Tällä blogikirjoituksella aloitan kirjoitussarjan, jossa käsittelen osakassopimuksen tyypillisiä ehtoja. Kirjoitussarja on tarkoitettu kuusiosaiseksi. Tässä ensimmäisessä osassa käsittelen erilaisia exit-ehtoja. Kirjoitussarja on luonteeltaan yleissivistävä aiheesta kiinnostuneille, eli tarkoituksena ei ole käsitellä erityiskysymyksiä kysymyksiä detaljitasolla.
Osakassopimuksesta yleisesti
Osakassopimus on täysin vapaamuotoinen sopimus, jota ei käytännössä lainkaan säännellä laissa. Sopimus voidaan tehdä ja allekirjoittaa vapaamuotoisesti, ja se voi periaatteessa olla myös suullinen, joskaan tätä ei voi suositella näyttöongelmien vuoksi.
Osakassopimuksesta on tärkeä tietää varsinkin se, että sopimus ei sido kolmansia eikä sillä voi poiketa yhtiöjärjestyksestä tai osakeyhtiölaista, ellei niissä ole mahdollistettu niiden määräyksistä tai säännöksistä poikkeamista. Kolmansia sitomaton luonne näkyy siitä, että sopimusta ei voida ulottaa esimerkiksi osakkeenomistajan perillisiin ilman heidän suostumustaan. Sopimuksessa ei siis voida perillisiä sitovasti sopia, että osakkaan kuollessa osakkeet täytyy myydä yhtiölle.
Yhtiöjärjestyksen ja osakeyhtiölain osalta sopimus aiheuttaa myös omia haasteitaan. Osakeyhtiölaissa on tarkkoja säännöksiä siitä, milloin osakkeenomistajan osakkeet voidaan lunastaa. Osakassopimuksella ei voida poiketa näistä, vaan ainoastaan määrätä sopimussakko, jos osakkeenomistaja ei suostu myymään osakkeitaan.
Exit-ehdosta
Osakassopimuksessa otetaan usein huomioon, miten yhtiö voidaan myydä tulevaisuudessa. Erityisen tyypillistä tämä on kasvuyhtiöissä, joissa yhtiön myyminen on usein tavoitteena. Exit-ehtojen perusidea on, että yksittäiset osakkaat eivät voi estää yhtiön myymistä, mutta samalla estää osakkeiden myyminen ei-toivotuille tahoille.
Osakassopimuksissa on lähes aina ehto, joka estää myymästä osakkeita ulkopuoliselle taholle ilman, että tämä taho liittyy osakassopimukseen. Usein myös osakassopimuksessa edellytetään tällaiselta myynniltä muiden osakkeenomistajien suostumusta.
Keskeisiä ehtoryhmiä on yleensä neljä:
1) Luovutusrajoitukset
2) Tag-along
3) Drag-along
4) Etuosto-oikeus
Käsittelen näitä seuraavaksi omien alaotsikoidensa alla.
Luovutusrajoitukset
Lähes jokaisessa osakassopimuksessa edellytetään, että osakkeenomistaja ei saa myydä osakkeitaan sellaiselle taholle, joka ei liity osakassopimukseen. Tämän ehdon tarkoitus on varmistaa, että osakassopimus kattaa kaikki osakkeenomistajat ja että sopimusta ei voida kiertää myymällä osakkeet toiselle henkilölle. Muussa tapauksessa osakkeet voitaisiin myydä esimerkiksi holding-yhtiölle tai lähipiirille joidenkin osakassopimusten rajoitusten kiertämiseksi. Ehto voi yksinkertaisimmillaan näyttää esimerkiksi tältä:
“Sopimusosapuoli ei saa myydä, lahjoittaa tai muutoin luovuttaa Yhtiön osakkeita sellaiselle taholle, joka ei liity tämän sopimuksen osapuoleksi.”
Tämän lisäksi joissain yhtiöissä on tahdottu rajoittaa omistajapiiriä vielä enemmän. Näissä yhtiöissä yhtiöjärjestys sisältää lunastuslausekkeen ja osakassopimus sisältää suostumusvaatimuksen. Tämä suostumusvaatimus voi liittyä muihin osakkeenomistajiin tai yhtiön hallitukseen. Vaatimus voi olla yksinkertaisimmillaan esimerkiksi tällainen:
“Sopimusosapuoli ei saa myydä, lahjoittaa tai muutoin luovuttaa yhtiön osakkeita ennen kuin on hankkinut tähän Yhtiön hallituksen suostumuksen luovutukselle ja luovutusehdoille. Suostumuksen hakemiseksi sopimusosapuolen on esitettävä luovutusehdot hallitukselle ennen kaupantekoa. Luovutuksen jälkeen sopimusosapuolen on osoitettava, että luovutus tehtiin niillä ehdoilla, joilla suostumus annettiin. Hallituksen enemmistö voi antaa suostumuksen.”
Asiassa on syytä korostaa, että yllä mainitut ehdot eivät estä osakkeenomistajaa myymästä tai muuten luovuttamasta osakkeita. Ne voivat johtaa tilanteeseen, jossa osakkeenomistaja joutuu maksamaan sopimussakon luovutuksesta, mutta kolmannelle taholle luovutettuja osakkeita ei saada takaisin tai sopimuksen piiriin. Ainoastaan yhtiöjärjestykseen voidaan ottaa luovutusta rajoittavia lausekkeita niin, että ne sitovat myös muita kuin osakassopimuksen osapuolia.
Tag-along
Tag-along eli myöntämyyntioikeus tarkoittaa ehtoa, joka mahdollistaa osakkeenomistajan myyvän osakkeensa, jos joku muu osakkeenomistajista myy osakkeitaan. Ehto tarkoittaa sitä, että osakkeidensa myynnistä neuvottelevan osakkeenomistajan on vaadittava ostajaehdokkaalta suostumus ostaa tarvittaessa kaikkien muiden osakkeenomistajien osakkeet samoilla ehdoilla. Ehdon on tarkoitus varmistaa, että vähemmistöosakkeenomistaja ei joudu jäämään yhtiöön ei-toivotun osakkeenomistajan kanssa. Ehtoa voidaan käyttää myös rajoittamaan vähemmistöosuuksien luovutusta ja eräänlaista opportunismia exitissä.
Ehtoon sisältyy usein paljon erilaisia teknisiä määräyksiä sen estämiseksi, että osakkeenomistaja ei ensin myy osaa osakkeistaan huonommilla ehdoilla ja myöhemmin paremmilla mahdollistaakseen sen, että ostaja saisi osakkeita omalta kannaltaan paremmilla ehdoilla. Ehto sisältää usein myös rajoituksia sille, kuinka paljon osakkeita on myytävä, jotta tag-along -ehto laukeaa. Osakassopimuksessa tag-along -ehto voi näyttää esimerkiksi tältä:
“Sopimusosapuolen, joka on myymässä osakkeitaan, on myyntineuvottelujen aikana ennen osakkeiden myymistä hankittava ostajaehdokkaalta sitoumus ostaa yhtiön kaikki muut osakkeet samoilla ehdoilla, kuin millä hän on niitä itse myymässä. Tästä sitoumuksesta on tiedotettava muita sopimusosapuolia ennen kaupantekoa, ja muilla sopimusosapuolilla on halutessaan oikeus liittyä kauppaan samoilla ehdoilla. Kauppaa ei saa tehdä ilman tällaista sitoumusta. Kauppaa ei saa tehdä, jos ostajaehdokas kieltäytyy noudattamasta tätä ehtoa.”
Drag-along
Drag-along tarkoittaa myötämyyntivelvollisuutta. Tämän ehdon tarkoitus on yleensä varmistaa, että yksittäiset osakkeenomistajat eivät pysty estämään exitiä. Moni yrityksen ostaja tahtoo ostaa koko yhtiön osakekannan, ei vain enemmistöä yhtiöstä. Jos vähemmistöosakkeenomistajia ei voitaisi pakottaa myymään yhtiötä, voisivat he käytännössä estää kokonaan kaupat tällaisten tahojen kanssa.
Drag-along -ehto on tarkoitettu torjumaan tällaisia tilanteita. Ehto on yleensä rakennettu siten, että jos tietty osuus osakkeenomistajista, esimerkiksi puolet, sitoutuu myymään osakkeensa, on kaikkien osakkeenomistajien myytävä osakkeensa samoilla ehdoilla. Ehto voi näyttää esimerkiksi seuraavalta:
“Jos yli puolet Yhtiön osakkeista omistavista sopimusosapuolista sitoutuu myymään osakkeensa kolmannelle taholle, on kaikkien osakkeenomistajien myytävä osakkeensa tälle taholle samoilla ehdoilla.”
Etuosto-oikeus
Etuosto-oikeudella pyritään tasapainottelemaan osakkeenomistajan poistumisoikeuden ja yhtiön pitämisen tietyn omistajapiirin hallinnassa. Etuosto-oikeuden tapauksessa osakkeenomistajalla on oikeus myydä yhtiön osakkeet tiettyjen olosuhteiden vallitessa. Muilla osakkeenomistajalla tai yhtiöllä on kuitenkin oikeus ostaa nämä osakkeet samoilla ehdoilla, kuin millä niitä ollaan myymässä kolmannelle taholle. Näissä ehdoissa tyypillistä on, että osakkeenomistajan on ennen lopullista kaupantekoa tarjottava muille osakkeenomistajille mahdollisuus ostaa aiotun kaupan kohteena olevat osakkeet. Ehto voi näyttää esimerkiksi tältä:
“Sopimusosapuolen, joka aikoo myydä osakkeensa, on ensin tarjottava osakkeitaan muille sopimusosapuolille ja Yhtiölle. Muilla sopimusosapuolilla ja Yhtiöllä on oikeus ostaa osakkeet samoilla ehdoilla, joilla niitä ollaan myymässä kolmannelle. Ensisijainen etuosto-oikeus on Yhtiöllä. Jos Yhtiö ei kuukauden kuluessa ilmoituksen saannista käytä etuosto-oikeuttaan, on oikeus muilla sopimusosapuolilla. Muut sopimusosapuolet voivat ostaa osakkeet tämän jälkeen kuukauden kuluessa. Jos useampi sopimusosapuoli tahtoo käyttää tätä oikeutta, ostavat he osakkeet omistusosuuksiensa suhteessa.”
Yhteenveto
Osakassopimukseen otetaan usein erilaisia ehtoja, joilla pyritään kontrolloimaan yhtiön osakkeiden omistusta. Yllä olevat ratkaisut ovat yleisiä ehtoja tällaisiin tarpeisiin. Esimerkkiehdot ovat hyvin yksinkertaisia ratkaisuja näiden ehtojen toteuttamiseksi, ja vaativat tuekseen erilaisia määrittelylausekkeita ja sopimussakkoehtoja. Osakassopimus on tyypillisesti sellainen sopimus, että kun sitä luetaan, asiat ovat jo todella pahasti pielessä. Tämän vuoksi sopimus kannattaa alusta asti laatia ajatuksella ja huolella ja käydä läpi eri ehtojen vaikutuksia erilaisissa konfliktitilanteissa.
Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
KHT-tilintarkastaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
Comments