Oikeudellisessa kielessä termillä ”italialainen torpedo” viitataan taktiikkaan, jossa asian käsittely viivästytetään tarkoituksena saavuttaa omat tavoitteet. Termi juontaa juurensa 1900-luvun jälkipuoliskon kansainvälisistä yritysten välisistä riidoista. Niissä se osapuoli, joka kesti asian pitkittymistä, pyrki usein aloittamaan oikeudenkäynnin sellaisessa valtiossa, jossa ratkaisun saaminen kestää hyvin kauan. Käsittelen tässä kirjoituksessa turva-alan lupien väliaikaista peruuttamista hieman raflaavamman otsikon alla, koska asiassa on esiintynyt hallintolain käytön kohteiden kannalta arveluttavia käytäntöjä. Käsittelen lupien väliaikaista peruuttamista nimenomaan rikosepäilyn vuoksi.
Turva-alan lupien väliaikaisesta peruuttamisesta
Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (1085/2015) 95 § sisältää säännöksen siitä, milloin järjestyksenvalvojan tai vartijan hyväksynnän voi peruuttaa väliaikaisesti eli alan slangilla ”ottaa kortit pois”. Olen kirjoittanut aiheesta aiemmin kirjoituksessa, jonka löydät tästä. Pykälä kuuluu kokonaisuudessaan:
”Päällystöön kuuluva poliisimies voi väliaikaisesti peruuttaa vartijaksi, järjestyksenvalvojaksi tai turvasuojaajaksi hyväksymisen, jos poliisin tietoon on tullut seikkoja, jotka todennäköisesti johtavat vartijaksi, järjestyksenvalvojaksi tai turvasuojaajaksi hyväksymisen peruuttamiseen.
Jos vartijaksi, järjestyksenvalvojaksi tai turvasuojaajaksi hyväksymisen väliaikaiseen peruuttamiseen on edellytykset, poliisimies voi ottaa vartijakortin, järjestyksenvalvojakortin tai turvasuojaajakortin haltuunsa sen luovuttamiseksi päällystöön kuuluvalle poliisimiehelle, jonka on 14 päivän kuluessa päätettävä, peruutetaanko vartijaksi, järjestyksenvalvojaksi tai turvasuojaajaksi hyväksyminen väliaikaisesti. Poliisimies voi ottaa vartijakortin, järjestyksenvalvojakortin tai turvasuojaajakortin haltuunsa myös silloin, kun vartijaksi, järjestyksenvalvojaksi tai turvasuojaajaksi hyväksyminen on peruutettu. Vartijakortin, järjestyksenvalvojakortin tai turvasuojaajakortin pois ottamiseksi voidaan tehdä henkilöntarkastus sen estämättä, mitä pakkokeinolain 8 luvun 31 §:ssä säädetään.
Vartijaksi, järjestyksenvalvojaksi tai turvasuojaajaksi hyväksymisen väliaikaisesta peruuttamisesta on ilmoitettava heti poliisilaitokselle. Päätös, jolla vartijaksi, järjestyksenvalvojaksi tai turvasuojaajaksi hyväksyminen on väliaikaisesti peruutettu, on voimassa enintään kolme kuukautta. Poliisilaitos voi jatkaa päätöksen voimassaoloaikaa enintään kuudella kuukaudella kerrallaan, jos vartijaa, järjestyksenvalvojaa tai turvasuojaajaa epäillään rikoksesta, joka todennäköisesti johtaa vartijaksi, järjestyksenvalvojaksi tai turvasuojaajaksi hyväksymisen peruuttamiseen.”
Pykälän mukaan hyväksynnät voidaan peruuttaa, jos poliisin tietoon on tullut seikkoja, jotka todennäköisesti johtavat hyväksymisen peruuttamiseen. Lain sanamuodon perusteella vaatimus väliaikaiselle haltuunotollekin on, että tiedossa olevien seikkojen perusteella voidaan pitää todennäköisenä, että rikosasiassa annettu lainvoimainen tuomio on niin vakava, että sen perustella tullaan peruuttamaan hyväksynnät kokonaan. Tätä koskeva sääntely on yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 91 §:ssä:
”Poliisilaitos voi peruuttaa vartijaksi, järjestyksenvalvojaksi tai turvasuojaajaksi hyväksymisen kokonaan tai määräajaksi, jos:
1) vartija ei enää täytä 10 §:n 1 momentin 3 kohdassa, järjestyksenvalvoja 35 §:n 1 momentin 2 kohdassa tai turvasuojaaja 61 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädettyjä edellytyksiä;
2) vartija, järjestyksenvalvoja tai turvasuojaaja on lainvoimaisella tuomiolla tuomittu sellaisesta rikoksesta, joka osoittaa hänen olevan sopimaton tehtäväänsä, tai hän on tahallaan menetellyt vartijana, järjestyksenvalvojana tai turvasuojaajana olennaisesti virheellisesti; taikka
3) vartija, järjestyksenvalvoja tai turvasuojaaja on olennaisesti rikkonut vartijaksi, järjestyksenvalvojaksi tai turvasuojaajaksi hyväksymiseen liitettyjä keskeisiä ehtoja tai rajoituksia.”
Rikosperusteinen hyväksynnän peruuttaminen on mahdollista rikoksissa, jotka osoittavat henkilön olevan sopimaton järjestyksenvalvojana tai vartijana työskentelyyn. Rikokset, joista hyväksyntä peruutetaan, ovat pääsääntöisesti tahallisia rikoksia. Alla on satunnaisessa järjestyksessä tyypillisimpiä rikoksia, joista hyväksyntä perustetaan:
- Lievä pahoinpitely
- Pahoinpitely
- Törkeä pahoinpitely
- Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen
- Raiskaus
- Törkeä raiskaus
- Huumausaineen käyttörikos
- Huumausainerikos
- Petos
- Lievä petos
- Törkeä petos
- Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen
- Virkamiehen vastustaminen
- Haitanteko virkamiehelle
- Niskoittelu poliisia vastaan
- Kavallus
- Törkeä kavallus
- Ryöstö
- Törkeä ryöstö
- Varkaus
- Törkeä varkaus
Näiden kohdalla on syytä korostaa, että poliisin ei ole pakko peruuttaa hyväksyntöjä mistään yllä mainitusta rikoksesta vaan poliisi voi tehdä sen harkintansa mukaan kokonaisarvioinnin perusteella. Käytännössä rikokseen syyllistyneen henkilön kohdalla poliisilla on laaja harkintavalta asiassa. Yleinen käytäntö on kuitenkin ollut, että työtehtävien vuoksi tulleesta yksittäisestä pahoinpitelytuomiosta hyväksyntöjä ei peruuteta, jos kyseessä ei ole ollut vakava ylilyönti ja asia osataan kuulemisvaiheessa selittää poliisille.
Käyn seuraavaksi läpi ongelmallisia tilanteita hyväksymismenettelyihin liittyen.
Ongelma 1. Korttien uusiminen
Hyväksyntöjen uusiminen on teknisesti ottaen uuden hyväksynnän hakeminen. Kaikki lain edellytykset hyväksymiselle on täytettävä, jos laissa ei mainita poikkeusta. Tällaisia poikkeuksia on koulutusvaatimusten kohdalla, jotta niitä ei tarvitsisi uusia aina koulutusten muuttuessa.
Hyväksyntöjä uusittaessa on ilmennyt usein, että henkilöllä ollessa keskeneräinen rikostutkinta tai oikeudenkäynti tulossa on lupahallinnosta ilmoitettu, että päätökset tehdään sen jälkeen, kun asia on käsitelty. Tämä menettely on poliisilta yksiselitteisesti lainvastainen. Hyväksyntöjen uusiminen on hallintolain (434/2003) alaan kuuluva hallintopäätös, jolloin hallintolain säännöksiä sovelletaan päätöksentekoon. Tältä osin keskeinen pykälä on 23 §, jonka mukaan:
”Asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä.
Viranomaisen on esitettävä asianosaiselle tämän pyynnöstä arvio päätöksen antamisajankohdasta sekä vastattava käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin.”
Termi ”aiheeton viivytys” on sanamuodoltaan usein monitulkintainen. Välillä sitä tulkitaan viranomaisessa siten, että viivytys on aiheellinen, jos sille on viranomaisen mielestä hyvä syy. Kyseistä fraasia on tulkittu oikeuskäytännössä perustuslain 21 §:n näkökulmasta:
”Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.”
Säännös on tarkoitettu hallintopäätösten kohteiden suojaksi viranomaisten mielivaltaa vastaan. Säännöksen perusidea on kieltää viranomaisia lykkäämästä päätösten tekemistä omavaltaisesti, ja aiheelliseksi viivästykseksi on katsottu lähinnä resurssipulasta johtuvat järkevän pituiset viivästykset. Käsittelyaika ei saa olla pidempi, kuin mitä asian perusteellinen ratkaiseminen vie.
Käytännössä keskeneräisen rikostutkinnan tai tuomioistuinprosessin kohdalla käsittelyä ei saa lykätä, vaan keskeneräisen asian merkitystä tulee arvioida hyväksynnän perusedellytysten kautta. Tässä merkitykselliseksi nousee lause ”3) tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi ja on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva vartijaksi.” Keskeneräisen rikosasian ja ei-lainvoimaisen tuomion kohdalla tämän pykälän soveltaminen ei käytännössä ole mahdollista, pois lukien kaikkein törkeimmät tapaukset. Keskeneräisen asian vuoksi hyväksyntöjen uusimatta jättämiseen on siis korkea kynnys eikä sitä voida soveltaa mihin tahansa asiaan.
Yleensä tällaiset käsittelyn lykkäykset ovat kuitenkin ratkenneet juristin painokkaalla sähköpostilla lupakäsittelijälle, ja nämä eivät olekaan merkittävin ongelma.
Ongelma 2. Lyhytaikaiset peruuttamiset
Lyhytaikaiset väliaikaiset peruuttamiset ovat se, mitä itse kutsuisin hyväksi ja tehokkaaksi italialaiseksi torpedoksi. Tässä toimintamallissa hyväksynnät peruutetaan 3-6 kuukaudeksi kerrallaan. Menetelmän tehokkuus perustuu siihen, että poliisin lupavalvonnan päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuksien käsittelyaika on yleensä vähintään vuoden. Tämän vuoksi, jos hallinto-oikeus toteaa peruuttamispäätöksen laittomaksi, on sen voimassaolo jo päättynyt ja voimassa on uusi päätös.
Tällöin hyväksynnän väliaikaisesti menettänyt ei saa koskaan hallinto-oikeuden ratkaisua, jolla hänelle jouduttaisiin palauttamaan hyväksynnät. Vaikka hallinto-oikeus toteaisi tietyn hyväksynnän väliaikaisen peruuttamisen laittomaksi, lupavalvonnasta todetaan, että päätös ei koske sillä hetkellä voimassa olevaa peruuttamista, ja samaa asiaa jatketaan.
Tällä menetelmällä hyväksyntöjen peruuttamista voidaan jatkaa jopa vuosia oikeudenkäynnin lopuksi annettavaa lainvoimaista tuomiota odotellessa. Esimerkiksi Avarn Securityn talvella 2023 käsitellyssä laajassa asiassa hyväksyntöjä peruutettiin tyypillisesti kolme kuukautta kerrallaan ja peruuttamista jatkettiin samalla tavalla oikeudenkäyntien päättymiseen asti. Hallinto-oikeuden ratkaisua ei ole mahdollista saada tuossa kolmen kuukauden ajassa, jolloin henkilöt eivät käytännössä voineet harjoittaa ammattiaan tai saada päätöstä, jolla hyväksynnät saisi takaisin.
Lopuksi
Hyväksyntöjen väliaikainen peruuttaminen on nykyisellään hallintopäätöksen kohteelle hyvin vaikea tilanne. Hyväksyntöjen väliaikaiseen peruuttamiseen riittää hyvinkin yleispiirteinen ja mahdollisesti aiheeton rikosepäily. Tällöin oikeus harjoittaa ammattiaan menetetään heti, ja lupavalvonnan päätöksen laillisuutta voidaan arvioida vuoden päästä valitustilanteessa. Tällöinkään päätös ei välttämättä muuta mitään, jos lupavalvonta tekee tai on jo tehnyt uuden vastaavan päätöksen. Parhaimmillaan valtion saa maksamaan omat oikeudenkäyntikulunsa, mutta muuta korvausta ei käytännössä ole mahdollista saada. Korvausmahdollisuus ansionmenetyksiin rajautuu tilanteisiin, joissa lupavalvonta on toiminut niin räikeästi virkavelvollisuuksien vastaisesti, että asiassa on syyllistytty virkarikokseen.
Lue lisää turva-alan kirjoituksiamme:
OTT, KTM (Laskentatoimi ja yritysjuridiikka, väitöskirjatutkija), DI (Tuotantotalous)
KHT-tilintarkastaja
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakimies, toimitusjohtaja
Lakitoimisto KPF
044 9755 196
Comments