Ampuma-aseisiin liittyvän väkivallan mahdollisuuden ja tapaturmien vaaran vuoksi ampuma-aseet ovat yhteiskunnassa erityisen silmälläpidon alaisia ja aseisiin liittyvä toiminta on pääasiassa luvanvaraista. Ampuma-aseiden hallussapito on sallittua vain silloin, kun siihen on hyväksyttävä peruste. Lisäksi edellytetään, että henkilöä voidaan pitää sopivana ampuma-aseiden hallussapitoon. Korkein hallinto-oikeus on linjannut vuosikirjapäätöksessään KHO 2022:24, että törkeä velallisen epärehellisyys voi tehdä henkilön sopimattomaksi ampuma-aseiden hallussapitoon. Käsittelen tässä oikeustapauskommentissa tapauksen taustat, keskeiset oikeusohjeet ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun. Aiemmin ampuma-aseisiin liittyvää peruutusharkintaa on käyty läpi muun muassa tässä kirjoituksessa.
Ampuma-aselaki
Aselupien peruuttamista rikoksen perusteella käsitellään ampuma-aselain 67 §:n seuraavissa säännöksissä. Kyseisen pykälän 1 momentin 4 kohdan mukaan
“Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttava lupa ja aseenkäsittelylupa on peruutettava, jos luvanhaltija on syyllistynyt törkeään väkivaltaista käyttäytymistä osoittavaan rikokseen, rikoslain 50 luvun 2 tai 4 a §:ssä tarkoitettuun rikokseen taikka muuhun rikokseen, joka osoittaa hänet sopimattomaksi hankkimaan tai pitämään hallussa ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia.”
Saman pykälän 1 momentin 6 kohdan mukaan
“Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttava lupa ja aseenkäsittelylupa on peruutettava, jos luvanhaltija on syyllistynyt törkeään ampuma-aserikokseen.”
Ampuma-aselain 67 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan
“Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttava lupa ja aseenkäsittelylupa voidaan peruuttaa, jos luvanhaltija on syyllistynyt rikoslain 50 luvun 1, 2 a tai 4 §:ssä tarkoitettuun rikokseen taikka ampuma-aserikokseen, ampuma-aserikkomukseen tai muuhun ampuma-asetta käyttäen tehtyyn rangaistavaan tekoon.”
Aselupa on siis peruutettava, jos henkilö on syyllistynyt törkeään väkivaltaista käyttäytymistä osoittavaan rikokseen, törkeään huumausainerikokseen tai törkeään huumausainerikoksen edistämiseen taikka muuhun rikokseen, joka osoittaa hänet sopimattomaksi hankkimaan tai pitämään hallussa ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia. Lisäksi lupa tulee peruuttaa, jos henkilö on syyllistynyt törkeään ampuma-aserikokseen. Lupa voidaan peruuttaa, jos henkilö on syyllistynyt huumausainerikokseen, huumausaineen käyttörikokseen, huumausainerikoksen edistämiseen, ampuma-aserikokseen, ampuma-aserikkomukseen tai muuhun ampuma-asetta käyttäen tehtyyn rangaistavaan tekoon.
Edellä mainittuja perusteita on selitetty hallituksen esityksessä ampuma-aselain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 179/2018 vp) on ampuma-aselain 67 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa:
“Rikos, joka osoittaisi luvanhaltijan sopimattomaksi hankkimaan tai pitämään hallussa ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia, voisi olla esimerkiksi muu kuin törkeä väkivaltarikos, terroristisessa tarkoituksessa tehty rikos tai sen valmistelu, törkeä metsästysrikos tai muu sellainen rikos, josta voidaan tuomita vankeusrangaistukseen, kuten talousrikos tai liikennerikos. On perusteltua, että törkeää väkivaltaista käyttäytymistä osoittavaan rikokseen syyllistyminen, kuten pahoinpitely tai raiskaus johtaisivat ampuma-aseen hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttavan luvan peruuttamiseen. Lisäksi olisi perusteltua, että peruuttamiseen johtaisivat muut rikokset, jos lupaviranomainen katsoo niiden osoittavan luvanhaltijan sopimattomaksi ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden tai erityisen vaarallisten ammusten hallussapitoon.
(---)
Asedirektiivin mukaan tahalliseen väkivaltarikokseen syyllistymisen on katsottava viittaavan siihen, että henkilö voi aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille taikka yleiselle järjestykselle ja tai yleiselle turvallisuudelle. Luvan peruuttaminen ensimmäisen momentin 4 kohdan perusteella vaatisi sitä, että luvanhaltija on tuomittu pykälässä mainitusta törkeästä rikoksesta taikka muusta sellaisesta rikoksesta, joka osoittaa hänet sopimattomaksi pitämään hallussa ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia. Rikokseen syyllistymisen voidaan katsoa osoittavan, ettei luvanhaltija täytä lain 45 §:n mukaisia luvansaajaa koskevia edellytyksiä käyttäytymisensä vuoksi.
(---)
Pykälän 1 momentin 6 kohdan mukaan peruuttamisedellytyksenä olisi se, että luvanhaltija on syyllistynyt törkeään ampuma-aserikokseen. On perusteltua, että rikoslain 41 luvun 2 §:n mukaisesti törkeästä ampuma-aserikoksesta tuomitulta peruutettaisiin lupa ilman harkintaa. Törkeässä ampuma-aserikoksessa rikoksen kohteena on erityisen vaarallinen ampuma-ase taikka suuri määrä ampuma-aseita, tehokkaita ilma-aseita tai aseen osia tai, rikoksella tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä taikka rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Törkeään ampuma-aserikokseen syyllistymisestä tuomitaan vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta.”
Huomioitavaa edellä mainituissa lainkohdissa on se, että 1 momentin kohtien 4 ja 6 tarkoittamissa tilanteissa lupaviranomaisella, tässä tapauksessa poliisilla, ei ole harkinnanvaraa, vaan luvat on peruutettava, mikäli edellytykset täyttyvät. Ampuma-aselain 67 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 179/2018 vp) on 2 momentin osalta todettu seuraavaa:
“Pykälän toinen momentti koskisi harkinnanvaraisia peruuttamisperusteita, kuten myös voimassa olevassa laissa. Rikosperusteisista syistä luvan peruuttaminen olisi harkinnanvaraista ensinnäkin rikoslain 50 luvun 1 ja 2 a ja 4 §:ssä tarkoitettuihin rikoksiin syyllistymisen perusteella. Näitä rikoksia olisivat huumausainerikos, huumausaineen käyttörikos ja huumausainerikoksen edistäminen. Lisäksi peruuttaminen olisi harkinnanvaraista ampuma-aserikokseen tai ampuma-aserikkomukseen syyllistymisen perusteella taikka muun ampuma-asetta käyttäen tehdyn rangaistavan teon perusteella.
Harkinnanvaraisena peruuttamisperusteena olisivat myös muut rikokset, jotka voivat osoittaa luvanhaltijan sopimattomaksi hankkimaan tai pitämään hallussa ampuma-aseita. Näissä tapauksissa lupa peruutettaisiin, jos rikokseen tai rikoksiin syyllistymisen katsottaisiin osoittavan luvanhaltijan sopimattomuus. Esimerkiksi toistuva rikoksiin syyllistyminen voisi osoittaa luvanhaltijan sopimattomaksi pitämään hallussaan ampuma-aseita tai aseen osia.”
Tapauksen taustat
B oli tuomittu 26.7.2019 käräjäoikeudessa törkeästä velallisen epärehellisyydestä kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Hän oli 1.1.2013–13.12.2016 välisenä aikana osakeyhtiön C hallituksen jäsenenä ja toimitusjohtajana sekä yhtiön liiketoiminnasta myös tosiasiassa vastanneena henkilönä ilman hyväksyttävää syytä luovuttanut yhtiön varoja itselleen kaikkiaan 101 687,32 euron edestä ja siten aiheuttanut yhtiön maksukyvyttömyyden oleellisen pahenemisen ja yhtiön tulemisen maksukyvyttömäksi. Käräjäoikeus oli katsonut, että teko oli kokonaisuutena arvostellen ollut törkeä ja oli perustellut ratkaisuaan tältä osin B:n tavoitteleman hyödyn ja tekoaikaan velkojille aiheutetun vahingon määrällä, menettelyn jatkumisella pitkähkön ajan ja sillä, että B oli menettelyllään aiheuttanut huomattavan määräisen verovelan kertymisen, minkä seurauksena yhtiö on päätynyt yrityssaneeraukseen.
Rangaistusta lieventävänä seikkana käräjäoikeus oli ottanut huomioon sen, että B/C Oy oli maksanut velkojien saneerausmenettelyn mukaiset saatavat kokonaisuudessaan. Käräjäoikeuden tuomion mukaan koska B:tä ei oltu aikaisemmin tuomittu rikoksista, vankeus saattoi olla ehdollinen.
Kaakkois-Suomen poliisilaitos oli 31.12.2019 tekemällään päätöksellä (nro 2019/87628) ampuma-aselain 67 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla peruuttanut B:n ampuma-aseiden hallussapitoluvat. Päätöksen mukaan luvanhaltijaa ei voitu pitää enää sopivana henkilönä pitämään hallussaan ampuma-aseita.
B valitti poliisilaitoksen päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen, joka 11.5.2020 antamallaan päätöksellä hylkäsi B:n valituksen. Hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että B oli lainvoimaisella tuomiolla tuomittu törkeästä velallisen epärehellisyydestä kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Hallinto-oikeus piti B:n menettelyä sellaisena, että se osoitti hänen olevan ampuma-aselain 67 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla sopimaton pitämään hallussa ampuma-aseita. Hallinto-oikeus näin ollen arvioi, että B:n rikos oli mainitun säännöksen tarkoittama “muu rikos”, jonka vuoksi aseluvat tuli peruuttaa. Koska kysymyksessä oli 1 momentin mukainen rikos, ei lupaviranomaisella näin ollen ollut myöskään harkinnanvaraa asiassa.
B pyysi korkeimmalta hallinto-oikeudelta lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja vaati valituksessaan, että hallinto-oikeuden ja poliisilaitoksen päätökset kumotaan. Perusteinaan B ilmoitti muun ohella, että hän on lainkuuliainen kansalainen ja kyse on hänen kohdallaan ollut yksittäistapauksesta. Päätyminen törkeään tekomuotoon on tapahtunut euromäärien perusteella, ja lieventävinä asianhaaroina oli otettu huomioon velkojen takaisin maksaminen sekä se, ettei B:llä ollut aiempaa rikostaustaa.
B piti hallinto-oikeuden ja lupaviranomaisen tulkintaa siitä, että kaikki talousrikoksiksi luokiteltavat teot olisivat automaattisesti ampuma-aselupien ehdottomia peruuttamisperusteita, virheellisenä.
Korkein hallinto-oikeus myönsi B:lle valitusluvan ja tutki asian.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan, että sen arvioiminen, osoittaako rikos sopimattomuutta ampuma-aseen hallussapitoon, on tehtävä kokonaisarvioinnin perusteella. Tällöin tulisi huomioida se, että peruuttamismahdollisuuden tarkoituksena on mahdollistaa ampuma-aseiden väärinkäytöstä aiheutuvien seurausten ennalta ehkäiseminen.
Asiaa arvioitaessa on silloin otettava huomioon erityisesti rikollisen teon laatu sekä sen moitittavuus ja vakavuus suhteutettuina aseen väärinkäytön vaaraan. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kysymys siitä, minkälainen rikos osoittaa kyseistä sopimattomuutta, on tulkinnanvarainen, ja arviointiin sisältyy harkinnanvaraisia tekijöitä.
Korkein hallinto-oikeus on aiemmissa ratkaisuissaan katsonut, että ampuma-aseen hallussapitolupa on voitu peruuttaa muun muassa, kun luvanhaltija on syyllistynyt liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja kuolemantuottamukseen (KHO 2020:151), sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapitoon (KHO 2014:118), useita vuosia jatkuneisiin talousrikoksiin (KHO 2012:82), pahoinpitelyyn (KHO 30.6.2015 taltionumero 1872) tai törkeään rattijuopumukseen (KHO 9.2.2012 taltionumero 217).
Lisäksi ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttava lupa on katsottu mahdolliseksi peruuttaa sellaistenkin rikosten perusteella, joihin ei sinänsä liity ampuma-aseiden käyttämistä tai väkivaltaa. Silloin arvioitavaksi tulee, osoittaako rikollinen teko luvanhaltijan oletettavasti aiheuttavan vaaraa itselleen tai muille taikka yleiselle turvallisuudelle tai järjestykselle. Teon ei myöskään tarvitse sellaisenaan osoittaa tekijänsä välinpitämätöntä suhtautumisesta omaan tai toisten henkilöiden turvallisuuteen. Tekoon syyllistyminen voi kuitenkin osoittaa tekijässään sellaista yleistä piittaamattomuutta, joka voi ilmentyä myös muiden turvallisuutta tai yleistä järjestystä vaarantavana ampuma-aseen käyttämisenä. Tällaista piittaamattomuutta osoittaa esimerkiksi laajamittaiseen rikolliseen toimintaan syyllistyminen tai toimiminen osana järjestäytynyttä rikollisuutta. Korkein hallinto-oikeus katsoi ratkaisussaan KHO 2021:116, että petosrikos ei automaattisesti osoita tekijässään sellaista piittaamattomuutta, joka osoittaisi hänet sopimattomaksi pitämään hallussaan ampuma-aseita.
Nyt käsillä olevassa ratkaisussa korkein hallinto-oikeus nosti esille, että piittaamattomuus ilmenee tekijänsä käytöksessä välinpitämättömyytenä lain säännösten noudattamisessa ja sisältää riskin siitä, ettei myöskään ampuma-aseisiin liittyviä säännöksiä noudateta. Tällainen yleinen piittaamattomuus saattaa näin ollen johtaa ampuma-aseiden käyttöön muiden turvallisuuden tai yleisen järjestyksen vaarantavalla tavalla.
Käräjäoikeus oli omassa ratkaisussaan katsonut B:n rikoksen tekomuodoltaan törkeäksi. Ottaen huomioon B:n rikollisen teon laatu ja sen moitittavuus, jota myös rangaistuksen pituus ilmensi, korkein hallinto-oikeus katsoi, että teko osoitti B:ssä sellaista yleistä piittaamattomuutta lain säännösten noudattamisessa, että häntä oli pidettävä ampuma-aselain 67 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla sopimattomana ampuma-aseiden hallussapitoon. Näin ollen poliisilaitoksen oli tullut peruuttaa B:lle myönnetyt ampuma-aseiden hallussapitoluvat. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi B:n valituksen.
Yhteenveto
Korkein hallinto-oikeus linjasi tässä ratkaisussaan, miten piittaamattomuutta voidaan arvioida sellaisen teon kohdalla, jolla ei ole liitännäisyyttä esimerkiksi ampuma-aseisiin tai väkivaltaan. Törkeä velallisen epärehellisyys rikoksena ei suoraan osoita tekijänsä välinpitämätöntä suhtautumista omaan tai toisten henkilöiden turvallisuuteen, mutta se voi tietyissä tilanteissa osoittaa hänessä yleistä piittaamattomuutta, minkä katsotaan olevan ristiriidassa ampuma-aseisiin liittyvän luvanvaraisuuden kanssa.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme
OTM, VT, Medianomi
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakimies
Lakitoimisto KPF
040 5103 479
Comments