Ajokielto on liikennerikkomuksien, rikoksen tai kuljettajan terveydentilan perusteella määrättävä seuraamus, joka asetetaan määräajaksi poliisin päätöksellä. Ajokiellot ovat yksi keinoista parantaa liikenneturvallisuutta sekä suojata tielläliikkujia. Ajokiellon tarkoituksena on estää henkilön osallistuminen liikenteeseen moottoriajoneuvon kuljettajana silloin, kun hän on syyllistynyt liikennerikokseen tai useampaan liikennerikkomukseen taikka silloin,
jos hänen ajoterveydentilansa on puutteellinen tai hän on laiminlyönyt ajokorttiin
liittyvän velvoitteensa. Ajokielloista säädetään ajokorttilaissa. Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa ajokieltoa käsittelevien julkaisujeni sarjaa.
Ajokiellosta
Ajokiellossa on kysymys on ajo-oikeuteen kohdistuvasta turvaamistoimenpiteestä, jolla pyritään estämään ajoneuvon kuljettajan osallistuminen liikenteeseen silloin, kun katsotaan, ettei hänellä ole siihen edellytyksiä. Tämä voi johtua muun muassa kuljettajan terveydentilassa ilmenevistä puutteista tai kuljettajan syyllistymisestä yksittäisiin tai useisiin rikoksiin tai useisiin rikkomuksiin. Keskityn tässä kirjoituksessa rikosperusteisen ajokiellon määräämiseen. Aiemmin blogissamme on käsitelty kannabiksesta kärähtämisen vaikutusta ajokorttiin. Löydät kirjoituksen täältä.
Ajokiellon määrää poliisi. Aiemmin ajokiellon saattoi määrätä tuomioistuin, mutta kieltojen määrääminen siirrettiin kokonaan poliisille vuonna 2019 ajokorttilain uudistamisen yhteydessä. Ajokorttilain 7 luku käsittelee ajokieltoa ja muita seuraamuksia. Ajokieltoon määräämistä käsitellään sen 64 §:ssä:
“64 §
Ajokieltoon määrääminen
Poliisin on määrättävä moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja ajokieltoon, jos tämän on todettu syyllistyneen rikoslain 23 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, 3 §:ssä tarkoitettuun rattijuopumukseen tai 4 §:ssä tarkoitettuun törkeään rattijuopumukseen taikka mainitun lain 44 luvun 13 §:ssä tarkoitettuun vaarallisten aineiden kuljetusrikokseen. Ajokielto voidaan jättää määräämättä, jos moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajaa ei tuomita edellä mainitusta teosta rangaistukseen. (30.1.2018/96)
Poliisin on määrättävä ajo-oikeuden haltija ajokieltoon:
1) jos hän ei enää täytä 12 §:ssä säädettyjä ajokorttiluvan myöntämisen edellytyksiä;
2) jos hän rikkoo 16 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua ehtoa, ei ole toimittanut 20 §:n 4 momentissa tai 112 §:n 3 momentissa tarkoitettua lääkärinlausuntoa laissa säädetyssä määräajassa taikka toimittanut poliisin asettamassa määräajassa 20 §:n 1 momentissa tarkoitettua lääkärinlausuntoa tai 3 momentissa tarkoitettua optikon lausuntoa taikka todistusta uuden hyväksytyn kuljettajantutkinnon, ajokokeen tai ajonäytteen suorittamisesta; (6.2.2015/70)
3) jos hänen on todettu moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljettaessaan syyllistyneen rikoslain 23 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja teko osoittaa vakavaa piittaamattomuutta liikenneturvallisuutta kohtaan; (30.1.2018/96)
4) jos hänen on todettu syyllistyneen rikoslain 23 luvun 10 §:ssä tarkoitettuun kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta; tai
5) jos hänet on ulkomailla tuomittu liikennejuopumuksesta moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tai hän on siellä syyllistynyt tällaiseen tekoon.
Edellä 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna tekona on pidettävä myös sitä, että kuljettaja on käsittelemällä tai ulkoisella apuvälineellä häirinnyt tieliikenteen sosiaalilainsäädännön noudattamisen valvontaan tarkoitettua laitetta siten, että se tuottaa virheellistä tietoa hänen ajo- ja lepoajoistaan.”
Poliisin on siis määrättävä ajo-oikeuden haltija ajokieltoon, jos hän ei enää täytä ajokorttiluvan myöntämisen edellytyksiä, hän ei ole toimittanut annetussa määräajassa vaadittua lääkärin- tai optikon todistusta tai suorittanut uutta kuljettajantutkintoa, ajokoetta tai ajonäytettä. Ajokielto voidaan siis määrätä esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa kuljettajan terveydentilassa on ilmennyt puutteita.
Rikosperusteinen ajokielto määrätään vakavaa piittaamattomuutta osoittavan liikenneturvallisuuden vaarantamisen, kulkuneuvon kuljettamisen oikeudetta, liikennejuopumuksen ulkomailla, rattijuopumuksen, törkeän rattijuopumuksen, törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen sekä vaarallisten aineiden kuljetusrikoksen perusteella.
Toistuvat rikokset
Ajokielto voidaan määrätä myös toistuvien rikkomusten perusteella. Tällöin tarkastelujakso voi olla kaksi tai kolme vuotta. Kokonaisuudessaan toistuvien rikkomusten perusteella määrättävää ajokieltoa koskeva 65 § kuuluu seuraavasti:
“65 §
Ajokieltoon määrääminen toistuvien rikkomusten perusteella
Poliisin on määrättävä ajo-oikeuden haltija ajokieltoon, jos ajo-oikeudenhaltija on vähintään neljästi kahden vuoden tai kolmesti vuoden kuluessa syyllistynyt moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljettaessaan:
1) tieliikennelain (729/2018) 6 luvussa tarkoitettuun liikennerikkomukseen, lukuun ottamatta muita liikennevirhemaksulla rangaistavia tekoja kuin:
a) tieliikennelain 98 §:n 2 momentissa tarkoitettua viestintävälineen kiellettyä käyttöä ajon aikana;
b) tieliikennelaissa tarkoitettua nopeusrajoituksen rikkomista moottorikäyttöisellä ajoneuvolla yli 10 kilometrillä tunnissa, jos suurin sallittu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa; (17.12.2020/1041)
c) tieliikennelaissa tarkoitettua nopeusrajoituksen rikkomista moottorikäyttöisellä ajoneuvolla yli 15 kilometrillä tunnissa, jos suurin sallittu nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa; (17.12.2020/1041)
d) tieliikennelain 74 §:ssä tarkoitetun punaisen liikennevalo-opastimen noudattamatta jättämistä;
2) liikenteen palveluista annetussa laissa tarkoitettuun tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomiseen;
3) rikoslain 23 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai 11 §:ssä tarkoitettuun liikennepakoon tieliikenteessä;
4) liikenteen palveluista annetussa laissa tarkoitettuun kuljettajan ammattipätevyyssäännösten rikkomiseen; ei kuitenkaan 39 §:ssä säädetystä asiakirjoja koskevasta rikkomuksesta; (17.12.2020/1041)
5) liikennevalvontaa vaikeuttavien laitteiden kieltämisestä annetun lain (546/1998) 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettuun paljastinlaiterikkomukseen;
6) vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain (541/2023) 141 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettuun vaarallisten aineiden kuljetusrikkomukseen. (23.3.2023/542)
(10.8.2018/734)
Auton ajo-oikeuden haltija on kuitenkin 1 momentista poiketen määrättävä ajokieltoon, jos hän auton ensimmäisen ajo-oikeuden saamista seuraavan kahden vuoden aikana syyllistyy kolmasti kahden vuoden tai kahdesti yhden vuoden sisällä 1 momentissa tarkoitettuun tekoon. Sama koskee myös moottoripyörän ajo-oikeuden haltijaa, jolla ei ole auton ajo-oikeutta, kahden vuoden ajan moottoripyörän ajo-oikeuden alkamisesta. (6.2.2015/70)
3 momentti on kumottu L:lla 30.1.2018/96.
Liikenne- ja viestintävirasto lähettää ajo-oikeuden haltijalle liikenneasioiden rekisterin tietojen perusteella muistutuksen tässä pykälässä tarkoitetun ajokiellon määräämisperusteista. Muistutus lähetetään siinä vaiheessa, kun seuraava 1 momentissa tarkoitettu teko johtaa poliisin ajokieltoharkintaan. (23.11.2018/938)”
Toistuvat liikennerikkomukset voivat perustua rikoksen lisäksi myös siihen, että henkilö on syyllistynyt liikennevirhemaksulla sanktioituihin tekoihin. Näin ollen on mahdollista, että myös jatkuvasti väärin pysäköivä voitaisiin määrätä ajokieltoon.
Syyksi lukeva ratkaisu
Edellä mainittujen säännösten osalta on huomattava, että näissä kysymys on siitä, että kuljettajan on todettu syyllistyneen johonkin rikkomukseen tai rikokseen. Tästä on säädetty ajokorttilain 76 §:ssä, jonka 1 momentin mukaan “edellä 64 §:n 1 momentissa, 2 momentin 3 ja 4 kohdassa sekä 65 §:ssä tarkoitettu ajokielto saadaan määrätä, kun mainituissa lainkohdissa tarkoitettua tekoa koskeva liikennevirhemaksua koskeva päätös, rikesakkomääräys, sakkomääräys, rangaistusmääräys tai tuomio on annettu. Ajokieltoasia on käsiteltävä viipymättä tällaisen ratkaisun antamisen jälkeen.”
Ajokiellon taustalla on silloin tiivistettynä syyksi lukeva ratkaisu. Syyksi lukemista koskevan ratkaisun ei tarvitse kuitenkaan olla lainvoimainen ennen ajokieltoasian ratkaisemista, eli tuomiosta valittaminen ei estä ajokiellon määräämistä. Kuljettaja on voinut kiistää menettelyn tai hän ei ole hyväksynyt seuraamusta eikä asiaa silloin ole voitu käsitellä sakkomenettelyssä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että asia on käsitelty rikosoikeudenkäynnissä ja tuomioistuin on tuominnut kuljettajan rikoksesta.
Ajokiellon kesto
Varsinainen ajokielto määrätään määräaikaisena. Rikkomuksen tai rikoksen vakavuudesta sekä mainituista rikosnimikkeistä riippuen ajokielto voi kestää vähintään yhdestä kuukaudesta aina viiteen vuoteen. Ajokiellon keston vähimmäismäärät on uusintarikosten osalta avattu selkeästi nimikkeittäin ajokorttilain 66 §:ssä:
“66 §
Ajokiellon kesto
Rattijuopumukseen tai vaarallisten aineiden kuljetusrikokseen syyllistynyt kuljettaja määrätään ajokieltoon vähintään yhdeksi kuukaudeksi ja törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai törkeään rattijuopumukseen syyllistynyt vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Uusintarikoksista ajokiellon kestoksi määrätään:
1) vähintään kuusi kuukautta, jos kuljettaja on viiden vuoden aikana syyllistynyt:
a) kahdesti rattijuopumukseen tai vaarallisten aineiden kuljetusrikokseen;
b) rattijuopumukseen ja vaarallisten aineiden kuljetusrikokseen; tai
c) rattijuopumukseen tai vaarallisten aineiden kuljetusrikokseen ja lisäksi törkeään rattijuopumukseen tai törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen;
2) vähintään yksi vuosi, jos kuljettaja on viiden vuoden aikana syyllistynyt kahdesti tekoon, joka täyttää törkeän rattijuopumuksen tai törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistön.
Ajokielto on voimassa enintään viisi vuotta. Ajokieltopäätöksessä on mainittava ajokiellon viimeinen voimassaolopäivä. Edellä 64 ja 65 §:ssä tarkoitettu ajokielto on määrättävä pantavaksi täytäntöön välittömästi, kun päätös ajokiellosta on tehty. Ajokieltopäätös pannaan täytäntöön sitä tai sen perustana olevaa rikosasiaa koskevasta valituksesta huolimatta. (30.1.2018/96)
Edellä 64 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ajokielto määrätään olemaan voimassa toistaiseksi ja 3–5 kohdassa ja 65 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa vähintään yksi ja enintään kuusi kuukautta.
Ajokiellon kestosta määrättäessä otetaan huomioon ne vaikutukset, jotka toimenpiteellä on ajokieltoon määrättävän toimeentuloon ja välttämättömään liikkumiseen.
Ajokiellon kestosta määrättäessä on vähennyksenä otettava huomioon aika, jonka kuljettaja on ajokieltoon johtaneen teon vuoksi ollut ilman ajo-oikeutta, taikka katsottava ajokielto väliaikaisen ajokiellon pituuden vuoksi kokonaan kärsityksi.”
Ajokiellon pituuden kohdalla arvioitavaksi otetaan se, mikä vaikutus ajokiellolla on kuljettajan toimeentuloon ja välttämättömään liikkumiseen.
Ajokiellolla voidaan katsoa olevan vaikutusta henkilön toimeentuloon esimerkiksi silloin, kun hänen työtehtävänsä suorittaminen vaatii ajo-oikeutta ja sen puuttumisen vuoksi työnantaja ei voi tarjota hänelle työtä ja siten toimeentuloa ajokiellon aikana. Samoin, mikäli henkilön työpaikka ei olisi esimerkiksi julkisia liikennevälineitä käyttäen saavutettavissa eikä kulkeminen sinne muutoin ilman kohtuuttomia vaikeuksia järjestettävissä ja henkilö joutuisi tekemään esimerkiksi lyhennettyä työaikaa tämän vuoksi, voitaisiin ajokiellolla katsoa olevan vaikutusta hänen toimeentuloonsa. Sille, mikä katsotaan kohtuuttomaksi vaikeudeksi, ei ole yksiselitteistä määritelmää, vaan jokaista tilannetta arvioidaan erikseen.
Välttämättömänä liikkumisena pidetään esimerkiksi elinolosuhteista johtuvia pitkiä asiointimatkoja, jos julkista liikennettä tai muuta korvaavaa liikennettä ei ole. Taksin käyttämistä ei voida työssä kulkemiseen tai välttämättömään asiointiin edellyttää.
Ajokiellon vaikutuksiin vetoaminen tilanteissa, joissa kuljettajan menettely on toistuvaa ja osoittaa säännöistä piittaamattomuutta, ei enää lyhennä ajokiellon pituutta. Eli jos perusteita ajokiellolle on kertynyt useita, ei ajokieltoa enää lyhennetä, vaikka sillä olisikin vaikutuksia toimeentuloon tai välttämättömään liikkumiseen. Tässä on huomioitava, että vaikka ajokiellolla olisi suuriakin vaikutuksia, ei ajokiellosta voida niillä perusteilla luopua kokonaan eikä pituus myöskään voi alittaa laissa määriteltyjä minimiaikoja. Karkeasti arvioituna vaikutus ajokiellon pituuteen voi olla joitain viikkoja silloin kun selvä vaikutus on osoitettavissa verrattuna sellaiseen tilanteeseen, ettei vaikutusta olisi osoitettavissa lainkaan.
Väliaikainen ajokielto
Kuljettajan ajokieltoon määräämisellä pyritään turvaamaan paitsi kuljettajan itsensä, myös muiden tielläliikkujien henkeä ja terveyttä. Ajokiellon teho turvaamistoimena perustuu toisaalta sen ennalta estävyyteen ja ajokieltoa mahdollisesti rikkovan kiinnijäämisriskiin ja toisaalta ajokiellon pituuteen, joka vaihtelee liikennekäyttäytymisen moitittavuuden mukaan. Ajokielto on myös pantavissa toimeen väliaikaisena, jolloin se siis voidaan panna välittömästi täytäntöön, mikä myös lisää seuraamuksen tehoa. Väliaikaiseen ajokieltoon määräämisestä säädetään ajokorttilain 70 §:ssä:
“70 §
Väliaikaiseen ajokieltoon määrääminen
Poliisimies voi määrätä ajo-oikeuden haltijan väliaikaiseen ajokieltoon ja ottaa ajokortin tai, jos ajokorttia ei ole vielä luovutettu, kuljettajantutkintotodistuksen haltuunsa:
1) jos on todennäköisiä syitä epäillä ajo-oikeuden haltijan syyllistyneen rikoslain 23 luvun 3 §:n 1 momentissa tai 4 §:ssä tarkoitettuun rattijuopumusrikokseen taikka rikoslain 44 luvun 13 §:ssä tarkoitettuun vaarallisten aineiden kuljetusrikokseen;
2) jos on syytä epäillä ajo-oikeuden haltijan syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai rikoslain 23 luvun 3 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitettuun rattijuopumusrikokseen;
3) jos on todennäköistä, että edellytykset ajokiellon määräämiselle ovat olemassa 64 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun 16 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisen ehdon rikkomisen vuoksi taikka 64 §:n 2 momentin 3–5 kohdan tai 65 §:n nojalla; (30.12.2015/1614)
4) jos on ilmeistä, että ajo-oikeuden haltijan ajokyky on sairauden tai vian vuoksi tai muusta syystä siinä määrin heikentynyt, että siitä aiheutuu ajon jatkuessa olennaista vaaraa muulle liikenteelle, eikä terveydentilan selvittämistä 20 §:n 1 momentin mukaisesti voida tästä syystä pitää yksinään riittävänä; (6.2.2015/70)
5) 69 §:n 1 momentissa tarkoitetun pyynnön peruuttamisen vuoksi; taikka (30.1.2018/96)
6) jos on syytä epäillä ajo-oikeuden haltijaa 69 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetusta teosta. (30.1.2018/96)
Rajavartiomies voi rajavalvontaa suorittaessaan ja muun virkatehtävänsä yhteydessä määrätä ajo-oikeuden haltijan väliaikaiseen ajokieltoon ja ottaa ajokortin haltuunsa:
1) jos on todennäköisiä syitä epäillä ajo-oikeuden haltijan syyllistyneen rikoslain 23 luvun 3 §:n 1 momentissa tai 4 §:ssä tarkoitettuun rattijuopumusrikokseen;
2) jos on syytä epäillä ajo-oikeuden haltijan syyllistyneen rikoslain 23 luvun 3 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitettuun rattijuopumusrikokseen.”
Poliisi voi määrätä kuljettajan tietyin edellytyksin väliaikaiseen ajokieltoon.
Väliaikainen ajokielto ei edellytä syyksi lukevaa ratkaisua, mutta rikosten tai rikkomusten osalta asiassa tulee olla todennäköisiä syitä epäillä kuljettajan syyllistyneen rattijuopumusrikokseen tai vaarallisten aineiden kuljetusrikokseen. Asiassa voi olla syytä epäillä kuljettajan syyllistyneen rattijuopumukseen tai on todennäköistä, että edellytykset ajokiellon määräämiselle ovat sen vuoksi, että kuljettaja on syyllistynyt liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja teko osoittaa vakavaa piittaamattomuutta liikenneturvallisuutta kohtaan. Lisäksi ajokielto voidaan määrätä jos kuljettaja on kuljettanut kulkuneuvoa oikeudetta tai hänet on ulkomailla tuomittu liikennejuopumuksesta moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tai hän on siellä syyllistynyt tällaiseen tekoon.
Näitä todennäköisyyskynnyksiä voi määritellä esimerkiksi seuraavasti:
Todennäköisiä syitä -> epäily todennäköisemmin oikea kuin väärä, eli yli 50 % todennäköisyys
Syytä epäillä -> matala kynnys, riittää aihe uskoa siihen, että rikos on tapahtunut
Todennäköistä -> mitä ilmeisimmin, suurella todennäköisyydellä
Väliaikainen ajokielto jatkuu pääsääntöisesti siihen asti, kunnes rikosasia on ratkaistu ja poliisi on tehnyt varsinaisen edellä käsitellyn ajokieltopäätöksen, joka annetaan määräaikaisena.
Ajokorttilain 72 §:n 2 momentin mukaan, jos esitutkinnan perusteella on ilmeistä, että ajokielto voidaan määrätä ehdollisena, poliisi voi määrätä väliaikaisen ajokiellon päättymään tai jos säädetyt edellytykset täyttyvät, määrätä alkolukolla valvotun ajo-oikeuden jo ennen ajokieltoasian käsittelyä. Käsittelen valvottua ajo-oikeutta myöhemmässä kirjoituksessa.
Poliisi voi muulloinkin perustellusta pyynnöstä määrätä väliaikaisen ajokiellon päättymään, jos tähän on rikosasian käsittelyn kesto, epäillyn liikennerikoksen vakavuus, asianosaisen toimeentulon hankkimiseen ja välttämättömään liikkumiseen liittyvät vaikutukset tai muut seikat huomioiden painava syy ja ajokieltoon liittyvä rikosasia on vireillä tuomioistuimessa.
Yhteenveto
Kuten edellä on esitetty, ajokiellon rikosperusteiseen määräämiseen ja kestoon liittyy hyvin seikkaperäistä sääntelyä. Ajokiellolla pyritään varmistamaan liikenneturvallisuuden toteutuminen, mutta sillä voi olla suuri vaikutus henkilön päivittäiseen elämään. Ajokieltoon johtavat prosessit ovat pitkiä, monivaiheisia ja useita viranomaisia osallistavia. Tulevassa kirjoituksessani käsittelen muutoksenhakua ajokieltopäätökseen.
Lue lisää rikosoikeudellisia kirjoituksiamme:
OTM, VT, Medianomi
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Juristi
Lakitoimisto KPF
040 5103 479
Comentarios