Emme tahdo lietsoa pelkoa. Emme tahdo rahastaa pelolla ja vastustamme kaikkia pelon lietsomiseen perustuvia liiketoimintamalleja aktiivisesti emmekä suostu avustamaan yrityksiä tai yksityishenkilöitä niiden järjestämisessä. Koemme kuitenkin, että oikea tieto esitettynä tarkoituksenmukaisella ja informatiivisella tavalla vähentää epävarmuutta ja sitä kautta pelkoa. Siksi tarjoamme nyt ymmärrettävässä muodossa tietoa valmiuslaista ja siitä, mitä sen käyttöönotto merkitsisi Suomessa.
Valmiuslaki
Valmiuslain (1552/2011) tarkoitus kerrotaan melko hyvin sen ensimmäisessä pykälässä:
”Tämän lain tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys.”
Valmiuslaki on laki, jota ei ole koskaan sovellettu Suomessa. Valmiuslain käyttöala kuvataan hallituksen esityksessä (HE 3/2008 vp) melko hyvin selkosuomella. Valmiuslaki on tarkoitettu kattamaan vain erityisen vakavat ja koko kansakuntaa koskettavat tilanteet. Nämä poikkeustilanteet, jossa valmiuslakia voidaan soveltaa luetellaan lain 3 §:ssä. Poikkeusolot ovat vakavuusjärjestyksessä:
1) Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila. Tällä tarkoitetaan käytännössä sotaa tai ilman sodanjulistusta tapahtuvaa vihreiden miesten ilmaantumista eri paikkoihin. Tämä on valmiuslain kaikkein vakavin poikkeustila.
2) Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka. Eli käytännössä jo sodan uhatessa voidaan ottaa käyttöön jo valmiuslain antamia keinoja. Näiden käytölle on kuitenkin asetettu lisäedellytys ”[uhka] jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista”.
3) Väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat. Tällä ei viitata lamaan tai taantumaan eikä edes pörssiromahdukseen vaan vakavampaan tilaan, jossa esimerkiksi polttoaineen, ruuan, lääkkeiden tai energian saanti vaarantuu taloudellisista syistä, kuten esimerkiksi polttoaineentuonnin keskeytymisen vuoksi. Tämä kattaa myös rahoitusmarkkinoiden kriisejä, esimerkiksi hyperinflaation, joka voisi vaarantaa koko talouden toiminnan.
4) Erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila. Tämä voisi kansainvälisesti tarkoittaa esimerkiksi tsunamia tai suurta maanjäristystä. Suomen oloissa kyse voisi ilmeisesti olla esimerkiksi padon sortumisesta tai ydinvoimalaonnettomuudesta.
5) Vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. Tämä on nykyoloissa kaikkein kiinnostavin, joten avaan sen sisältöä tarkemmin.
Jotta valmiuslaki voitaisiin ottaa käyttöön tartuntataudin perusteella, tartuntataudin tulee täyttää kaksi edellytystä:
1. Levinneisyys. Tätä edellytystä ei tarkemmin avata valmiuslaissa, mutta valmiuslaissa viitataan tämän osalta, että lakia sovelletaan, jos tartuntatautilain antamat valtuudet eivät riitä. Tartuntatautilain nojalla ihmisiä voidaan esimerkiksi eristää vastoin heidän tahtoaan eli käytännössä lukita pois muusta yhteiskunnasta tai määrätä karanteeniin eli pysymään kotonaan. Valmiuslakia sovelletaan hallituksen esityksen mukaan esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, jossa sairastuneita on niin paljon, että yhteiskunnan toimivuuden vuoksi jouduttaisiin perustamaan uusia eristys- tai sairaanhoitotiloja, jotka tarkoittaisivat käytännössä esimerkiksi tartunnan saaneiden ja altistuneiden sulkemista väliaikaisiin sairaaloihin ja eristystiloihin, joina voisivat toimia esimerkiksi kasarmit tai koulut.
2. Vaarallisuus. Tartuntataudit tappavat aina ihmisiä, jopa tavallinen flunssakin tappaa ihmisiä kaiken aikaa. Jotta valmiuslaki voitaisiin ottaa käyttöön, on kyseessä oltava poikkeuksellisen vaarallinen tartuntatauti. Valmiuslaissa vaarallisuus rinnastetaan erityisen vakavaan suuronnettomuuteen, joista esimerkkinä mainitaan juuri ydinvoimalaonnettomuus. Tämä antaa mittakaavaa siitä, kuinka suurta vaaraa taudin on aiheutettava väestölle, jotta valmiuslaki voitaisiin ottaa käyttöön.
Valmiuslaki otetaan käyttöön valtioneuvoston eli hallituksen ja tasavallan presidentin yhteisellä päätöksellä ja se astuu voimaan heti päätöksen jälkeen. Tämän jälkeen eduskunta äänestää asiasta ja jos lain käyttöönotto hyväksytään niin sen voimassaolo jatkuu. Jos sitä ei hyväksytä niin se päättyy.
Valmiuslain käyttöönoton vaikutukset
Valmiuslaki antaa viranomaisille todella vahvoja valtuuksia puuttua ihmisten ja organisaatioiden toimintaan. Valmiuslain mahdollistamista toimista voidaan ottaa käyttöön vain yksittäisiä toimia eli valmiuslain voimaantulo ei tarkoittaisi kaikkien seuraavien toimien käyttöönottoa.
Valmiuslain 4 luku kattaa rahoitusmarkkinoiden turvaamistoimia. Luvussa mahdollistetaan mm. kielto viedä valuuttaa tai omaisuutta pois Suomesta, maksuliikenteen rajoittaminen, arvopaperikaupan kielto sekä kielto nostaa myytävänä olevien tuotteiden hintoja.
Valmiuslain 5 luku kattaa hyödyketuotannon turvaamistoimia. Nämä ovat todella rajusti arkielämään vaikuttavia toimia, kuten ruuan, energian tai polttoaineen säännöstely ja ulkomaankaupan kielto. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että ihmisiä estetään hamstraamasta elintarvikkeita sillä, että kaupat saisivat myydä vain tietyn määrän ruokaa kerralla ihmisille.
Valmiuslain 6 luku kattaa rakentamistoimia. Nämä ovat toimia, joihin vakava tartuntatauti saattaa johtaa. Näissä rakennustoimintaa ei saa aloittaa tai jatkaa ilman viranomaisen lupaa, jotta rakennusmateriaalit ja -koneet olisivat tarvittaessa käytettävissä välttämättömiin rakennushankkeisiin, esimerkiksi puolustusvoimien hankkeisiin tai väliaikaisten sairaaloiden rakentamiseen.
Valmiuslain 7 luku kattaa ihmisten asuttamistoimia. Näiden käyttöönottoon voidaan päätyä suuren ihmisjoukon jouduttua kodittomaksi esimerkiksi onnettomuuden tai sodan vuoksi. Tällöin vuokra-asuntoja omistavien on ilmoitettava viranomaiselle vuokra-asuntojensa määrästä, jotta niihin voidaan sijoittaa vuokralaisia tarvittaessa.
Valmiuslain 8 luku kattaa sosiaaliturvaan liittyviä toimia. Tämä kattaa mahdollisuuden lakata maksamasta erilaisia sosiaalietuuksia, kuten eläkkeitä tai työttömyyskorvausta, jotta valtion maksuvalmius säilyisi.
Valmiuslain 9 luku kattaa tietoliikennetoimia. Näillä varmistetaan radio- ja muun viestinnän toiminta kriisin aikana.
Valmiuslain 10 luku kattaa voimakkaampia polttoaineeseen ja kuljetuksiin liittyviä toimia. Tämän luvun toimet johtaisivat esimerkiksi siihen, että polttoainetta ei voisi ostaa ilman ostolupaa ja ettäpolttoaineen käyttäminen ilman lupaa olisi kiellettyä. Tämä olisi mahdollista ottaa käyttöön polttoaineensaannin estyessä esimerkiksi sodan vuoksi.
Valmiuslain 11 luku kattaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimia. Nämä ovat toimia, joita voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi vakavan tautiepidemian vuoksi. Tämän luvun nojalla kunnat voivat luopua mm. päivähoidon ja kiireettömän hoidon järjestämisestä terveydenhuollon resurssien turvaamiseksi ja ihmisten välisten kontaktin rajoittamiseksi. Tämän luvun nojalla voidaan myös perustaa väliaikaisia sairaaloita ja määrätä sairaaloita muuttamaan toimintaansa siten, että tartuntatautipotilaat saadaan hoidettua tavanomaisista käytännöistä riippumatta.
Valmiuslain 12 luku kattaa valtiontalouden hoitoon liittyviä toimenpiteitä. Näitä ovat esimerkiksi valtion maksujen maksamatta jättäminen.
Valmiuslain 13 ja 14 luvut kattavat työsuhteisiin liittyviä keinoja. Näillä mahdollistetaan mm. jokaisen 18 vuotta täyttäneen suomalaisen määrääminen töihin kriisin torjumiseksi. Tällä mahdollisestaan esimerkiksi ihmisten määrääminen töihin väliaikaisiin sairaaloihin ihmisten hoidon varmistamiseksi.
Valmiuslain 15 luku käsittelee hallintoa. Tämän lain perusteella voidaan lopettaa koulujen ja yliopistojen toiminta täysin esimerkiksi tartuntataudin leviämisen estämiseksi.
Valmiuslain 16 luku käsittelee sotilaallista puolustusvalmiutta.
Valmiuslain 17 luku käsittelee liikkumisrajoituksia ja evakuointeja. Tämä luku sisältää eräitä voimakkaimpia rajoituksia tartuntatautitilanteissa. Tämän luvun nojalla voidaan määrätä kielto liikkua tietyissä paikoissa, rajoittaa liikkumista joillain tavoilla tai jopa kieltää kokonaan liikkuminen tietyn kunnan tai tiettyjen kuntien alueella.
Missä nyt mennään
Valtioneuvosto on useaan otteeseen 12. ja 13.3 todennut, että valmiuslain käyttöön ei ole perustetta, koska vakavan ja laajalle levinneen taudin edellytykset eivät täyty. Valtioneuvosto on myös todennut, että valmiuslain toimivaltuuksia ei toistaiseksi tarvita taudin leviämisen estämiseksi, koska nykyiset keinot ovat todennäköisesti riittäviä.
Emme ole terveydenhuollon asiantuntijoita, joten emme lähde spekuloimaan lain mahdollisesta käyttöönotosta. Valmiuslain käyttöönotto edellyttäisi, että taudin aiheuttama vaara on todella suuri ja sitä ei saada hallintaan muilla keinoin.
Yhteenveto
Valmiuslain käyttöönotto edellyttää todella massiivista uhkaa Suomelle ja suomalaisille. Tällaisia uhkia ovat mm. sota ja ydinvoimalaonnettomuus. Valmiuslaki voidaan ottaa käyttöön myös tartuntataudin vuoksi, jos tartuntatautilain keinot, kuten eristäminen ja karanteeni eivät ole riittäviä. Jotta tätä kovempia keinoja, kuten ulkonaliikkumiskieltoa, tiettyjen paikkojen sulkemista, väliaikaisten sairaaloiden perustamista tai pakkotyötä voitaisiin ottaa käyttöön, täytyy taudin olla laajalle levinnyt ja niin vakava, että se vastaa suuronnettomuutta tai sellaisen uhkaa, esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuutta. Viranomaiset ovat useaan otteeseen todennut, että tällä hetkellä Suomessa ei ole tarvetta tällaiselle toimenpiteelle.
Lue lisää teemakirjoituksiamme:
Eelis Paukku
Lakimies, toimitusjohtaja
KPF Group Oy
Comments