaan tuomita sakkoihin tai törkeässä tapauksessa vankilaan enintään kahdeksi vuodeksi. Perusmuotoisesta kunnianloukkauksesta saadut vahingonkorvaukset ovat yleensä noin 300-4000 euron luokkaa.
Esimerkiksi terveystietojen, intiimikuvien tai rikoshistorian levittelemisessä voi taas olla kyse yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, mikä on sekin rangaistavaa (RL 24:8 §). Rangaistuksena tästä on sakkoa ja mahdolliset vahingonkorvaukset loukatulle. Törkeässä tapauksessa voi joutua rapsujen maksamisen sijasta vankilaan enintään kahdeksi vuodeksi.
Kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä voit lukea lisää seuraavan linkin takaa:
Yhteenveto
Henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan tai muun vakavan häirinnän torjumiseksi voidaan määrätä lähestymiskielto. Tämä edellyttää perusteltua aihetta olettaa, että henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, tulisi tekemään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään tätä.
Käsitellyn korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun mukaan häirintätarkoituksessa tehty nettikirjoittelu, jossa ei edes yritetä ottaa yhteyttä kirjoittelun kohteeseen, ei ole lähestymiskieltolain tarkoittamaa häirintää. Arvioinnissa on merkitystä sillä, onko kirjoittelu häiritsevää vai uhkaavaa. Esimerkiksi rikoksella uhkaavia kirjoituksia voitaisiin riippuen tulkita toisin. Häiritsevien kirjoitusten osalta kyse voi olla kunnianloukkauksesta tai yksityiselämää loukkaavasta tietojen levittämisestä, josta voi tehdä rikosilmoituksen.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme
Comments