Pitääkö töihin mennä, jos palkka on myöhässä? Entä saako työsuhteen tällöin purkaa? Mitä korvauksia viivästyneestä palkanmaksusta voi saada? Viikon blogikirjoituksessa pureudun näihin aiheisiin.
Työnteon lopettaminen ja irtisanoutuminen
Työntekijällä on työsuhteen aikana työsopimuksessa määritelty työntekovelvollisuus eli velvollisuus suorittaa työsopimuksessa sovitut tehtävät. Palkanmaksun myöhästyminen ei poista tätä velvollisuutta. Jos palkkaa ei kuulu, työntekijän tulee pyrkiä selvittämään asiaa työnantajan kanssa. Jos työnantajaan ei saa yhteyttä tai työnantaja ei anna selvää vastausta, työntekijälle voi syntyä oikeus purkaa työsopimus.
Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen työntekijä saa aina irtisanoa, mistä syystä tahansa. Näin ollen irtisanoutuminen voidaan tehdä siitäkin syystä, että työnantajalla on ongelmia palkanmaksun kanssa. Irtisanoessaan työsuhteen työntekijän tulisi kuitenkin noudattaa irtisanomisaikaa, joten työsopimuksen purkaminen voi olla parempi vaihtoehto erityisesti tilanteessa, jossa työnantaja on maksuvaikeuksissa ja joissa työnantajan laiminlyönti on riittävän vakava purkuperusteeksi, mutta maksukyvyttömyys ei ole varmaa. Tällöin työntekijän ei tarvitse työskennellä yrityksessä, joka ei mahdollisesti pysty maksamaan hänelle ajallaan, tai vaihtoehtoisesti yrityksessä, jota palkkaturva ei kuitenkaan katso maksukyvyttömäksi. Työnantajan maksukyvyttömyys on edellytys sille, että maksamattoman palkan saisi palkkaturvasta.
Maksamatonta palkkaa voi hakea palkkaturvasta, mutta hakemuksen käsittely kestää noin 6–8 kuukautta, joten työsopimuksen purkaminen ja uuden työn etsiminen voi olla kannattavampaa irtisanomisajalla työskentelyn sijasta. Palkanmaksun laiminlyönti voi olla sellainen TE-toimiston edellyttämä perusteltu syy, jonka vuoksi karenssia ei tule.
Työsopimuksen purkaminen
Työsopimuslain (TSL) 8:1 §:ssä käsitellään sopijapuolten oikeutta purkaa työsopimus. Pykälän toisen momentin mukaan työntekijä saa purkaa työsopimuksen päättymään heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, että työntekijältä ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Myös määräaikaisen työsopimuksen voi purkaa tällaisesta syystä.
Purkuoikeuttaan työntekijä voi käyttää mm. silloin, kun työnantaja on laiminlyönyt palkanmaksuvelvollisuutensa riittävän vakavasti. Purkuoikeus koskee sekä tilanteita, joissa palkanmaksu on laiminlyöty tahallaan, että tilanteita, joissa laiminlyönti johtuu työnantajan maksuvaikeuksista.
Purkuoikeus ei kuitenkaan ole automaattinen: työnantajan laiminlyönniltä vaaditaan olennaisuutta, jotta purkuoikeus syntyy. Tämän lisäksi työntekijän tulee lähtökohtaisesti ilmoittaa viivästyksestä sen huomattuaan. Työntekijän pitäisi pyrkiä selvittämään viivästymisasiaa sen sijaan, että purkaa suoraan työsopimuksen, jos palkka ei ole palkkapäivän päätteeksi tullut tilille. Olennaisuuteen vaikuttaa saamatta olevan palkan suuruuden lisäksi mm. viivästyksen kesto ja toistuvuus, työnantajan tietoisuus virheestä, toistuvuus sekä työnantajan passiivisuus palkkakyselyihin vastaamisessa. Tilannetta arvioidaan kyseisen työntekijän olosuhteista käsin, eli pienituloiselle työntekijälle tietynlainen viivästys voi olla olennaisempi kuin sellaiselle, jolla on paremmat taloudelliset olosuhteet.
TSL 8:2 §:n mukaan purkamisoikeus raukeaa, jos purkamista ei ole tehty 14 päivän kuluessa siitä, kun sopijapuoli sai tiedon purkamisperusteen täyttymisestä. Purkaminen kannattaa tehdä siksi ajallaan, varsinkin jos näköpiirissä ei ole työnantajan maksuvaikeuksien helpottumista. Purkamisoikeuden olemassaolo kannattaa kuitenkin tarkistaa ensin ammattiliitosta tai lakimieheltä, koska jos työnantajan laiminlyönti ei ole ollut riittävän olennainen, voi työntekijän suorittama työsuhteen purkaminen olla lainvastainen, jolloin työntekijä voi joutua korvaamaan työnantajalle joidenkin kuukausien palkan edestä vahingonkorvauksia. Jos työntekijä on esimerkiksi suostunut palkanmaksun viivästymiseen, ei hänellä ole oikeutta purkaa työsopimusta.
Viivästyskorot, odotusajan palkka ja työnantajan vahingonkorvausvelvollisuus
Työntekijä voi vaatia myöhässä olevalle palkalle korkolain mukaista viivästyskorkoa alkuperäisestä palkanmaksupäivästä lukien, kirjoitushetkellä se on 7 %. Oikeus viivästyskorkoon syntyy myös silloin, jos palkka on virheen vuoksi myöhässä tai oikeutta purkaa työsuhde ei muuten ole.
Lisäksi, jos työntekijä irtisanoo tai purkaa työsuhteen eikä lopputiliä makseta ajallaan, syntyy oikeus saada palkka odotuspäivien ajalta eli ajalta jonka palkka on myöhässä, kuitenkin korkeintaan kuudelta kalenteripäivältä. Lopputili tulee lähtökohtaisesti maksaa työsuhteen päättymispäivänä. Työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa tästä on voitu sopia toisin. Usein lopputili maksetaan seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä.
TSL 12:2 §:ssä säädetään korvauksesta, joka koskee työsopimuksen perusteetonta päättämistä. Jos työntekijä purkaa työsopimuksen työnantajasta johtuvasta syystä, kuten palkanmaksun laiminlyönnin vuoksi, syntyy hänelle oikeus korvaukseen. Korvauksen määrä on 3-24 kuukauden palkka, tapauksen olosuhteista kuten myöhästyneen palkan suuruudesta, myöhästelyn toistuvuudesta, työsuhteen pituudesta ja muusta vastaavasta riippuen.
Yhteenveto
Työntekijällä voi olla oikeus purkaa työsuhde, jos palkanmaksu on viivästynyt. Työnantajan laiminlyönnin tulee kuitenkin olla olennainen, jotta purkuoikeus syntyy. Olennaisuuteen vaikuttavat muun muassa maksamatta olevan palkan suuruus, viivästysten toistuvuus ja työntekijän olosuhteet. Myös työnantajan vastaamattomuus palkkakyselyihin lisää työnantajan laiminlyönnin olennaisuutta. Olennaisuutta arvioidaan työntekijän tilanteesta käsin, eli esimerkiksi kahden viikon viivästys voi olla toiselle työntekijälle selvästi olennaisempi kuin toiselle. Yleensä purkuoikeutta ei ole, jos työntekijä ei ole mitenkään pyrkinyt selvittämään viivästymistilannetta. Lisäksi työntekijä voi irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen, mutta tällöin työskentelyä tulee jatkaa irtisanomisajalla.
Myös toistuvat mutta vähäisemmät viivästykset palkanmaksussa voivat oikeuttaa työsuhteen purkamiseen, mutta viivästymiseltä vaadittaneen vähintään useampien päivien pituista aikaa ja selkeää toistuvuutta. Jos työntekijä taas on suostunut palkanmaksun viivästyttämiseen, purkuoikeutta ei ole.
Työntekijällä on tilanteesta riippuen oikeus viivästyneen palkan lisäksi viivästyskorkoihin, odotusajan palkkaan korkeintaan kuudelta kalenteripäivältä sekä vahingonkorvaukseen työsopimuksen päättämisestä. Jälkimmäisen suuruus on 3-24 kuukauden palkkaa vastaava summa.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme:
Comments