Usein henkilöstöanneissa keskeinen tekijä on annista aiheutuvat veroseuraamukset työntekijöille ja rahasummat, joita työntekijät joutuvat tosiasiassa maksamaan. Näissä toimeksiannoissa arvioimme usein verosuunnittelua siitä näkökulmasta, millä tilikaudella henkilöstöanti kannattaa toteuttaa. Erityisesti startup-yhtiöissä, jotka saavat merkittäviä pääomasijoituksia, henkilöstöannin ajoittaminen oikealle tilikaudelle on rahallisesti hyvinkin merkittävä kysymys. Käsittelen tässä blogikirjoituksessa henkilöstöannin tilikauteen vaikuttavia seikkoja.
Henkilöstöannin verotus
Henkilöstöannin verotuksen pääsäännöt ovat tuloverolain 66 a §:ssä. Pykälän ensimmäinen momentti sisältää verovelvollisuuden pääsäännön:
”Verovelvollisen merkitessä työsuhteeseen perustuvassa osakeannissa työnantajanaan toimivan muun osakeyhtiön kuin 33 a §:ssä tarkoitetun julkisesti noteeratun osakeyhtiön osakkeita veronalaista ansiotuloa muodostuu vain siltä osin kuin merkintähinta alittaa ennen osakeannin merkintäajan alkamista viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen perusteella varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 9 §:n mukaisesti yhtiön osakkeelle lasketun matemaattisen arvon. Edellytyksenä on, että etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä. Tätä momenttia ei sovelleta siltä osin kuin verovelvollisen, hänen perheenjäsenensä tai heidän yhdessä omistamansa osuus suoraan tai välillisesti ylittää kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista tai vastaavan osuuden yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Tätä momenttia ei sovelleta yhtiön hallituksen eikä hallintoneuvoston jäseneen, joka ei ole työsuhteessa yhtiöön ja ei saa työstään ennakkoperintälain 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua palkkaa.”
Momentti tarkoittaa sitä, että työntekijät voivat merkitä työnantajayhtiönsä osakkeita tasearvoon ilman veroseurauksia. Tasearvo määritetään käytännössä yhtiön oman pääoman perusteella. Tämä voi erityisesti kasvuyhtiöissä poiketa todella merkittävästi käyvästä arvosta, jolla yhtiön osakkeita tarjotaan pääomasijoittajille. Jos työntekijät saavat osakkeita tasearvon alittavaan hintaan tai jopa maksutta, lasketaan verotettava tulo tasearvon ja merkintähinnan erotuksena, ei käyvän arvon ja merkintähinnan erotuksena. Tämä on merkittävä verosäästö työntekijälle.
Olen kirjoittanut henkilöstöannista aiemmin blogissamme, sen kirjoituksen löydät tästä.
Henkilöstöannin ajoitus
Jos yhtiön kahden eri tilikauden lopun oma pääoma on huomattavasti erilainen, on syytä tarkastella tuloverolain 66 a §:n ajankohtia. Pykälän ensimmäinen lause kuuluu ”Verovelvollisen merkitessä työsuhteeseen perustuvassa osakeannissa”. Tämä tarkoittaa, että verotuksellinen tarkastelu tehdään silloin, kuin työntekijä käyttää merkintäoikeuttaan. Osakeyhtiölain 9:5 §:n mukaisesti merkintäaika voi erota maksuajasta:
”Maksullista osakeantia koskevassa päätöksessä on mainittava:
1) annettavien osakkeiden lukumäärä tai enimmäismäärä osakelajeittain ja se, annetaanko uusia vai yhtiön hallussa olevia osakkeita;
2) kenellä on oikeus merkitä osakkeita ja suunnatussa osakeannissa lisäksi perustelut sille, että osakkeenomistajien etuoikeudesta poikkeamiseen on 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu painava taloudellinen syy;
3) osakkeesta maksettava määrä (merkintähinta) ja perustelut sen määrittämiselle; sekä
4) osakkeen maksuaika.
Jos kaikki merkintään oikeutetut eivät merkitse osakkeitaan osakeannista päättävässä kokouksessa, päätöksessä on lisäksi mainittava:
1) osakkeiden merkintäaika; sekä
2) muussa kuin suunnatussa osakeannissa aika, jona merkintäetuoikeutta tulee käyttää.”
Kuten pykälästä käy ilmi, maksuaika voi olla merkintäaikaa pidempi. Jos nämä eroavat merkittävästi toisistaan on riskinä, että järjestely tulkitaan veron kiertämiseksi ja siihen puututaan verotusmenettelylain veronkiertopykälän perusteella.
Seuraava merkityksellinen ajankohta on myös tuloverolain 66 a §:n ensimmäisessä momentissa: ”ennen osakeannin merkintäajan alkamista viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen perusteella”. Tämä tarkoittaa, että merkintäajan kannalta tärkeä tarkasteluhetki on tilinpäätöksen vahvistaminen. Normaalilla tilikaudella tilinpäätös on osakeyhtiölain 5:3 §:n mukaan vahvistettava kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Jos uuden tilikauden oma pääoma on aiempaa pienempi ja tämä veroetu halutaan käyttää, voidaan tilinpäätös vahvistaa huomattavasti aikaisemminkin, kunhan se vain saadaan tilintarkastettua.
Joissain tapauksissa on mahdollista hyödyntää myös tilikauden aikana tapahtunut oman pääoman alentuminen. Henkilöstöannissa voidaan huomioida myös välitilinpäätös, kunhan sekin on vahvistettu yhtiökokouksessa. Myös tässä tapauksessa tilinpäätös on tilintarkastettava, jos yhtiöllä on tilintarkastusvelvollisuus.
Asiassa on syytä huomauttaa, että jos käytetään yli kolmen kuukauden merkintäaikaa, tämä saattaa aiheuttaa osakeannin katsomisen työsuhdeoptioksi. Työsuhdeoptioita taas verotetaan tuloverolain 66 §:n mukaisesti käyvän arvon perusteella. Tämä ei kuitenkaan ole lakiin perustuva automaatio vaan verotuskäytännössä omaksuttu linjaus, josta poiketaan, jos merkintäajalle on erityinen syy eikä osakkeiden arvo ole muuttunut merkittävästi. Käytännössä pidemmän merkintäajan syynä voi olla esimerkiksi se, että osakkeet on sidottu tiettyyn säästöohjelmaan, jossa henkilöstön palkkaa alennetaan väliaikaisesti.
Pääomasijoitus
Jos yhtiöön on tulossa merkittävä pääomasijoitus, tämä voi vaikuttaa henkilöstöannin verotukseen merkittävästi. Tätä koskeva sääntely on tuloverolain 66 a §:n toisessa momentissa:
”Edellä 1 momenttia sovellettaessa yhtiön nettovarallisuuteen lisätään mainitussa momentissa tarkoitetun tilikauden päättymisen ja osakeannin merkintäajan alkamisen välisenä aikana yhtiölle osakeannissa tai muutoin oman pääoman sijoituksena maksettu määrä ja vähennetään kyseiseltä tilikaudelta jaettavaksi päätetty osinko ja palautettavaksi päätetty oman pääoman sijoitus. Jos tilikauden päättymisen ja osakeannin merkintäajan alkamisen välisenä aikana on tapahtunut sulautuminen tai jakautuminen taikka yhtiö on syntynyt toimintamuodon muutoksen seurauksena, oikaistaan nettovarallisuutta noudattaen varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 11 ja 13 §:n säännöksiä. Matemaattinen arvo saadaan jakamalla nettovarallisuus osakeannin merkintäajan alkaessa yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Uuden yhtiön osakkeen arvo määräytyy mainitun lain 10 §:n perusteella.”
Tämä momentti tarkoittaa, että jos tilinpäätöspäivän ja merkintäajan ensimmäisen päivän välillä yhtiöön tehdään pääomasijoitus, huomioidaan tämä henkilöstöannin verotuksessa. Tästä syystä henkilöstöanteja suunniteltaessa on usein kiire saada tilinpäätös valmiiksi ja pitää yhtiökokous, jotta henkilöstöannin merkintäaika saadaan alkamaan viimeisen tilinpäätöksen valuaation perusteella, mutta ilman pääomasijoituksen vaikutusta. Tässäkin tarkastellaan vain merkintäajan alkamispäivää, mutta jos merkintäaikana yhtiöön tehdään merkittävä pääomasijoitus ja merkintäaika on pitkä, voidaan tilanteeseen puuttua verotusmenettelylain veronkiertopykälän nojalla, mikä luo työntekijöille ja yhtiölle verotuksellista epävarmuutta.
Yhteenveto
Henkilöstöannin merkintäajan aloittaminen on taitolaji. Erityisesti kasvuyhtiöissä, joissa omat pääomat ovat tyypillisesti pieniä ja yhtiöön tehdään sijoituksia hyvinkin korkealla valuaatiolla, henkilöstöantien verosuunnittelussa kannattaa olla tarkkana. Muussa tapauksessa henkilöstöanti voi johtaa hyvinkin rajuihin ja epämiellyttäviin veroseuraamuksiin. Tämän lisäksi oman pääoman muutoksia kannattaa hyödyntää verosuunnittelumielessä, jolloin kannattaa pitää mielessä mahdollisuus aikaistaa varsinaista yhtiökokousta ja laatia välitilinpäätös. Myös pitkiin merkintäaikoihin liittyvät riskit kannattaa tiedostaa.
Lue lisää vero- ja kirjanpito-oikeudellisia kirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
KHT-tilintarkastaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
Comments