Viikon blogikirjoituksella jatkan kirjoitussarjaa, jossa käsittelen osakassopimuksen tyypillisiä ehtoja. Kirjoitus on kuusiosaisen sarjan kolmas. Tässä osassa käsittelen ehtoja, joilla osakas voi päästä eroon yhtiöstä. Kirjoitussarja on luonteeltaan yleissivistävä aiheesta kiinnostuneille, eikä tarkoituksena ole käsitellä erityiskysymyksiä detaljitasolla.
Osakassopimuksesta yleisesti
Osakassopimus on täysin vapaamuotoinen sopimus, jota ei käytännössä lainkaan säännellä laissa. Sopimus voidaan tehdä ja allekirjoittaa vapaamuotoisesti, ja se saa periaatteessa olla myös suullinen. Osakassopimuksesta on tärkeä tietää lähinnä se, että sopimus ei sido kolmansia eikä sillä voi poiketa yhtiöjärjestyksestä tai osakeyhtiölaista. Kolmansia sitomaton luonne näkyy siitä, että sopimusta ei voida ulottaa esimerkiksi osakkeenomistajan perillisiin ilman heidän suostumustaan. Sopimuksessa ei siis voida perillisiä sitovasti sopia, että osakkaan kuollessa osakkeet täytyy myydä yhtiölle.
Yhtiöjärjestyksen ja osakeyhtiölain osalta sopimus aiheuttaa myös omia haasteitaan. Osakeyhtiölaissa on tarkkoja säännöksiä, milloin osakkeenomistajan osakkeet voidaan lunastaa. Osakassopimuksella ei voida poiketa näistä, vaan ainoastaan määrätä sopimussakko, jos osakkeenomistaja ei suostu myymään osakkeitaan.
Osakkeenomistajan asemasta osakeyhtiölain näkökulmasta
Osakeyhtiölaki ei lähtökohtaisesti mahdollista, että osakkeenomistaja pääsisi eroon osakkeistaan. Lähtökohtaisesti ainoa tapa päästä eroon osakkeistaan on myydä ne jollekulle muulle. Osakeyhtiölaissa on kaksi poikkeusta tästä. Ensimmäinen näistä on vähemmistöosakkaan oikeus vaatia lunastusta osakeyhtiölain 18:1 §:n mukaan:
”Se, jolla on enemmän kuin yhdeksän kymmenesosaa yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä (lunastaja), on oikeutettu käyvästä hinnasta lunastamaan muiden osakkeenomistajien osakkeet. Osakkeenomistajalla, jonka osakkeet voidaan lunastaa (vähemmistöosakkeenomistaja), on vastaavasti oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista.”
Käytännössä useimmissa osakeyhtiöissä omistus on niin hajautunutta, että tätä oikeutta ei ole. Toinen vaihtoehto on väärinkäyttöön perustuva lunastusvelvollisuus osakeyhtiölain 23:1 §:n perusteella:
”Osakkeenomistaja on toisen osakkeenomistajan kanteesta velvoitettava määräajassa lunastamaan tämän osakkeet, jos:
1) osakkeenomistaja on tahallaan väärinkäyttänyt vaikutusvaltaansa yhtiössä myötävaikuttamalla 1 luvun 7 §:ssä säädetyn yhdenvertaisuusperiaatteen vastaiseen päätökseen taikka muuhun tämän lain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen; sekä
2) toisen osakkeenomistajan oikeussuoja edellyttää lunastamista, kun otetaan huomioon todennäköisyys 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn jatkumiselle sekä muut asiaan vaikuttavat seikat.
Lunastushinnaksi on määrättävä se käypä hinta, joka osakkeella olisi ilman vaikutusvallan väärinkäyttöä.
Yhtiölle on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta.”
Käytännössä tätäkään pykälää ei sovelleta juuri koskaan.
Usein osakassopimuksissa ei myöskään mahdollisteta osakkeiden myymistä muille. Käsittelin tätä aiemmassa kirjoitussarjan kirjoituksessa. Käytännössä osakas onkin jumissa yhtiössä, jos osakassopimus ei mahdollista hänen poistumistaan.
Poistumisehdot - perustajaosakkaat
Kaikki osakkaat pelkäävät, tai ainakin heidän tulisi, jossain määrin pelätä vähemmistöön jäämistä vihamielisten yhtiökumppaneiden kanssa. Osakassopimuksiin otetaan tämän vuoksi yleensä ehtoja, joiden perusteella osakas voi päästä eroon yhtiöstä. Usein tämä toteutetaan niin, että yhtiö lunastaa osakkeet, jos osakas tätä vaatii. Syynä tähän on, että harva osakas suostuu ehtoon, jonka mukaan hänen täytyisi maksaa jotain toiselle osakkaalle.
Tällaisen ehdon ongelmaksi muodostuu kuitenkin osakeyhtiölain 13:1-2 §:stä ja 13:5 §:stä:
”1 §:
Yhtiön varoja voidaan jakaa osakkeenomistajille vain sen mukaan kuin tässä laissa säädetään:
1) voitonjaosta (osinko) ja varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta;
2) 14 luvussa tarkoitetusta osakepääoman alentamisesta;
3) 3 ja 15 luvussa tarkoitetusta omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta; sekä
4) 20 luvussa tarkoitetusta yhtiön purkamisesta ja rekisteristä poistamisesta.
Yhtiöllä voi tämän luvun 9 §:n mukaisesti olla muu tarkoitus kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Lahjan antamisesta säädetään 8 §:ssä.
2 §:
Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden.
5 §:
Jollei yhtiön maksukykyä koskevasta 2 §:stä muuta johdu, yhtiö saa jakaa vapaan oman pääoman, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat sekä määrä, joka on kehitysmenona merkitty taseeseen kirjanpitolain mukaisesti.”
Käytännössä pykälät tarkoittavat, että tuollaista lunastusehtoa voidaan soveltaa vain, jos yhtiöllä on taseessa vapaata omaa pääomaa. Jos tätä ei ole, niin yhtiö ei voi maksaa osakkeiden lunastuksesta. Usein startup-yhtiöissä tilanne on juuri tämä, varsinkin jos yhtiötä on rahoitettu pääomalainoilla. Joissain tapauksissa on aiheellista sopia osakkaiden kesken, että myös muut osakkaat voivat joutua lunastamaan osakkeet.
Poistumisehdot – sijoittajat
Sijoittajien keskeinen intressi on saada omansa pois yhtiöstä. Toisaalta yleensä yhtiön hakiessa ulkopuolista rahaa tahdotaan varmistaa, että sijoittajat eivät voi vetää rahoja pois nopeasti, jolloin yhtiö joutuisi hakemaan uutta rahoitusta. Toisaalta sijoittajat tahtovat yleensä itselleen suojan johdon väärinkäytöksiltä, ja tämä toteutetaan sijoittajien oikeudella vaatia lunastusta.
Tämän vuoksi sijoittajien osakassopimuksiin otetaan usein oikeus vaatia osakkeiden lunastusta, mutta oikeutta rajataan suhteessa kuluvaan aikaan. Tämä ehto voidaan tehdä esimerkiksi niin, että oikeutta voidaan käyttää vasta 2-4 vuoden päästä sijoituksesta. Toinen ehto on, että lunastushinta on matalampi, jos sitä käytetään ennen tiettyä aikaa, esimerkiksi puolet, jos lunastusta vaaditaan ennen kuin neljä vuotta on kulunut.
Poistumisehdot – työntekijät
Yleensä jos työntekijöille annetaan osakkeita, heille annetaan oikeus realisoida voittonsa tietyissä tilanteissa ja siten päästä osaksi yhtiön arvonnoususta. Tämä ehto voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että osa osakkeista voidaan lunastaa tietystä hinnasta tietyn ajan päästä, tai tapauksessa, jossa yhtiön arvo nousee tiettyyn määrään. Osakkeet lunastetaan myös käytännössä aina silloin, jos työntekijä irtisanoutuu yhtiöstä.
Yhteenveto
Osakassopimuksiin otetaan usein ehtoja osakkaan oikeudesta poistua yhtiöstä. Nämä ehdot vaihtelevat usein sen mukaan, onko kyseessä perustaja, sijoittaja vai työntekijä. Lunastusoikeutta rajoitetaan usein suhteessa sijoituksen tai työsuhteen ikään, jotta voidaan varmistaa sijoittajien ja työntekijöiden pysyvyys. Osakkaiden osalta taas lunastushinta määritellään usein niin, että se ei ole houkutteleva, elleivät osakkaat riitaannu pahasti.
Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
KHT-tilintarkastaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
Comments