Viikon blogikirjoituksessa käsittelen yhtä työnantajan velvollisuutta, nimittäin sosiaalitilojen järjestämistä työntekijöille. Työn luonteesta riippuen sosiaalitiloille on erilaisia vaatimuksia, lisäksi tilojen siisteydestä ja turvallisuudesta tulee huolehtia. Työturvallisuuslaissa käytetään henkilöstötilat-termiä, oikeuskäytännössä taas välillä myös sosiaalitilat-termiä. Yhtenäisyyden vuoksi tässä kirjoituksessa viittaan näihin pääasiassa sosiaalitilat-termillä. Sosiaalitiloista on runsaasti oikeuskäytäntöä, ja käyn myös niitä läpi tässä kirjoituksessa.
Sosiaalitiloja koskevaa sääntelyä
Sosiaalitiloista säännellään muun muassa työturvallisuuslaissa. Lisäksi useissa eri työehtosopimuksissa on alakohtaisia määräyksiä niiden järjestämisestä ja vaatekaappien koosta ja ruokapöydän pinnoitteesta lähtien. Työturvallisuuslain 48 §:ssä säädetään henkilöstötiloista seuraavaa:
”Työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä on työntekijöiden käytettävissä oltava työn luonne ja kesto sekä työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen riittävät ja asianmukaisesti varustetut peseytymis-, pukeutumis- ja vaatteiden säilytystilat, ruokailu-, lepo- ja käymälätilat sekä muut henkilöstötilat. Työntekijöiden saatavilla tulee olla riittävästi kelvollista juomavettä.
Raskaana olevilla naisilla ja imettävillä äideillä on tarvittaessa oltava mahdollisuus mennä lepohuoneeseen tai muuhun sopivaan paikkaan lepäämään.”
Toisin sanoen, työntekijöille on järjestettävä asianmukaiset tilat, joissa he voivat peseytyä ja vaihtaa vaatteet sekä säilyttää niitä, viettää tauot sekä käydä WC:ssä. Tilojen tulee olla riittävästi varustellut ja kooltaan riittävät työntekijöiden määrään nähden. Työturvallisuuslain 36 §:ssä edellytetään myös, että tilat pidetään siisteinä.
Liikkuvassa työssä, kuten rakennustyömailla, kodinhoidossa tai kuljetustyössä sosiaalitilojen järjestäminen ei ole yhtä suoraviivaista kuin vaikkapa toimistotyössä, mutta myös tällöin siitä on huolehdittava. Esimerkiksi niillä rakennustyömailla olevilla konteilla täytetään työnantajan velvollisuus sosiaalitilojen järjestämisestä. Mahdollisuuksien mukaan myös esimerkiksi urakkakohteen WC- ja peseytymistiloja voidaan hyödyntää, samoin läheisen toisen työmaan tai työnantajan toimipisteen tiloja.
Seuraavaksi käsittelen sosiaalitilojen järjestämiseen liittyviä erityispiirteitä oikeustapausten kautta.
WC- ja peseytymistilat
Työtuomioistuimen ratkaisussa TT:1992-4 oli kyse tilanteesta, jossa rakennustyömaan työntekijöillä ei ollut aluksi WC- ja peseytymistiloja käytössään työmaan ollessa vielä liittämättä kaupungin vesi- ja viemäriverkkoon. Työtä tällaisissa oloissa kesti noin kuukauden. Työntekijöille osoitetut, läheisellä toisella työmaalla olevat WC- ja peseytymistilat olivat olleet keskeneräiset, joten niitäkään ei voinut käyttää. Työnantaja tuomittiin maksamaan työntekijöiden liitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tahallisesta rikkomisesta.
Järjestys ja siisteys
Työpaikalla on huolehdittava järjestyksestä ja siisteydestä. Lisäksi siivous on suoritettava niin, että siitä ei aiheudu työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa. Asiasta säädetään työturvallisuuslain 36 §:ssä:
”Työpaikalla on huolehdittava turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämästä järjestyksestä ja siisteydestä. Siivous on suoritettava siten, että siitä ei aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle.”
Työtuomioistuimen ratkaisussa TT:1984-119 rakennustyömaalle oli suoritettu kaksi tarkastusta, joiden välissä oli yksi viikko. Kummassakin tarkastuksessa todettiin, että työmaan ruokailutila, pukeutumistila ja pesuhuone olivat likaisia ja epäsiistejä. Ruokailutilan lattialla oli paljon hiekkaa, roskaa ja vanhoja ruokatarpeita, ja pesutiloissa oli liejua ja betonia. Siivousliike siivosi tilan kerran viikossa ja silloinkin kantajana olleen Rakennustyöläisten Liitto ry:n mukaan kehnosti. Työehtosopimuksen määräyksen mukaan ruokailua ja vaatteita varten varatut tilat olisi tullut siivota päivittäin. Työnantaja ei ollut epäsiisteydestä tiedon saatuaan ryhtynyt toimiin epäkohtien korjaamiseksi, joten työnantaja tuomittiin hyvityssakkoon. Työnantaja oli rikkonut työehtosopimuksen sosiaalitilojen puhtaana pitämistä koskevaa määräystä.
Työehtosopimuksen määräykset
Erityisesti rakennusalan työehtosopimuksissa on paljon määräyksiä siitä, millaiset sosiaalitilat työntekijöille tulee järjestää. Esimerkiksi tapauksessa TT:1986-17 työmaalla oli puutteita muun muassa seuraavissa seikoissa, joista oli määräyksiä sovellettavassa työehtosopimuksessa: miehille ja naisille ei ollut erillisiä WC- tai pukeutumistiloja, työkohteessa säilytettävät työkalut säilytettiin TES:n vastaisesti sosiaalitiloissa, peseytymismahdollisuuksia ei oltu mitoitettu työntekijämäärään nähden asiallisesti eikä vaatteiden kuivatustilassa ollut lämmityslaitetta tai tuuletusta. Juomavettä ei ollut saatavilla. Näistä laiminlyönneistä työnantaja tuomittiin sakkoon.
Esimerkiksi kirjoitushetkellä voimassa olevassa rakennusalan työehtosopimuksessa määrätään niinkin tarkasti, että jos työnantaja on velvollinen järjestämään majoitustilat työntekijöille, niissä tulee olla (tavanomaisten, työehtosopimuksessa lueteltujen järjestelyiden lisäksi) riittävästi käsinojallisia nojatuoleja sekä sohvia, sohvapöytä, televisio sekä ruokailutilassa selkänojallisia tuoleja. Työehtosopimuksessa saatetaankin määrätä melko tarkkaan ne järjestelyt, jotka työnantajan on tehtävä työntekijöille osoitetuille tiloille.
Poikkeuksia sosiaalitilojen järjestämisvelvollisuudesta
Työehtosopimuksissa voi olla määräyksiä tilanteista, joilla lievennetään työnantajan velvollisuutta sosiaalitilojen järjestämiseen. Poikkeustilanteet ovat voineet liittyä esimerkiksi siihen, että asuintalon pihalle ei ole mahtunut työntekijöille sosiaaliparakkia ja remonttikohteessa on ollut asukkaita remontista huolimatta ja työntekijöitä on ollut korkeintaan noin kymmenen (TT 1989-85). Toisaalta taas työmaan lyhyellä, korkeintaan noin muutaman kuukauden mittaisella kestolla on merkitystä.
Esimerkiksi työtuomioistuimen ratkaisussa TT:2004-126 silloisessa maalausalan työehtosopimuksessa oli määräys, jonka mukaan henkilöstötilat tuli järjestää silloisen työministeriön päätöksen mukaisesti, mutta mikäli ”työkohteen pienuuden, työn luonteen esim. korjauksen, maalauspaikan ahtauden taikka muiden erityisten olosuhteiden vuoksi edellä mainittujen suojien taikka jonkin niistä järjestäminen ei ole tarkoituksenmukaista taikka mahdollista, voidaan edellä mainituista säädöksistä poiketa, milloin työntekijöiden tässä pykälässä tarkoitetut tarpeet voidaan kohtuullisesti muuten tyydyttää.”
Tapauksessa oli kyse tilanteesta, jossa maalausliike oli suorittanut kerrostalojen julkisivun maalaus- ja hiekkapuhallustöitä. Työmaa kesti kokonaisuudessaan kolme kuukautta. Työmaalla ei ollut ollut lainkaan pukeutumis-, peseytymis- tai vaatteidenkuivatustiloja. Lisäksi ruokailutilaa oli käytetty ruokailun lisäksi muun muassa kuivaus- ja varastotilana. Rakennusliiton paikallisen aluejärjestön toimitsija oli ilmoittanut epäkohdista työnantajalle. Tämän jälkeen työmaalle tuotiin sosiaalitiloihin tarkoitettu koppi, josta kuitenkin puuttui sähkö-, vesi- ja viemäriliitännät. Toimitsija teki myös tarkastuskäynnin työmaalle.
Maalausliike katsoi, että kyse oli sovellettavan työehtosopimuksen mukaisesta poikkeustyömaasta. Urakka oli kestänyt vajaat kaksi kuukautta, ja työntekijöitä oli ollut keskimäärin vain 3-4. Työntekijöillä oli ollut mahdollisuus käyttää urakkakohteessa sijaitsevia WC- ja pesutiloja. Lisäksi työmaa sijaitsi vajaan kilometrin päässä työnantajan kiinteästä toimipaikasta, jossa työntekijät olivat voineet käydä peseytymässä. Työnantajan mukaan työntekijöillä oli ollut tapana aloittaa ja lopettaa työpäivä toimipaikassa. Työtuomioistuin katsoi, että olosuhteet huomioon ottaen työnantaja oli järjestänyt riittävät sosiaalitilat, ja velvoitti kannetta ajaneen Rakennusliiton korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut.
Yhteenveto
Asialliset, riittävät ja siistit sosiaalitilat vaikuttavat työilmapiiriin ja työsuoritukseen. Työnantajalle on asetettu muun muassa työturvallisuuslaissa ja mahdollisesti myös sovellettavassa työehtosopimuksessa määräyksiä siitä, millaiset sosiaalitilat työntekijöille tulee järjestää. Tilojen tulee olla siistit ja turvalliset. Työntekijöille tulee lähtökohtaisesti järjestää ruokailu-, wc-, lepo- ja pukeutumistilat sekä säilytystilat. On kuitenkin myös mahdollista, että työsopimuksen määräykset poikkeustilanteista voivat lieventää työnantajan sosiaalitilojen järjestämisvelvollisuutta. Esimerkiksi työmaan lyhyt kesto voi lieventää työnantajan velvollisuuksia sosiaalitilojen järjestämiseen, jos työehtosopimus tämän mahdollistaa.
Jos epäilet, että työpaikallasi ei ole järjestetty sosiaalitiloja asianmukaisesti, kannattaa asia ottaa puheeksi luottamusmiehen, ammattiliiton tai lakimiehen kanssa, jotta asia saadaan selvitettyä ja mahdolliset puutteet korjattua.
Lue lisää työoikeuskirjoituksiamme:
Comments