Viime aikoina on uutisoitu huomattavasti siitä, miten eri tahot ovat onnistuneet tekemään osakevaihtojärjestelyjä, joissa on saatu huomattavia veroetuja. Osakevaihdossa saatavat veroedut liittyvät tuloverotuksen huojennettujen osinkojen järjestelmään, jossa osakeyhtiön nettovarallisuus vaikuttaa osinkojen määrään. Käyn tässä blogikirjoituksessa läpi mitä nämä veroedut ovat ja miten osakevaihdolla voidaan hyödyntää niitä.
Osakevaihdosta
Osakevaihto on järjestely, jossa osakkeenomistaja luovuttaa osakeyhtiön osakkeita toiselle osakeyhtiölle saaden vastineeksi vastaanottavan osakeyhtiön osakkeita. Osakkeenomistajan omistamasta yhtiöstä tulee siis toisen osakeyhtiön tytäryhtiö, ja osakkeenomistajasta tulee emoyhtiön osakkeenomistaja. Järjestely on perusidealtaan yksinkertainen, mutta siihen liittyy suhteellisen runsaasti osakeyhtiöoikeudellisia ja vero-oikeudellisia asioita, jotka täytyy huomioida.
Osakevaihto on verotuksellinen järjestely, jota ei sellaisenaan esiinny osakeyhtiöoikeudessa. Osakeyhtiöoikeudessa osakevaihdolla tarkoitetaan osakeantia, jossa osakkeiden hankinta maksetaan apporttiomaisuudella, jotka ovat toisen yhtiön osakkeita. Tällöin tulee huomioida osakeyhtiölain 9:12 §:n sääntely:
”Jos merkintähinta maksetaan rahan sijasta kokonaan tai osittain muulla omaisuudella (apporttiomaisuus), omaisuudella on luovutushetkellä oltava vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle.
Merkintähinnan maksamisesta apporttiomaisuudella on mainittava osakeantipäätöksessä. Päätöksessä tulee lisäksi olla selvitys, jossa yksilöidään apporttiomaisuus ja sillä suoritettava maksu sekä selvitetään omaisuuden arvostamiseen vaikuttavat seikat ja omaisuuden arvostamisessa noudatetut menetelmät. Jos tämän momentin säännöksiä ei ole noudatettu, merkitsijällä on velvollisuus näyttää, että omaisuudella oli maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle. Puuttuva määrä on maksettava yhtiölle rahassa.”
Annettaessa uusia osakkeita vastineeksi toisen osakeyhtiön osakkeista, vastaanottavan yhtiön tulee perustella, miksi saaduilla osakkeilla on tietty arvo. Tämä arvo tulee määrittää euromääräisesti. Apporttiomaisuuden arvo voi osakeyhtiöoikeudessa olla suurempi kuin uusien osakkeiden arvo, mutta toisin päin tämä ei ole mahdollista. Käytännössä osakevaihdot tehdään yleensä joko yrityskaupoissa tai samojen omistajien yritysjärjestelyissä, jolloin osakkeiden arvoista tulee harvemmin kiistaa. Tällöin riittäväksi selvitykseksi riittää yleensä osakeyhtiölain 9:14 §:n kolmannen momentin mukainen tilintarkastajan lausunto:
”Jos osake on maksettu apporttiomaisuudella, rekisteri-ilmoitukseen on lisäksi aina liitettävä tilintarkastajan lausunto 12 §:n 2 momentissa tarkoitetusta selvityksestä ja siitä, oliko omaisuudella vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo yhtiölle.”
Jos yhtiöllä ei ole tilintarkastajaa, tulee sen valita tilintarkastaja tämän apporttilausunnon antamiseksi, vaikka yhtiön kokorajat tilintarkastukselle eivät ylittyisikään.
Osakevaihdon keskeinen sääntely on elinkeinotuloverolaissa. Elinkeinotuloverolain 52 f § sisältää ne reunaehdot, joiden sisällä osakevaihto voidaan toteuttaa verovapaasti:
”Osakevaihdolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö hankkii sellaisen osuuden toisen osakeyhtiön osakkeista, että sen omistamat osakkeet tuottavat enemmän kuin puolet toisen yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, tai, jos osakeyhtiöllä jo on enemmän kuin puolet äänimäärästä, hankkii lisää tämän yhtiön osakkeita ja antaa vastikkeena toisen yhtiön osakkeenomistajille liikkeeseen laskemiaan uusia osakkeitaan tai hallussaan olevia omia osakkeitaan. Vastike saa olla myös rahaa, ei kuitenkaan enempää kuin kymmenen prosenttia vastikkeena annettujen osakkeiden nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa osakkeita vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa.
Osakkeita luovuttaneen osakkeenomistajan verotuksessa osakevaihdossa syntynyttä voittoa ei katsota veronalaiseksi tuloksi eikä tappiota vähennyskelpoiseksi menoksi. Vaihdossa vastaanotettujen osakkeiden hankintamenona pidetään luovutettujen osakkeiden verotuksessa poistamatta olevaa hankintamenon osaa. Siltä osin kuin vastikkeena saadaan rahaa, osakevaihtoa pidetään veronalaisena luovutuksena.
Jos osakevaihdossa osakkeita saanut luonnollinen henkilö Suomen lainsäädännön tai kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen mukaan siirtyy asuvaksi muussa valtiossa kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ennen kuin viisi vuotta on kulunut sen verovuoden päättymisestä, jonka aikana osakevaihto on tapahtunut, määrä, joka olisi ollut veronalaista tuloa, jos siihen ei olisi sovellettu 2 momenttia, luetaan sen verovuoden tuloksi, jona henkilö siirtyy muualla kuin Euroopan talousalueella sijaitsevassa valtiossa asuvaksi. Sama koskee tilannetta, jossa luonnollinen henkilö on osakevaihdon jälkeen siirtynyt toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa asuvaksi ja henkilö tuon valtion kansallisen lainsäädännön tai valtion solmiman kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen mukaan siirtyy asuvaksi muussa valtiossa kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ennen kuin viisi vuotta on kulunut sen verovuoden päättymisestä, jonka aikana osakevaihto on tapahtunut.
Jos luonnollinen henkilö luovuttaa osakevaihdossa saamiaan osakkeita asuessaan toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ja luovuttaminen tapahtuu ennen kuin viisi vuotta on kulunut sen verovuoden päättymisestä, jonka aikana osakevaihto on tapahtunut, näitä luovutettuja osakkeita vastaava määrä, joka olisi ollut veronalaista tuloa, jos osakevaihtoon ei olisi sovellettu 2 momenttia, luetaan sen verovuoden tuloksi, jona vastikeosakkeiden luovutus tapahtui.”
Osakevaihdossa ei synny verotettavaa tuloa, vaikka osakkeet luovutetaankin. Jotta kyseessä olisi osakevaihto verotuksessa, täytyy kohdeyhtiöstä hankkia enemmistö, tai suurentaa jo olemassa olevaa enemmistöä. Osakevaihdossa vastikkeena voi antaa omia osakkeita, ja enintään 10 % rahavastiketta siitä määrästä, mitä osakevaihdossa saaduista osakkeista kirjataan osakepääomaan. Osakepääomaan kirjataan osakeantipäätöksen mukaisesti se määrä, mihin luovuttavan yhtiön osakkeet on arvostettu järjestelyn jälkeen. Osakepääomaan saadaan kirjata enintään saatujen osakkeiden käypä arvo.
Varojen arvostuksesta verotuksessa
Osakevaihtoa hyödynnetään niissä tilanteissa, joissa yrityksen taseessa näkymätön arvo tahdotaan realisoida kirjanpidossa ja verotuksessa. Yritys ei saa merkitä kirjanpitoonsa tuleviin tai olemassa olevaan potentiaaliin liittyvää liikearvoa, vaan ainoastaan yritykseen jo kertyneet voitot, sekä toki myös yhtiöön tehdyt pääomasijoitukset. Erityisesti pienten taseiden hyvin tuottavat yhtiöt näyttävätkin usein huomattavasti kokoaan pienemmiltä.
Osakevaihdossa saadut osakkeet arvostetaan kirjanpidossa ja verotuksessa niiden käypään arvoon. Käypä arvo taas on haastava käsite, johon liittyy osakeyhtiön osakkeiden tapauksessa yhtiön tulevan tuottopotentiaalin arvioimista. Usein yrityskaupoissa kauppahinnat eli käyvät arvot ovat hyvin kaukana taseen mukaisista oman pääoman arvoista, joten taseen perusteella käypää arvoa on haastava määrittää.
Kasvavassa yhtiössä myöskään menneisiin voittoihin perustuvat arvostukset eivät anna selkeää kuvaa yhtiön käyvästä arvosta. Käypä arvo onkin viime kädessä liiketaloudellinen käsite, ja usein haetaankin Verohallinnon ennakkoratkaisua siihen, onko jokin tietty osakkaiden määrittämä käypä arvo, jolla osakevaihto tehdään, hyväksyttävä verotuksessa.
Osakeyhtiön nettovarallisuus lasketaan varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain mukaan. Tämän lain 3 §:n kuudennessa momentissa on osakevaihdon kannalta olennainen lause:
”Muuhun kuin vaihto- tai sijoitusomaisuuteen kuuluvat julkisesti noteeratut arvopaperit ja sijoitusrahasto-osuudet sekä tässä luvussa tarkoitetun yhtiön osakkeet arvostetaan 1 ja 4 momentista poiketen niiden yhteenlaskettuun verovuotta edeltävän vuoden 4, 5 tai 5 a §:ssä tarkoitettuun vertailuarvoon, jos se on niiden yhteenlaskettua poistamatonta hankintamenoa suurempi.”
Tässä luvussa tarkoitetun yhtiön osakkeilla tarkoitetaan muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön nettovarallisuutta. Hankintameno taas osakevaihtotapauksessa on kirjanpitoon merkitty saatujen osakkeiden käypä arvo. Tämä saattaa nousta taseen omaan pääomaan verrattuna hyvinkin suureksi erityisesti silloin, kun osakkeiden arvo perustuu pääasiassa niiden tuottopotentiaaliin. Tämä taas voi nostaa osakkeet hankkineen yhtiön nettovarallisuutta melko huomattavastikin, ja tällainen nettovarallisuus on selkeästi enemmän, kuin yhtiöiden nettovarallisuuden summa ennen järjestelyä.
Huojennettu osinko
Nettovarallisuudesta päästään järjestelyn verohyötyyn. Tuloverolain 33 b § sisältää muista kuin listatuista yhtiöistä saatujen osinkojen verokohtelun:
”Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta 25 prosenttia on
veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa siihen määrään saakka, joka vastaa varojen arvostamisesta verotuksessa annetussa laissa tarkoitetulle osakkeen verovuoden matemaattiselle arvolle laskettua kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa. Siltä osin kuin verovelvollisen saamien tällaisten osinkojen määrä ylittää 150 000 euroa, osingoista 85 prosenttia on pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun vuotuisen tuoton ylittävältä osalta osingosta 75 prosenttia on ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa.”
Matemaattinen arvo tarkoittaa osakekohtaista nettovarallisuutta. Käytännössä matemaattisen arvon kasvu tarkoittaa sitä, että osakkeenomistaja saa osinkoa huomattavasti matalammalla veroprosentilla verrattuna järjestelyä edeltäneeseen tilanteeseen. Tältä osin osakevaihdolla voidaankin laskea osingonsaajan veroprosenttia huomattavasti, erityisesti tilanteessa, jossa uuden yhtiön osakkeenomistajat ovat samoja kuin osakevaihdossa luovutetun yhtiön.
Veronkierto
Osakevaihdon osalta on kuitenkin aina aiheellista hakea Verohallinnon ennakkoratkaisu siitä, onko käytetty käypä arvo hyväksyttävä hankintameno verotuksessa. Tämän lisäksi ennakkoratkaisussa on syytä pyytää kantaa myös siihen, hyväksytäänkö osakevaihtoa lainkaan verotuksessa. Muussa tapauksessa ollaan herkästi verotusmenettelylain 28 §:n eli veron kiertämissäännöksen piirissä:
”Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, on verotusta toimitettaessa meneteltävä niin kuin asiassa olisi käytetty oikeaa muotoa. Jos kauppahinta, muu vastike tai suoritusaika on kauppa- tai muussa sopimuksessa määrätty taikka muuhun toimenpiteeseen on ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, voidaan verotettava tulo ja omaisuus arvioida.
Jos on ilmeistä, että verotusta toimitettaessa olisi meneteltävä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, on verotusta toimitettaessa huolellisesti tutkittava kaikki ne seikat, jotka voivat vaikuttaa asian arvostelemiseen, sekä annettava verovelvolliselle tilaisuus esittää selvitys havaituista seikoista. Mikäli verovelvollinen ei tällöin esitä selvitystä siitä, että olosuhteelle tai toimenpiteelle annettu oikeudellinen muoto vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta taikka ettei toimenpiteeseen ole ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, verotusta toimitettaessa on meneteltävä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.”
Osakevaihdot, jotka tehdään ainoastaan sen vuoksi, että osakkeenomistaja saa halvempia osinkoja, eivät lähtökohtaisesti ole hyväksyttyjä. Tällaiset järjestelyt sivuutetaan yllä mainitun veronkiertopykälän nojalla. Osakevaihdolle tuleekin pystyä osoittamaan liiketaloudelliset perustelut. Tällaisia perusteluja voivat olla esimerkiksi konsernin muodostamiseen liittyvät syyt. Nämä tulee kuitenkin miettiä huolella ennen järjestelyyn ryhtymistä ja ennakkoratkaisun hakemista.
Yhteenveto
Osakevaihto voi johtaa huomattaviin säästöihin osakkeenomistajan verotuksessa. Tämä johtuu verotuksessa käytetyistä osakkeiden arvostamismenetelmistä. Osakevaihdossa saatu osake voidaan arvostaa sen hankintamenoon eli käypään arvoon. Tämä taas on useimpien yritysten tapauksissa huomattavasti suurempi kuin verotuksessa käytetty nettovarallisuus. Osakevaihdossa on kuitenkin syytä noudattaa poikkeavan suurta huolellisuutta, koska järjestely voi johtaa hyvin rajuihin ja epämiellyttäviin veroseuraamuksiin suhteellisen pienestäkin virheestä.
Lue lisää vero- ja kirjanpito-oikeudellisia kirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
KHT-tilintarkastaja
Lakimies, tilintarkastaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
Comentarios