Suomessa työtaistelutoimenpiteiksi on oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa katsottu joukkoluonteiset painostustoimenpiteet, joilla on tietty tehokkuus ja liityntä työsuhteisiin. Työntekijöiden työtaisteluoikeudesta ei nimenomaisesti säädetä Suomen perustuslaissa, mutta perustuslaissa on useita säännöksiä, jotka välillisesti suojaavat sitä. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen työntekijän työtaisteluoikeuteen keskeisesti liittyviä Suomen perustuslain säännöksiä.
Kansanvaltaisuus
Suomen oikeusjärjestelmään kuuluvista kansainvaltaisuudesta ja oikeusvaltioperiaattesta säädetään perustuslain 2 §:ssä, jonka 2 momentin mukaan:
“Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.”
Perustuslain esitöissä 2 momentin osalta todettiin, että säännös viittaa yleisemmin erilaisiin ihmisten yhteistoiminnan muotoihin. Säännös ilmaisee sen periaatteen, etteivät yksilön mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen voi kansanvaltaisessa yhteiskunnassa rajoittua pelkästään mahdollisuuteen äänestää vaaleissa.
Pakkotyön kielto
Työtaisteluoikeudesta vapausoikeutena on todettu, että kansalainen on vapaa olemaan tekemättä työtä. Yleinen työtaisteluoikeus näkyykin käytännössä siten, että yksilöille ei saa säätää sellaista työrauhavelvollisuutta, joka merkitsisi työvelvollisuutta. Pakollisesta työstä ei näin ollen tulisi olla mahdollista säätää, lukuun ottamatta poikkeusoloja. Pakkotyön kieltoa osoittaa etenkin perustuslain 7 §:
“Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.
Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.”
Perustuslain esitöissä katsottiin, että erillistä säännöstä pakkotyön kieltämisestä ei tarvittu, koska Suomen oloissa se on sinänsä yksiselitteisesti voimassa pykälän 1 momentin yleissäännöksestä. Jokaisen oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen puuttuu pakkotyön ohella esimerkiksi orjuuteen.
Sananvapaus
Poliittisten työtaisteluiden ollessa pääsääntöisesti julkiseen valtaan kohdistettuina mielenosoitustoimenpiteitä korostuu sananvapauden merkitys. Sananvapaudesta säädetään perustuslain 12 §:n 1 momentissa:
“Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.”
Työntekijöillä on oikeus esittää kritiikkiä itseensä vaikuttavista päätöksistä, eikä epäkohtien esille tuontia ja parannusten vaatimista voida lähtökohtaisesti pitää tuomittavana.
Yhdistymisvapaus
Työtaisteluoikeuden on katsottu kuuluvan Suomen perustuslain 13 §:n 1 ja 2 momentin mukaiseen yhdistymisvapauteen:
“Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.
Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.”
Vaikka pykälässä ei erikseen mainita työtaisteluoikeutta, on esimerkiksi perustuslakivaliokunta lausuntokäytännössään katsonut 2 momentin mukaiseen ammatilliseen yhdistymisvapauteen liittyvän myös työtaisteluoikeuden, ja korkein oikeus on vahvistanut tämän tulkinnan. Voidaankin katsoa, että Suomen valtiosääntö turvaa työtaisteluoikeuden perusoikeutena lähinnä yhdistymisvapauden osana.
Perusoikeuksien turvaaminen
Perusoikeudet eivät ole siten absoluuttisia, että niitä ei voitaisi rajoittaa missään laajuudessa eikä millään edellytyksillä. Tätä osoittaa esimerkiksi perustuslain 13 §:n 3 momentti, jonka mukaan:
“Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.”
Perusoikeuden sisältö määräytyy siis täsmällisesti vasta perusoikeussäännösten ja tavallisen lainsäädännön muodostamasta kokonaisuudesta. Työtaisteluoikeuden rajoittaminen täytyy olla kuitenkin perusteltua, mikä näkyy perustuslain 1 §:n 2 momentissa ja 22 §:ssä:
1 §:n 2 momentti:
“Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.”
22 §:
“Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.”
Yhteenveto
Poliittisten työtaisteluiden sallimista, rajoittamista ja kieltämistä arvioitaessa on huomioitava mahdollisuus siihen, että eri oikeudet voivat olla ristiriidassa keskenään. Työntekijöiden näkökulmasta työtaisteluoikeus on kuitenkin pitkälti turvattu perustuslain säännöksillä. Merkittävin kysymys työntekijöiden työtaisteluoikeuden toteutumisessa vaikuttaa kohdistuvan enemmänkin perusoikeuksien turvaamiseen työoikeuden piirissä, eli siihen, milloin työtaisteluoikeuden käyttämisessä on kyse perusoikeuksien käyttämisestä ja toisaalta, milloin kyseessä on sopimusrikkomus työnantajaa kohtaan.
Lue lisää työoikeuskirjoituksiamme:
ON, LKV
Julkinen kaupanvahvistaja
Oikeusnotaari
Lakitoimisto KPF
050 5513 013
Comentarios