Uutisointi Hankoniemen rannoille huuhtoutuneesta valkoisesta aineesta herätti kysymyksen, mitkä päästöt ovat kiellettyjä Suomen aluevesillä. Tässä blogikirjoituksessa käyn läpi, mitkä päästöt aluksesta ovat kiellettyjä aluevesillä.
Tausta
Suomen aluevesiksi kutsutaan aluetta, joka ulottuu valtion perusviivasta ts. maasta enintään 12 meripeninkulmaa merelle. Aluevedet ovat rannikkovaltion täysivaltaisessa hallinnassa. Määritelmä perustuu YK:n merioikeusyleissopimukseen.
Merenkulun ympäristönsuojelulaki (1672/2009) on yleislaki, jonka tarkoituksena ehkäistä alusten aiheuttamaa ympäristön pilaantumista. Siinä joko kielletään haitallisen aineen päästäminen veteen ja ilmaan tai rajoitetaan päästämistä. Lain taustalla ovat pääosin kansainväliset sopimukset kuten IMO:n (International Maritime Organisation) yleissopimukset (SopS 51/1983 MARPOL-yleissopimus, SopS 37/2017 28/2017 painolastivesiyleissopimus) sekä alan EU-lainsäädäntö. Tuoreimmat lain muutokset liittyvät Hongkongin yleissopimukseen, Lontoon pöytäkirjaan, aluskierätysasetukseen, jakeluinfra-asetukseen ja 55-valmispakettiin. Kielletyistä päästöistä säädetään lisäksi ympäristönsuojelulaissa (572/3014) sekä Merensuojelulaissa (1415/1994).
Mikä päästäminen on kiellettyä
Merenkulun ympäristönsuojelulaissa kielletään aluksilta Suomen aluevesillä:
Öljyn päästäminen ( 2:1.1 §)
Öljypitoisen seoksen päästäminen pilssiveden suodatuslaitteiston kautta neljä meripeninkulmaa maasta (2:1.2§)
Öljyyn tai öljypitoiseen seokseen ominaisuuksiltaan rinnastuvien hiilivetyjen ja niiden kaltaisesti käytettävien haitallisten aineiden päästämistä (2:1.3§)
Haitallisen nestemäisen aineen päästäminen (4:2§)
Käsittelemättömän ja käsitellyn käymäläveden päästäminen sekä 1.7.2025 alkaen käsittelemättömän ja käsitellyn jäteveden päästäminen veteen aluksesta, jonka bruttovetoisuus on vähintään 400, tai tätä pienemmästä aluksesta, joka saa kuljettaa vähintään 15 henkilöä.(5:1.1§)
1.1.2030 alkaen harmaan veden päästäminen aluksesta, jonka bruttovetoisuus on vähintään 400, tai tätä pienemmästä aluksesta, joka saa kuljettaa vähintään 15 henkilöä ja jonka rungon pituus on yli 24 metriä. (5:1a.1§)
Kiinteän jätteen poistaminen (6:1.1§)
Ilmaa pilaavien aineiden päästäminen (7:1§)
Öljy- ja kemikaalisäiliöaluksilta haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästäminen voidaan kieltää Suomen alueella sijaitsevassa satamassa (7:2§)
aluksessa käytettävien otsonikerrosta heintävien aineiden päästääminen siten kuin säädetään ympäristönsuojelulaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä (7:3§)
1.7.2025 alkaen pakokaasujen puhdistusjärjestelmässä käytetyn puhdistamattoman pesuveden päästäminen (7:9b.1§)
1.1.2029 alkaen pakokaasujen puhdistusjärjestelmässä käytetyn puhdistustetun pesuveden ja pesuvedestä eroteltujen jäämien päästäminen (7:9b.2§)
Käsittelemättömien painolastivesien ja sedimenttien veteen päästäminen painolastivesiyleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvalta alukselta (8:5§)
Seuraavaksi avaan osaa edellä mainittujen säännösten sisällöstä yleiskuvan esittämiseksi. Merenkulun ympäristönsuojelulaissa (4:2§) tarkoitetulla haitallisella nestemäisellä aineella viitataan Marpol 73/78 MARPOL-yleissopimuksen liitteessä II annettavan määritelmän mukaisiin aineisiin, joita kuljetetaan nestemäisinä säiliöaluksissa. Liitteen mukaan haitallisia nestemäisiä aineita ovat kaikki kansainvälisen kemikaalialussäännöstön 17 tai 18 luvun Saastutusluokitus-sarakkeessa mainitut aineet sekä aineet, jotka on 6 säännön 3 kappaleen määräysten perusteella alustavasti arvioitu kuuluvan luokkaan X, Y tai Z. Saastutusluokitus-sarakkeessa ovat esimerkiksi etikkahappo ja MARPOL-yleissopimuksen liitteen luokkiin kuuluu esimerkiksi happoja, torjunta-aineita, liuottimia ja teollisuuskemikaaleja.
Harmailla vesillä tarkoitetaan merenkulun ympäristönsuojelulaissa aluksen käsiteltyjä ja käsittelemättömiä jätevesiä, jotka syntyvät peseytymisessä, astioiden pesussa ja pyykinpesussa lukuun ottamatta MARPOL yleissopimuksen IV liitteen 1.3 säännössä määriteltyä käymälöistä, sairaaloista, eläintiloista ja lastitiloista peräisin olevaa jätevettä.
Puolestaan painolastivesiyleissopimuksen soveltamisen alaan kuuluvilla aluksilla merenkulun ympäristönsuojelulain 8:5 §:n merkityksessä kuuluvat alukset, joita ei poissuljeta luvun 4 §:n määritelmässä. Esitetty kielto ei siten koske pienempiä huviveneitä tai vain Suomen vesialueilla tai aluevesillä liikennöiviä aluksia eikä eräitä yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeitä tehtäviä suorittavia aluksia: meripelastukseen etupäässä käytettäviä aluksia, rajavartiolaitoksen aluksia, eikä jäänmurtopalveluja tuottaviin aluksiin.
Sen lisäksi mitä merenkulun ympäristönsuojelulaissa säädetään, on ympäristönsuojelulain 18.2§:ssä on kielto, joka koskeen nimenomaan jätettä. Säännöksen perusteella Suomen aluevesillä upottamis- sekä muussa hylkäämis tarkoituksessa jätteen tai muun aineen laskeminen mereen aluksesta aluevesillä on kiellettyä.
Yhteenvetona
On havaittavissa, että lainsäädäntöön on tehty useita muutoksia, jotka tulevat voimaan tulevina vuosina. Varsinkin rikkipesureita koskevat uudet säännökset ovat niin merensuojelun kuin merenkulunkin kannalta merkittäviä. Samoin kuin harmaiden vesien päästökielto, joka koskee MARPOL-yleissopimuksen soveltamisalasta poiketen myös kotimaan liikenteen aluksia.
Tarkoituksenani olisi avata näiden kieltojen tarkempaa sisältöä sekä poikkeuksia seuraavissa blogiteksteissä.
Lue lisää ympäristöoikeudellisia kirjoituksiamme:
Saana Simula
ON, LuK (geotieteet)
Trainee
Lakitoimisto KPF
050 3528 438
Comments