Kirjoitin 3.2.2025 blogissa virkamiehen virantoimituksesta pidättämisestä rikosepäilyn perusteella, erityisesti ensimmäinen osa käsitteli yleisesti rikosepäilyä ja sen todennäköisyyttä. Tässä kirjoituksessa käsittelen lyhyesti sitä, miten vakavasta rikosepäilystä tulisi olla kyse, jotta virantoimituksesta pidättäminen olisi perusteltua.
Olemme kaikki ihmisiä ja meille voi sattua mitä tahansa, olemme erehtyväisiä. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon sen, että virantoimituksesta pidättäminen on sekä virkamiestä itseään leimaavaa että se aiheuttaa haittaa virastolle usealla eri tavalla, olisi syytä myös arvioida sitä, onko epäilty rikos niin vakava, että virantoimituksesta pidättämiseen on syytä ryhtyä. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että virantoimituksesta pidättämiseen olisi syytä ryhtyä vain sellaisen rikosepäilyn perusteella, joka työnantajan arvion mukaan johtaa irtisanomiseen (Bruun-Mäenpää-Tuori: Virkamiesten oikeusasema, Helsinki 1995). Tässä kirjoituksessa luon katsauksen siihen, onko epäillyn rikoksen vakavuudella merkitystä virantoimituksesta pidättämisen tuomioistuinarvioinnissa.
Lainsäädäntö
Valtion virkamieslain 40 § 2 mom 1) kohdan mukaan
Virkamies voidaan lisäksi pidättää virantoimituksesta:
1) rikossyytteen ja sen edellyttämien tutkimusten ajaksi, jos näillä voi olla vaikutusta virkamiehen edellytyksiin hoitaa tehtäväänsä.
Virkamieslaki siis edellyttää kahta elementtiä 1. rikosepäilyä (joskin laki määrittelee asian hieman takaperoisesti mainiten syytteen ja sen edellyttämät tutkimukset) ja 2. että epäilyllä voi olla vaikutusta virkatehtävien hoitamiseen.
Kuten yllä olevasta lakitekstistä huomataan, lainsäädäntö ei suoranaisesti aseta rikosepäilyn vakavuutta virantoimituksesta pidättämisen kriteeriksi ja rajaa hyvin vähän sitä, mitä asioita virkatyönantajan tulisi ottaa huomioon pidättäessään virkamiehen virantoimituksesta.
Myöskään lainvalmisteluasiakirjat, kuten lakitekstin perustelut eli hallituksen esitykset, eivät syvemmin käsittele kriteerejä, jolloin virantoimituksesta pidättäminen rikosepäilyn johdosta on perusteltua.
Oikeuskirjallisuudessa on käsitelty hieman sitä, millaisesta rikosepäilystä tulisi olla kyse, jotta virantoimituksesta pidättäminen olisi perusteltua. Mika Launialan ja Jouni Tervosen (Valtion virkamiehen virantoimituksesta pidättäminen oikeuskäytännön valossa, s. 27 Edilex 2015/34) mukaan ”Rikoksen törkeys voidaan arvioida sitä koskevan rangaistusasteikon (in abstracto) taikka siitä vallitsevissa olosuhteissa seuraavan normaalirangaistuksen (in concreto) perusteella. Tällöin (lähes) poikkeuksetta tekoa, josta ainoa rangaistusseuraamus on vankeutta, voidaan virkamiehen osalta pitää törkeysasteeltaan sellaisena, että virantoimituksesta pidättäminen on perusteltua”.
Oikeuskäytäntö
Edellisessä blogikirjoituksessani totesin, että 2000-luvulla on hyvin vähän tapauksia, joissa virantoimituksesta pidättämistä koskeva päätös olisi muuttunut hallintotuomioistuimissa valittajan eduksi. Niistä tapauksista joita kävin läpi aiemmassa kirjoituksessani, leimaavaa on ollut, että virkamieslautakunnat (nyttemmin lakkautettu) tai hallinto-oikeudet ovat toisinaan katsoneet, että virantoimituksesta pidättäminen ei ole ollut perusteltua, mutta päätös on muuttunut korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Lukuunottamatta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua 17.1.2002 T 114 viimeistään korkein hallinto-oikeus on vahvistanut virantoimituksesta pidättämisen olleen perusteltua. Kyseisessä tapauksessa kyse oli merivartijan matkalaskutukseen liittyvistä epäilyistä ja jossa työnantaja oli tehnyt tutkintapyynnön mm. törkeästä petoksesta.
Tarkasteltaessa sitä, miten vakavasta rikosepäilystä tulisi olla kyse, tarkastelluissa tapauksissa kaikkein lievimmäksi rikosepäilyksi osoittautui syyttäjälaitoksen palveluksessa olleen toimistosihteerin tekemäksi epäilty verorikkomus.
Verorikkomukseen syyllistyy jo sillä, että jättää oma-aloitteisen veron (kuten arvonlisäveron tai varainsiirtoveron) maksamatta. Tapauksessa verorikkomus liittyi toimistosihteerin vapaa-ajan yritystoimintaan. Virkamieslautakunta oli hyväksynyt toimistosihteerin tekemän valituksen ja kumonnut virantoimituksesta pidättämisen. Virkamieslautakunnan ratkaisun mukaan ”Harkinnassa on otettava huomioon, onko rikos vähäinen ja onko se tehty viran ulkopuolella.” Korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi virkamieslautakunnan päätöksen ratkaisullaan 12.6.2003 T1460. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että myös vapaa-ajalla tehty vähäiseksi katsottava rikkomus tehtävässä, joka edellytti erityistä luottamusta, oli hyväksyttävä peruste pidättää toimistosihteeri virantoimituksesta. Kyseessä oli äänestysratkaisu, jossa 2 tuomaria sekä esittelijä olisivat pitäneet virkamieslautakunnan ratkaisun voimassa ja kumonneet virantoimituksesta pidättämisen, mutta asia ratkesi 3 tuomarin äänin ja virantoimituksesta pidättäminen katsottiin perustelluksi.
Vaikuttaa vahvasti siltä, että kunhan rikosepäilyllä on edes etäinen yhteys virkatehtäviin, on viimeistään korkein hallinto-oikeus vahvistanut virantoimituksesta pidättämisen. Oikeuskäytännön tiukentumisen eräänlaisena vedenjakajana voitaneen pitää kahta edellä mainittua tapausta. Merivartijasta tämän työnantaja oli tehnyt rikosilmoituksen, joka koski törkeää petosta (rangaistusasteikko aina vankeutta) ja kohdistui työnantajaan, kun taas toimistosihteeri oli vapaa-ajallaan syyllistynyt suhteellisen lievään rikkomukseen (verorikkomuksen rangaistusasteikko sakkoa – 6 kuukautta vankeutta). Ensin mainitussa tapauksessa ei katsottu olevan perustetta pidättää virkamiestä virantoimituksesta, kun taas jälkimmäisessä katsottiin.
Rikosten laatu ja törkeys
Viittasin edellisessä blogikirjoituksessani Helsingin hovioikeudessa käsiteltyyn tapaukseen, jossa virkamies oli käyttänyt vapaa-aikaansa toisen työn tekemiseen. Virkamiehen epäiltiin syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen kun tämä ei ollut sinänsä asianmukaisesti tekemäänsä sivutoimi-ilmoitukseen kirjannut sitä, että kysessä on kokoaikainen sivutoimi. Kyseisessä tapauksessa työnantaja oli myös pidättänyt virkamiehen virantoimituksesta hyvin pian sen jälkeen, kun poliisi oli ilmoittanut aloittaneensa esitutkinnan.
Virkavelvollisuuden rikkomisen rangaistusasteikko on sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta. Pelkästään rangaistusasteikko ei kuitenkaan kerro sitä, miten yleensä tuomioistuimissa suhtaudutaan kyseiseen rikostyyppiin.
Korkein oikeus on ratkaissut yhden etäisesti Helsingin hovioikeudessa käsiteltyä tapausta vastaavan asian. Tapauksessa KKO 2019:53 rangaistukseksi määrättiin 40 päiväsakkoa tilanteessa, jossa sairaalan ylilääkäri oli jättänyt ilmoittamatta ilmeisen esteellisyyden aiheuttavasta sivutoimesta vaikka oli tietoinen sivutoimien ilmoittamisvelvollisuudestaan, minkä lisäksi ilmoitusvelvollisuudesta oli vielä erikseen huomautettu. Viranhaltija oli suhtautunut hyvin välinpitämättömästi velvollisuuteensa tehdä sivutoimi-ilmoitus. Rikoslain mukaan päiväsakkojen enimmäismäärä on 120, joten päiväsakkojen lukumäärän perusteella Korkein oikeus ei arvioinut ylilääkärin menettelyä järin vakavaksi. Mainittakoon, että ylilääkäri oli pidätetty virantoimituksesta ja Korkein hallinto-oikeus katsoi päätöksessään 650/2023, 28.2.2023, että ylilääkärin pidättäminen virantoimituksesta oli perusteltua. Sen sijaan hallinto-oikeus olisi kumonnut virantoimituksesta pidättämisen.
Palattaessa takaisin Helsingin hovioikeudessa käsiteltyyn tapaukseen, hovioikeus käytännössä totesi, että virkamiehen menettely ei ollut rikos laisinkaan. Hovioikeus totesi, että viraston ohjeet eivät edellyttäneet ilmoittamaan sivutoimeen käytettyä työaikaa, eikä tätä oltu muiltakaan sivutoimia ilmoittavilta virkamiehiltä edellytetty.
Tällöin on syytä kysyä, miten sellainen menettely, jonka työnantaja tietää olevan ohjeistuksen ja käytännön mukainen, voi olla peruste pidättää virkamies virantoimituksesta? Muutenkin työnantajan käsitys siitä, mikä on sivutoimi oli virheellinen. Nähtäväksi jää, riittääkö virantoimituksesta pidättämiseen myös siis täysin aiheeton rikosepäily sekä työnantajan väärä käsitys lain sisällöstä ottaen vielä huomioon, että kyse on ollut oikeuskäytännön valossa suhteellisen lievästä menettelyvirheestä vaikka sen todettaisiin täyttävän rikoksen tunnusmerkistön.
Yhteenveto
Vaikuttaisi siltä, että hallintotuomioistuimet hyvin harvoin kumoavat virantoimituksesta pidättämistä koskevia päätöksiä. Virkamiesten mahdollisuus saada oikeussuojaa tuomioistuimissa on hyvin rajallinen, joten käytännössä harkintavalta virantoimituksesta pidättämiseen on kokonaan työnantajalla.
Edellisessä blogikirjoituksessani jo totesin, että työnantajien käytännöt vaihtelevat hyvin suuresti. Yhtäältä suurlähettiläs Vileniä ei pidätetty virantoimituksesta suhteellisen vakavan rikosepäilyn vuoksi ja toisaalta taas alemman tason virkamiehiä vaikuttaisi pidätettävän virantoimituksesta melko vähäistenkin rikosepäilyjen johdosta. Voisi kuvitella, että asian pitäisi olla juurikin toisin päin.
Lue lisää rikosoikeudellisia kirjoituksiamme:
VT, OTM
Juristi
Lakitoimisto KPF
Comments