Viikon oikeustapauskommentissa käsittelen tuoretta korkeimman oikeuden tapausta KKO 2022:75, jossa valtio tuomittiin korvaamaan perusteettomasta takavarikosta aiheutunut vahinko. Tapauksessa omaisuutta oli takavarikoitu rikosprosessin ajaksi, jotta vahingonkorvausvastuu saataisiin pantua täytäntöön, jos syytetty olisi tuomittu syylliseksi. Käsittelen kirjoituksessa takausta koskevan lainsäädännön sekä oikeustapauksen taustat ja sisällön.
Vahingonkorvausvastuu takavarikosta
Vakuustakavarikon edellytyksistä säädetään pakkokeinolain 6:1 §:ssä. Sen mukaan omaisuutta voidaan määrätä vakuustakavarikkoon sakon, rikokseen perustuvan vahingonkorvauksen tai hyvityksen taikka valtiolle menetettäväksi tuomittavan rahamäärän maksamisen turvaamiseksi. Käytännössä takavarikko määrätään usein esitutkinnan aikana. Vakuustakavarikon määrää pakkokeinolain 6:2 §:n mukaan tuomioistuin. Vakuustakavarikko päättyy kun pääasia, usein rikosasia, ratkaistaan.
Pakkokeinolain 6:11 §:n mukaan:
“Vakuustakavarikosta ja väliaikaisesta vakuustakavarikosta aiheutuneen vahingon ja asiassa aiheutuneiden kulujen korvaamisessa noudatetaan soveltuvin osin oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:ää.”
Oikeudenkäymiskaaren 7:11 § kuuluu:
”Hakijan, joka on tarpeettomasti hankkinut turvaamistoimen, on korvattava vastapuolelle turvaamistoimesta ja sen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko ja asiassa aiheutuneet kulut.”
Pykälä on kirjoitettu melko tiukkaan muotoon, ja sanamuodon mukainen soveltaminen tarkoittaisi, että kaikki kulut on korvattava riippumatta siitä, onko takavarikon hakeminen ollut huolimatonta vai ei, jos se on ollut tarpeetonta. Tarpeettomuutta taas ei määritellä mitenkään lainsäädännössä. Aiheesta ei myöskään ollut korkeimman oikeuden käytäntöä ennen ratkaisua KKO 2022:75.
Tapauksen taustat
Henkilöä A epäiltiin törkeästä veropetoksesta ja törkeästä velallisen epärehellisyydestä. Syytteet hylättiin käräjäoikeudessa myöhemmin. Omaisuutta oli määrätty vakuustakavarikkoon yhteensä 94 167,37 euron arvosta. Vakuustakavarikossa oli tilivaroja ja kolme asunto-osaketta.
Kun syytteet hylättiin, A nosti kanteen Oulun käräjäoikeudessa ja vaati vahingonkorvausta tarpeettomasta vakuustakavarikosta. Vahingonkorvaus perustui siihen, että A ei ollut voinut käyttää asunto-osakkeita tai tilivaroja vakuustakavarikon aikana. Valtion näkemys oli, että vaatimus oli perusteeton ja takavarikko ei ollut tarpeeton. Valtio katsoi lisäksi, että vahinko oli enintään korkotuoton suuruinen.
Oulun käräjäoikeus ratkaisi asian 29.5.2020 antamallaan tuomiolla. Käräjäoikeus katsoi, että valtion korvausvastuu on ankaraa. Tämä tarkoittaa, että valtio joutuu korvaamaan perusteettoman takavarikon aina kun syyte hylätään. Käräjäoikeus katsoi myös, että vahinko oli suurempi kuin korkotuotto, ja määräsi valtion korvaamaan vahingon.
Valtio valitti asiasta Rovaniemen hovioikeuteen, joka antoi asiassa ratkaisun 20.4.2021. Hovioikeus katsoi, että koska vakuustakavarikolle oli määräämishetkellä peruste, mutta koska syytteet hylättiin myöhemmin, vakuustakavarikko oli perusteeton. Hovioikeus kuitenkin katsoi, että valtio voitiin tuomita vahingonkorvaukseen vain huolimattomuuden perusteella. Tässä tapauksessa ei voitu näyttää huolimattomuutta, minkä vuoksi hovioikeus ei tuominnut valtiota maksamaan korvausta.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
A valitti hovioikeuden ratkaisusta korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus myönsi valitusluvan ja antoi asiassa tuomion 9.12.2022. Korkein oikeus perusti ratkaisunsa pakkokeinolain esitöihin. Aikaisempi pakkokeinolaki vuodelta 1987 ei sisältänyt erityissäännöstä vahingonkorvauksesta, vaan ainoastaan mainittiin, että asiasta säädetään erikseen. Tällaista erityissäännöstä ei kuitenkaan ollut missään lainsäädännössä. Vuoden 2011 pakkokeinolakiin lisättiin viittaus oikeudenkäymiskaaren vahingonkorvaussääntelyyn, jotta lakiin saataisiin nimenomainen säännös asiasta.
Laki ja sen esityöt eivät ota kantaa siihen, onko kyseinen vastuu ankaraa vai tuottamuksesta riippuvaa. Oikeuskäytännössä oikeudenkäymiskaaren 7:11 §:ää on kuitenkin tulkittu niin, että vastuu on ankaraa. Tältä osin korkein oikeus katsoi, että myös pakkokeinolain mukainen vastuu on ankaraa vakuustakavarikon osalta.
Korkein oikeus arvioi myös vakuustakavarikon tarpeettomuutta. Korkein oikeus totesi, että tarpeettomaksi katsomisessa ei tule huomioida sitä, onko takavarikolle ollut peruste sen määräämishetkellä. Tämä on analoginen muiden pakkokeinojen kohteeksi joutuville, esimerkiksi vangituille, maksettavien korvausten kanssa. Näiltä osin korkein oikeus katsoi, että vakuustakavarikko on tarpeeton silloin, jos syyte hylätään.
Näillä perusteilla korkein oikeus kumosi hovioikeuden tuomion ja palautti sen hovioikeuteen korvausten määräämistä varten. Korkein oikeus ei voinut ottaa kantaa korvausten määrään, koska hovioikeus ei ollut tehnyt sitä. Tämän vuoksi asia palautettiin korvausten määrän osalta hovioikeuteen.
Tapaus oli 4–1 äänestysratkaisu, joka poikkesi esittelijän mietinnöstä. Esittelijän mietinnössä todettiin, että koska ankaraa vastuuta ei määritellä lainsäädännössä vakuustakavarikon osalta, ei sitä voida soveltaa. Pakkokeinolakiin jätettiin myös vakuustakavarikon osalta ottamatta lainkaan ankaran vastuun säännöksiä. Näillä perusteella esittelijä ja vähemmistöön jäänyt oikeusneuvos katsoivat, että valtion vastuu olisi tuottamusvastuuta, jolloin hovioikeuden ratkaisua ei olisi tarvinnut muuttaa.
Yhteenveto
Vakuustakavarikosta aiheutuva vastuu on korkeimman oikeuden ennakkotapauksen mukaan jatkossa ankaraa. Valtio joutuu korvaamaan takavarikosta aiheutuneet vahingot, jos syyte hylätään. Jatkossa moni talousrikosasia onkin kaksiosainen: ensin ratkotaan rikosasiassa, onko henkilö syyllinen, ja jos syyte hylätään, ratkotaan valtion vahingonkorvausvastuuta vahingonkorvausasiassa. Tämä lisää ainakin oikeudenkäyntien kustannuksia, mutta toisaalta se lisää kynnystä vakuustakavarikon käyttämiselle. Nähtäväksi jää, ovatko vaikutukset kokonaisuutena negatiivisia vai positiivisia.
Lue lisää oikeustapauskommenttejamme
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, tohtorikoulutettava), DI (Tuotantotalous)
KHT-tilintarkastaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
Comments