Tämän perjantain oikeustapausblogi käsittelee korkeimman oikeuden ratkaisua KKO 2021:47, jossa kyse oli siitä, oliko työnantaja laiminlyönyt työsopimuslain mukaisen takaisinottovelvollisuutensa ottaessaan uuden työntekijän vastaaviin töihin pian kanteen nostajan takaisinottoajan päätyttyä. Työntekijän kanne perustui väitteisiin, että työnantaja oli ensinnäkin tietoinen työvoiman tarpeesta jo takaisinottoajan kuluessa. Toisekseen työntekijä väitti, että hänellä oli etusija työhön, johon oli otettu toinen työntekijä, joka kuului myös takaisinottovelvoitteen piiriin. Tässä kirjoituksessa avaan tapauksen taustat ja selostan korkeimman oikeuden ratkaisun asiassa.
Takaisinottovelvollisuus
Työsopimuslain 6:6 §:n mukaan työnantajan on tarjottava taloudellisista tai tuotannollisista syistä tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanotulle, TE-toimistosta työtä hakevalle työntekijälleen työtä, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta. Takaisinottovelvollisuus koskee myös liikkeen luovutuksensaajaa silloin, kun luovuttaja on irtisanonut työntekijän työsopimuksen päättymään ennen luovutushetkeä. (TSL 6:6 §)
Takaisinottovelvollisuus on pakottavaa oikeutta työntekijän suojaksi. Työnantaja ei voi välttyä takaisinottovelvollisuudelta sopimalla työntekijän kanssa esimerkiksi työsopimuksessa, että työnantajan ei tarvitse irtisanomisen jälkeen ilmoittaa tälle vastaavien tehtävien ilmaantumisesta. Tällainen ehto on mitätön ja korkein oikeus on antanut tällaisesta tilanteesta ennakkopäätöksen ratkaisussaan KKO 2007:69.
Tapaus KKO 2021:47, käsittely käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa
Tapauksessa työntekijä oli irtisanonut työntekijän taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Työnantaja oli palkannut työsopimuslain 6:6 §:n mukaisen takaisinottoajan jälkeen samoihin tehtäviin uusia työntekijöitä. Tapauksessa oli kyse siitä, oliko työnantaja kiertänyt takaisinottovelvollisuuttaan ryhtyessään uusien työntekijöiden ottamiseen vasta takaisinottoajan päätyttyä. Työntekijän mukaan työnantaja oli tiennyt työntekijän tarpeestaan jo hänen takaisinottoaikansa aikana, mutta työnantaja kiisti väitteen. Ensimmäinen uusi työntekijä oli palkattu reilu kuukausi takaisinottoajan päättymisen jälkeen.
Käräjäoikeus katsoi, että työnantaja ei ollut rikkonut takaisinottovelvollisuuttaan. Hovioikeus oli eri mieltä ja velvoitti työnantajan maksamaan työntekijälle vahingonkorvauksia takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta reilut 60 000 euroa viivästyskorkoineen. Hovioikeuden näkemyksen mukaan työnantaja tiesi takaisinottoajan kuluessa, että se tarvitsi työntekijää vastaaviin tehtäviin ja että pelkästään se seikka, että varsinainen päätöksenteko ajoittui takaisinottoajan jälkeiselle ajalle, ei vapauttanut työnantajaa velvollisuuksistaan. Kyse oli mm. siitä, että päätös oli tehty vasta yhtiön johdon palattua kesälomiltaan ja että työvoiman tarve perustui yhden tekijän pitkittyneeseen sairaslomaan, joka työnantajan olisi pitänyt päätellä takaisinottoajan kuluessa.
Etusijajärjestys takaisinottotilanteessa ja KKO:n ratkaisu
Korkein oikeus päätyi ratkaisussaan työnantajan kannalle. Se totesi ensinnäkin, että työnantajalla on liikkeenjohtovalta siten, että takaisinottopäätös voidaan tehdä työnantajan harkitsemalla aikataululla, eli tässä käsitellyssä tapauksessa yhtiön johdon palattua kesälomiltaan. Lisäksi yhtiön johdon tuli KKO:n mukaan myös käyttää riittävästi aikaa varmistaakseen, oliko sairastuneen työntekijän terveydellinen tilanne sellainen, että hänet voitiin irtisanoa työkyvyn heikentymisen perusteella. KKO:n mukaan työnantaja sai käyttää tähän aikaa eikä sen olisi tullut voida päätellä sairausloman kestäessä ja toisen työntekijän takaisinottoajan kestäessä, että irtisanominen olisi edessä. Lisäksi työnantaja oli saanut siirtää yhtiön palveluksessa olleen toisen työntekijän sairauslomalla olleen henkilön sijaiseksi ilman, että se rikkoi takaisinottovelvollisuutta koskevia säännöksiä. KKO katsoi, että työnantaja ei ollut rikkonut takaisinottovelvollisuuttaan näiltä osin.
Työntekijä oli kanteessaan vedonnut myös siihen, että hänellä olisi ollut etusija muita takaisinottoon oikeutettuja työntekijöitä kohtaan, koska hän oli aiemmin hoitanut kyseistä tehtävää, johon työnantaja oli ottanut toisen irtisanotun työntekijän, joka kuului myös takaisinottovelvollisuuden piiriin. KKO:n mukaan tällaista etusijajärjestystä ei kuitenkaan ole tarkoitettu takaisinottovelvollisuutta säädettäessä. Sen sijaan työnantajan on yleisesti noudatettava tasapuolisen kohtelun vaatimusta ja muita velvoitteita, kuten syrjintäkieltoa. Työnantaja saa itse harkita, kenet takaisinottovelvollisuuden piirissä olevista työntekijöistä se palkkaa, kunhan päätös perustuu hyväksyttäviin perusteisiin. Näin ollen työnantaja ei ollut rikkonut velvoitteitaan näiltäkään osin.
Yhteenveto
Irtisanoessaan työntekijän taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä taikka saneerausmenettelyn yhteydessä, työnantajalle syntyy takaisinottovelvollisuus kyseistä työntekijää kohtaan. Takaisinottovelvollisuus syntyy myös liikkeen luovutuksensaajaa kohtaan, jos liikkeen luovuttaja on irtisanonut työntekijän työsuhteen päättymään ennen luovutushetkeä. Takaisinottoajan kuluessa työnantajan on tarjottava TE-toimistosta työtä hakevalle entiselle työntekijälle työtä, jos se tarvitsee työntekijää samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin.
Työntekijöille ei synny etusijajärjestystä takaisinottotilanteessa, vaan työnantaja saa tehdä päätöksen takaisinotettavasta työntekijästä, kunhan päätös on tasapuolisen kohtelun mukainen eikä se ole syrjivä. Työsuhteen kestosta riippuen takaisinottoaika on neljä tai kuusi kuukautta. Työnantaja ei saa kuitenkaan keinotekoisesti siirtää uusien työntekijöiden palkkaamista takaisinottoajan jälkeiselle ajalle. Tällaisesta kertoo esimerkiksi se, että uusien työntekijöiden tarve on jo takaisinottoaikana ilmeinen, ja käytännön järjestelyt uusien työntekijöiden palkkaamiseksi tehdään jo takaisinottoajalla mutta virallinen päätös vasta takaisinottoajan jälkeen. Takaisinottovelvollisuus on pakottavaa oikeutta, eli siitä ei voida sopia työntekijän haitaksi.
Lue lisää rikosoikeudellisia kirjoituksiamme:
Comments