Joissain tapauksissa tuotteiden tullitariffiluokittelu vaikuttaa niiden välilliseen verotukseen, esimerkiksi arvonlisäveroon tai sitten erityisveroihin, kuten virvoitusjuomaveroon. Näistä tapauksista saadaan erityisen hupaisia oikeustapauksia, joissa ylimmät tuomioistuimet arvioivat esimerkiksi sitä, onko smoothie riittävän nestemäistä, jotta siitä tulisi maksaa virvoitusjuomaveroa. Tätä koskevaa korkeimman hallinto-oikeuden tapausta KHO 2021:126 käsittelen viikon oikeustapauskommentissa.
Virvoitusjuomavero
Virvoitusjuomavero otettiin käyttöön sota-aikana 1940-luvulla paikkaamaan valtion alijäämiä. Kuten muutkin välilliset verot, se vakiintui käyttöön ja on yhä käytössä. Veroa on jouduttu EU-jäsenyyden aikana päivittämään jossain määrin, mutta vero on yhä olemassa . Muista ”ylellisyysveroista” sen sijaan makeisvero on kumottu 1990-luvun lopussa, vaikka 2010-luvulla yritettiinkin palauttaa sokeriveroa, taas kerran paikkaamaan valtion alijäämiä.
Nykyinen virvoitusjuomavero on 13 snt/l sokerittomille juomille ja 32 snt/l sokeroiduille juomille. Lain tarkoittamat virvoitusjuomat on määritelty EU:n yhteisten tullitariffinimikkeiden mukaan. Tariffiluokat ovat seuraavat:
2009 Käymättömät ja lisättyä alkoholia sisältämättömät hedelmämehut (myös rypäleen puristemehu "grape must") ja kasvismehut, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät: (alkoholipitoisuus enintään 0,5 tilavuusprosenttia).
Luokasta 2106 Muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet, alkoholia sisältämättömät tai enintään 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävät tuotteet, jotka on tarkoitettu käytettäväksi juomien valmistukseen, kiinteässä muodossa olevat juoma-ainekset.
2201 Vesi, myös luonnon tai keinotekoinen kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältämätön ja maustamaton; jää ja lumi, ei kuitenkaan jää eikä lumi.
2202 Vesi, myös kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä tai maustettu, ja muut alkoholittomat juomat, ei kuitenkaan nimikkeen 2009 hedelmä- tai kasvismehut: (alkoholipitoisuus enintään 0,5 tilavuusprosenttia)− ei kuitenkaan maustamattomat kasvipohjaiset juomat.
Luokasta 2204 Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, myös väkevöity viini; rypäleen puristemehu (grape must) ne viinit, joiden alkoholipitoisuus on alle 1,2 %.
Luokasta 2205 Vermutti ja muu tuoreista viinirypäleistä valmistettu viini, joka on maustettu kasveilla tai aromaattisilla aineilla jonka alkoholipitoisuus on alle 1,2 %.
Luokasta 2206:sta Muut käymisen avulla valmistetut juomat (esim. siideri, päärynäviini ja sima); käymisen avulla valmistettujen juomien sekoitukset sekä käymisen avulla valmistettujen juomien ja alkoholittomien juomien sekoitukset, muualle kuulumattomat, joiden alkoholipitoisuus on alle 1,2 %.
Luokasta 2208 Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus pienempi kuin 1,2 tilavuusprosenttia; väkevät alkoholijuomat, liköörit ja muut alkoholipitoiset juomat.
Luokasta 3302 Hyvänhajuisten aineiden seokset sekä yhteen tai useampaan tällaiseen aineeseen perustuvat seokset (myös alkoholiliuokset), jollaisia käytetään raaka-aineena teollisuudessa; muut hyvänhajuisiin aineisiin perustuvat valmisteet, jollaisia käytetään juomien valmistukseen, jollaisia käytetään elintarvike- tai juomateollisuudessa, jollaisia käytetään juomateollisuudessa ja joiden alkoholipitoisuus enintään 1,2 tilavuusprosenttia.
Luokasta 3824 Kemialliset tuotteet ja kemian- tai siihen liittyvän teollisuuden valmisteet (myös jos ne ovat luonnontuotteiden seoksia), muualle kuulumattomat juomien valmistukseen soveltuvat kivennäissuolaliuokset.
Koska valmistevero on määritelty EU:n tariffiluokituksen perusteella, määritellään luokkiin kuuluvat tuotteet EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella. Käsillä olevassa oikeustapauksessa kiistanalainen tullitariffiluokka oli seuraava:
2202 Vesi, myös kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä tai maustettu, ja muut alkoholittomat juomat, ei kuitenkaan nimikkeen 2009 hedelmä- tai kasvismehut: (alkoholipitoisuus enintään 0,5 tilavuusprosenttia), ei kuitenkaan maustamattomat kasvipohjaiset juomat.
Toinen kiistanalainen luokka oli luokka 2008, joka määritellään seuraavasti:
Muulla tavalla valmistetut tai säilötyt hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat, myös lisättyä sokeria, muuta makeutusainetta tai alkoholia sisältävät.
Tähän tullitariffiluokkaan kuuluvat EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella esimerkiksi survotut hedelmät. EU-tuomioistuin on tapauksessaan C-114/80, Ritter v. Oberfinanzdirektion Hamburg ottanut kantaa tariffiluokan 2202 sisältöön. Tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan juomaksi luokittelu tehdään kulutustavan, ei ainesten perusteella. Nestemäiset ihmisen ravintona nautittavat tuotteet ovat siis juomia riippumatta niiden ainesosista.
Tapauksen KHO 2021:126 taustat
Tapauksessa yhtiö A Oy valmisti smoothieita, tuoremehuja ja mehushotteja. Näitä myytiin kojuista suoraan asiakkaille kulutettavaksi sellaisenaan. A Oy ei ollut maksanut smoothieista virvoitusjuomaveroa, koska katsoi, että ne eivät kuulu virvoitusjuomaveron soveltamisalaan. Virvoitusjuomaveroa tuolloin kantanut Tulli oli tehnyt 2016 päätöksen, että A Oy joutuu maksamaan virvoitusjuomaveron vuodelta 2013. Verohallinto teki saman päätöksen vuonna 2017 verokausilta 2014-2017, koska virvoitusjuomavero kuului sen valvottavaksi. Ottaen huomioon yhtiön vuosimyynnin, kyseessä oli erittäin huomattava euromäärä.
Yhtiö vaati oikaisua, mutta Verohallinto hylkäsi oikaisuvaatimuksen. Yhtiö valitti päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, joka antoi ratkaisunsa vuonna 2019. Yhtiön valitus perustui siihen, että tuotteet kuuluisivat nimikkeeseen 2008, koska ne olivat hedelmäsurvoksia. Hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että tuote oli luokan 2202 mukainen juoma, koska se voitiin nauttia nesteenä. Yhtiö valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka otti asian käsittelyyn ja antoi valituksesta ratkaisun 13.9.2021. Yhtiö vaati, että korkein hallinto-oikeus pyytäisi asiasta EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun. Korkein hallinto-oikeus ei pyytänyt ennakkoratkaisua, koska katsoi sen tarpeettomaksi.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen kokonaisuudessaan. Se katsoi, että Verohallinto ja Tulli olivat arvioineet oikein, että yhtiön myymät tuotteet olivat luokkaan 2202 kuuluvia. Oikeudellinen arvio perustui yllä mainittuun tuomioon C 114/80, jossa merkittäväksi kriteeriksi katsottiin tuotteen nestemäisyys. Korkein hallinto-oikeus tarkasteli yhtiön myymiä juomia ja totesi, että koska ne myydään nautittavaksi pillillä, ne tulee katsoa nestemäiseksi. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, että koostumuksensa vuoksi smoothiet oli sinänsä mahdollista syödä lusikalla. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tullitariffiluokkaan 2008 kuului vain sellaisia tuotteita, joita ei voinut juoda. Yhtiön verotus jäi voimaan ja se joutui maksamaan merkittäviä summia veroja jälkikäteen.
Yhteenveto
Verotuksen erikoisimmat tapaukset ovat todennäköisesti käsillä silloin, kun tarkastellaan sitä, kuuluuko jokin tuote tiettyyn veroryhmään. Tällöin voidaan joutua tarkastelemaan esimerkiksi sitä, että onko sillä merkitystä, että smoothie juodaan pillillä. Tällaisten hupaisilta kuulostavien oikeuskysymysten taustalla voi olla satojen tuhansien tai miljoonien eurojen arvoinen verotuksellinen intressi, jolloin asiasta on niiden erikoisuudesta huolimatta perusteltua hakea ylimpien tuomioistuinten ratkaisua.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka), DI (Tuotantotalous)
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
Comentarios