Viikon blogikirjoituksella jatkan kirjoitussarjaa, jossa käsittelen osakassopimuksen tyypillisiä ehtoja. Kirjoitus on kuusiosaisen sarjan viides. Tässä osassa käsittelen osakassopimuksen ehtoja, joilla puututaan voitonjakoon. Kirjoitussarja on luonteeltaan yleissivistävä aiheesta kiinnostuneille, ja tarkoitus ei ole käsitellä erityiskysymyksiä detaljitasolla.
Osakeyhtiölain pääsäännöt
Voitonjako osakeyhtiössä on asia, josta päätetään yhtiökokouksessa enemmistöllä. Tätä koskeva pykälä on osakeyhtiölain 13:6 §, joka kuuluu:
”Varojen jakamisesta päätetään yhtiökokouksessa. Yhtiökokouskutsusta sekä kokousasiakirjoista, niiden nähtävänä pitämisestä ja lähettämisestä säädetään 5 luvun 18–22 §:ssä. Yhtiökokous saa päättää jakaa hallituksen ehdottamaa tai hyväksymää määrää enemmän vain, jos se on 7 §:n tai yhtiöjärjestyksen mukaan siihen velvollinen.”
Pykälässä on keskeinen rajoitus: yhtiökokous ei saa ylittää hallituksen voitonjakoehdotusta. Voitonjakoehdotus voi sisältyä toimintakertomukseen, tilinpäätökseen tai hallitus voi esittää sen muutoin yhtiökokouksessa. Hallitus voi myös antaa suostumuksensa tätä suurempaan voitonjakoon. Syynä tähän säännökseen on, että hallituksella on paras tieto yhtiön taloudellisesta asemasta ja rahantarpeesta, minkä vuoksi hallitukselle on annettu oikeus rajoittaa varojenjakoa, jotta yhtiön edut voidaan turvata.
Osakeyhtiölain 13:7 § sisältää ainoan poikkeamismahdollisuuden tästä voitonjaon pääsäännöstä. Pykälä sisältää vähemmistöosingon sääntelyn:
”Osinkona on jaettava vähintään puolet tilikauden voitosta, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät määrät, jos sitä varsinaisessa yhtiökokouksessa ennen voiton käyttämistä koskevan päätöksen tekemistä vaativat osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista. Osakkeenomistaja ei kuitenkaan voi vaatia voittona jaettavaksi enempää kuin tämän luvun mukaan on ilman velkojien suostumusta mahdollista jakaa eikä enempää kuin kahdeksan prosenttia yhtiön omasta pääomasta. Jaettavasta määrästä vähennetään tilikaudelta ennen varsinaista yhtiökokousta mahdollisesti jaetut osingot.
Edellä 1 momentissa tarkoitetusta vähemmistöosingosta voidaan määrätä toisin yhtiöjärjestyksessä. Oikeutta vähemmistöosinkoon voidaan rajoittaa vain kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella.”
Tämä pykälä tarkoittaa lyhyesti sitä, että 10 % osakkeenomistajista voi vaatia puolet tilikauden voitosta jaettavaksi osinkona. Pykälän tarkoituksena on estää vähemmistön ”näännyttäminen” eli tilanne, jossa enemmistö estää voitonjaon ja siten hankaloittaa vähemmistön taloudellista asemaa. Vähemmistöosinko-oikeus voidaan kuitenkin poistaa tai sitä voidaan rajoittaa yhtiöjärjestyksen määräyksellä tai osakassopimuksen ehdolla.
Toinen keskeinen asia koskee SVOP-sijoitusta. Osakeyhtiölain pääsääntö on, että SVOP-sijoitusta ei palauteta sille, joka sen on tehnyt, vaan se palautetaan tasan kaikille osakkeenomistajille. Olen kirjoittanut aiheesta aiemmin tässä blogikirjoituksessa.
Osakassopimuksesta
Osakassopimuksissa on usein varojenjakomääräyksiä. Näillä on yleisesti ainakin kaksi tavoitetta, pääomasijoittajien sijoituksen turvaaminen ja näännyttämisen estäminen. Tyypillisesti yhtiöissä, joihin tehdään pääomasijoituksia, osa osakkaista luovuttaa merkittävästi työpanostaan yhtiön käyttöön, mutta eivät ole sijoittaneet merkittävästi omia varojaan yhtiöön. Näissä yhtiöissä osakassopimuksiin otetaan usein voitonjakorajoituksia, jotta pääomasijoittajien sijoituksia ei jaettaisi pois ennen kuin he ovat saaneet riittävän tuoton. Tyypillisiä ehtoja ovat esimerkiksi seuraavat:
1) Voittoa ei saa jakaa, ennen kuin pääomasijoittajalle on palautettu hänen tekemänsä SVOP-sijoitus tai pääomalaina,
2) vähemmistöosingon vaatiminen on kielletty 2–5 vuoden ajan,
3) voittoa saa jakaa vuosittain enintään x euroa tai x % tuloksesta tai taseesta
4) pääomasijoittajan tekemään SVOP-sijoitusta ei saa jakaa muille kuin sen tehneelle sijoittajalle
5) pääomasijoittajalla on veto-oikeus osakassopimukseen.
Tämän lisäksi henkilöosakkeenomistajat tahtovat usein varmistaa, että heitä ei näännytetä. Henkilöosakkeenomistajilla on usein kilpailukielto, joten jos heidän työskentelynsä yhtiössä päättyy syystä tai toisesta, he eivät saa harjoittaa vastaavaa ammattia muuten. Tällöin he eivät saa palkkaa yhtiöstä, mutta eivät myöskään muuta tuloa. Tämä on usein toimeentulon kannalta haastavaa, minkä vuoksi osakassopimuksiin otetaan ehtoja tällaisten tilanteiden varalle. Tämän vuoksi osakassopimuksiin voidaan ottaa esimerkiksi seuraavia ehtoja:
1) Henkilöosakkaille on maksettava palkkaa ja voitonjakoa yhteensä x euroa kalenterivuodessa
2) Jos henkilöosakkaat eivät saa palkkaa yhtiöstä, on heille maksettava x % voitosta vuosittain
3) Henkilöosakkaille on palautettava heidän tekemänsä pääomasijoitukset, jos heidän työskentelynsä yhtiössä päättyy.
Asiassa on syytä huomauttaa, että nämä ehdot eivät ole yhtiöoikeudellisesti sitovia, eli niillä ei voi pakottaa osakkeenomistajia tekemään mitään. Tämän vuoksi sopimukset on rakennettu muotoon ”osapuoli sitoutuu edesauttamaan asiaa x yhtiökokouksessa, tai maksaa sopimussakon”.
Yhteenveto
Osakassopimuksissa on usein varojenjakoon liittyviä rajoituksia, joilla turvataan pääomasijoittajien asemaa. Toisaalta osakassopimuksissa on myös usein varojenjakoon liittyviä pakkoja, joilla suojataan henkilöosakkaiden asemaa, erityisesti heidän toimeentuloaan. Näitä ehtoja onkin suositeltava miettiä silloin, kun osakassopimusta neuvotellaan.
Lue lisää liikejuridiikkakirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
KHT-tilintarkastaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
コメント